Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
ali
"kietoja ’1’111-1111 jcniijtimgjstu. "th I-ansj- suomast-1.
It a.
k’eixsiiiiuiiiia
’l’aiiliitliiiiiii 19 jutia.
—— in
Tilaiis- ja jakamapaikat:
Lehdeii painopaikka, t:ri A W. Jahnssoiiin kir-
jamyymalä Hj. Rydmaiiiii ja kumpp lamppupuoti
Linnankatu 1 sekä herrain C A. Röniibergin, H. Kökö inUödeltu 3 "l ——
A. Lundelin’in, J. A. Kriegeriii ja J L Törti-
roth’in kauppapuodit
Tilatiniiuta:
Ttmtn raati" Mntiisa naati-
T n r 11 j s a konttarissa konttareissa.
4 iii. 11 p. 4 in, "29 p.
wuodelta 1 ni 501; 2 in. 11 p. 2111.20 p.
251;.
!4;
Kuukaudelta
Lehden konttori ja painopaikka:
Linnaiikatu N:o 23 3,
Lehden !vastuunalainen toimittaja:
Kosti Wehanen.
Jlinaitiiksia
5; 15 pennia ensi siwulla ja 10 penttia muilla
siwuilla pienelta riioilta wastaanotetaan lehden
painopaikassa ja herra A. W. Iahnssonin kirja-
iittiyuiälassä,
6:na sunnunt, Pääsiäisestä saarnaamat:
Tuomiokirkossa: Suomal. puolipäitvasaar-
nait k:lo 8 e pp. kirkkoh. apul Olssoit; ruotsal
puolipäiwäsaaruan k:lo 11 e. p..p kirkkoh apul
Olssoii; suom. iltasaariiaii k:lo ’ ",3j. p..p ja
ruots iltasaarnan k:lo 4 j. pp w pastori
Appelberg.
in" Kolebti tulee tuomiokirkolle.
Lin 11 a n kirko ssa: ruotsia k:lo 9 e. p.p. liu-
uanpappi Udeliits.
H a r t a 11 § h 11 o 11 e e 1’; s 11 Lanitiseiialeijakadun war-
rella pitaa sunnuntaina raaiiiatimselityksen suo-
menkieleksi k:lo 4 j. vp. kirkkoherran apulainen
Olssoii ja ruotsinkieleksi k:lo l; saarnaaja Oliloiii.
liitii-iinattia Canipereelle
junalla toinieenpanuaan aieittintni anttona Tpuko-
kntin 27 päiwä Lalitee Tiirnsta k:lo 10 j pp
seka 11;)iilaja11 Tanipereelta Hellnutaipaiwan iltana
o
Mena- ja tulomatka Il tuol’. 10 m:kaa, 111
luat. li mkaa. thaasitlipiiiija saadaan herroja-1
C, ai" F leerinan in ja ; E Nordsorsin niity-
maloissa sekä talitori A W tahnssanin kirja-
kaunassa;
Bialjeii muistopatsaan rahaston hywäksi
toimeen paiiiiaait Hellitntaiit toisena
piihaita täniaii kiinti 20 p"
Kupittaait puistossa.
Likemmin wastedes
Walniistaiiia kottlit
Suomalaiseen liiseoan aikomia warten awa-
taait jalleeii ensitulewan Syyskiiun 1pai-
ivana. .skottlanti pyrkimia oppilaita saa-
daan ilmoittaa titlewaii Elokuuii 31 pai-
wäiia allekirjoittaneelle Suomalaisen liisean
huoneustossa. Wiiosiiitaksu oit 100 mark-
kaa (meljeksilta 75 m:kkaa). Sisaanpaasö-
waatiinukset omat jotenkin selwä sisa-luku,
käsitys pieiieiiipieit lukujen aripasta ja itii-
deii merkitsemisesta sekit kertoma-taulu.
Tarkempia tietoja antaa
I. G. Saisgreii;
.kauppiastenkatu 18"
kansanjuhla
311111-"1111831110jl"a, 0101111111 liii-sili,
astet-11111 111011111111 218011 ’1’11r1111
tai-1111’111njiiijn !1111111100111111 liusut-nii-
"11110111111613 11111-3011,111111111 1111111511111-
1111101101t0t111111 1131111113111 "11101111118-
eijneitti-ii tai-"sonjia tia-10111111111 "jalia
:1111101119111 titi "1011011111111 iiii-"jaulista
171110111111:1111101117111 111!—111(1;jiitjsi0uta.
7111;;11111180t otat annettuuni 1101-171
:11-liikehti 0. "1. 1011 1101110110111110
’kiti-113811. 7111401, 111111tjlc111111 21) jt.
1882.
Iajtiiiliiiiitn.
Huomani
N iille, jotka halajaiiiat wiinaa
puhtaasta naljasta, ilinoitetaan
taten, etta "iliideiikaupiuiaiu 21," ii-
napolttimo tislata" inaltiiis taa wii-
naa ainoastaan piilit-tassa wil-
jasta, Tätä wiinaa oit nihtita-
waiia uudessakaupungissa wiina-
mhiinialiissä rutisessa "Cederiu”
talossa ja tilttiöii tehtaassa;
10,000 S.markkaa
Suomalaiseu Lyseon stipendio-rahoja ulos-
laiiiataan luuviili"makuittta wastaan. Tar-
kempin tietoja antaa
Aiitti Helaiider,
Kerttulinkatu N:o 4.
3’Iorilsor3 ja Kitiiijtjt.
Tawarantoiniitusta tekee pikai-
sesti ja halpahintaisesti
Nordfors ja Kituipp;
pietaiilaiiteii waliitiititsseiira
Nadeschda,
perustettu w; 1847
antaa palomakuutuksia halwalla maksulla.
Toimimiehet:
Nordfors ja Kumpp;
Myydaäit
waunumaakari A. R. Wihltnaiiin kon-
kursipesän kesa- ja talwi-ajokalitja, joit-
teit joukossa:
Uusia ja kaytöksessa olleita n. s.
Turun karryja,
itusia roskiii,
perheroskia ja rekia,
kasaitintapaisia, uskelantapaisia ja
kuomurekia, y. 111.; kaikkein hinta tun-
tuwasti lialweiiiiettit. Myiijat owat
?; E. Nor.dfors ja Kaarle statist,
Hellsteti.
Arweluttawa epälahta tiiaamme
yhteiskunnallisissa olaissa;
I.
Epakohta, jota tarkoitamme, ei ole äs-
keit syntynyt eika nivaskaan askeit liuo-
ittattit, maati koska se kuitenkin aina wielä
on parantumatta eika edes paranemaan
waan enemmän pahenemaan pain, niin sie-
taa se tulla julkisesti puheenalaiseksi, iiiiiikitiii
se myös nykyaan on ollut waltiopaiwilla seka
"mutantissa sanomalehdissa. Mekin siis oletit-
iite ottaneet asian puheeksi, arwellen ettei liiii
pahaa tee, waikka se olisikin waan kuin
"rikka rokassa" Me tarkoitamme irto-
lais waestön tilaa iiiaassaiiinte. Ta-
hän waestööu luemme kaikki ne, jotka ei;
inat ela ivakinaisesta työstä, waan tila;
paililla ansioilla, joten siis tahitit kuuluu
kaikenlaiset iiiiiiiiiitiiiiliiiset, jotka elmat ole
toisteii ivakinaisessa paliiieluksessa, —— niin-
kuin talimiehet, itselliset, iiiakitupalaiset ta-
hi mita nimea he kantaneimitkaan. Heidan
tilansa katsoiniite ariiielluttaiiiaksi epäkohdat-
si iiiaaiiiiite yliteiskunnallisissa oloissii ja
siniksi etupaassa panemme heidait suurilu-
kitisiiuteiisa muihin kansanluokkiin werra-
ten. Wuonna 188(") telitiijeii laskujen mu-
kaan oli heidan lukunsa ionimainen lapsi-
neen ahteensa 551,5158 eli enempi kiiiit nel-
jas osa tiiaamme iiiiiestösta sina wuonna,
joka yhteensä teki 2,026,117 heiikea. Niit
ott sangen armeluttawaa, etta iieljas osa
maan waestastä elaa siinä tilassa etta sitit
melkein kohta syöpi, mita kasi saapi. Sil-
la tuoi ensiksikin tapahtua, niinkuin meidan
maassa kylla tapahtunut oit, ell’ei kasi mi"
taitit saa, niin jaa siiitkiii syötiiatta. Se
tapahtuit, kun on maassa latomitosi, jolloiii
irtolaismaestölla on italkamitosi. Työta
saadaan wahaii ja miela mahentpi silla ati-
saitaait. Waikea on seit elaa, joka työta
saapi, iitittta miela ioaikeampi on hatien
elattaa työhöii kiikenemattömia perheensa
sasenia. Erka iuikaait moi aitttaa suuriin:
iitait osan irtolaiswaestasta joutumasta sil-
loin ivarallisempaiit elatettawaksi. .stun-
tain ivciiiiiaishotto-laitokset saannit pointis-
taa wiiiiieisia moittijansa pelastaaksensa nii-
ta tulittamia naltaan riutumasta, jotka
owat saaneet kiitipaikoillensa; ja miela ivail-
litiaisemmalla tainalla saattaa yksityiiteit ar-
meliaisuus iiiukoilla lahjoilla elattaa niita
kerjaliiislauiiioja, jotka kuljeksimat pitkin
maata. Miitta wiimein kititeiikiii lopetta-
wat satoisammat wuodet katomuosieit kau-
hitt, iitittta yhteiskuiiitan karsimat watitniat
eiwät samalla ole parantuneet. Se neljas
osa yhteiskunnan ruumiista, johon tauti
oit pahemmin koskeiiitt, se sairasteta wielä
kauan ja sairaus tuntuu rutiiniin muihin-
kin osiiii. Niista tietysti ei enään ole pit-
hitinistakaan, jotka iialkaioiiodeii kumpanit,
ruttotaudit, oivat katkeiieet sen maan po-
ioeeii, joka heita ei ole jaksanut elättää
heidati poissaoloansa ei yleisenunin huoma-
ta jititri nittualla, kuiit – tilastollisissa lii-
etteloissii, jotka nayttämat etta iitaait ma-
estli oit mennyt niin ja itiin tiioitta kyitt-
inentithat-lukiia alaspain. Mutta heitkiiit
jiiiiniieista ei suurikaan osa enaan palaa en-
tiseen tilaansa. tierjiilaiseita iitaata kuljek-
seiiiiiieii on huono elainaiikoiilit. Kuiiiiol-
linen työmies, joka ennen tyytyiväisena oit
elatiäiiyt itsensa ja perheensa, kadottaa ker-
jalaiseksi kerta jouduttuansa useinkin eitti-
seii kitiitoiisa ja itselitottaittukseiisa, han ei
iitielestansa ole, kitteit eniien, iituideii iver-
tainen ja —— mika juuri oit surkein kohta
—— hauessa ei enaan ole halita eika sisal-
lista woimaa pyrkiiiiaaii siksi päastaksensa;
hapea ja epatoiwo omat hanen kokonaan
laittiistaiieet. Nyt hau jotenkuten ylla-
pitäa hitoiion henkiraiskansa, niinkauan kuin
rititiiiiiit woimat salliwat, mutta kun ikä
tahi juopumus, johon han useinkin antau-
tiiit, owat ne heikontaneet, joutuu hait ivai-
waishoidon korjattawaksi, jos ei han sita
ennen ole niin menetellot, että hän oit tiil-
litt korjatuksi —— ioankilaitokseeii. .siuma-
itksemme on, luullaksemme, tosiolojen inukaait
eika suinkaan liioiteltu; ja siina juuri yhteis:
kitumin tiiiituwaiitpi ivantina ja tappio on, et-
ta iuoiii kunnan kaitsalaiiieii,oii tullitt kelivoi-
tomaksi, kuiinottoinaisi ja wiimein waiwais-
hoidon — tahi !vankilaitoksen —— hoidettaivak-
si. Tama on siweelliiieit tappio, joka oit las’-
kettawa isoimmiksi kuin minka lisaantyiiiat
kustaitiiukset iimimaishoidosta ja mankilat-
toksista tuottamat, isoimmiksi kitin kaikki
iiiuitt katowuosien inatkaatisiinttaiuat, aineel-
liset wahinqot
Tahan ivot kititeitkiii huomauttaa, etta
katowuodet owat meillakiii poikkeuksia, joita
taytyy ke.itiia iititeii jaksaa tulemien pa-
rempain aikain timpassa. Niin kylla on
laita, iitiitta s:imalla oit iiittistaiiiiiieit etta
tuskin koskaan oit kymmenen wuotta kulu-
iiitt ilman etta joku katowuosi ankara-nt-
massa tahi liememmaksi muodossa oit koh-
daiitiut jotakin suurempaa osaa itiaastaiiiiite,
niin etta ne aineelliset ja siiveelliset turmi-
ot, jotka katowitosiiia owat seurauksia irto-
laismäestön lukuisuudesta, eiwät siiinkaait
ole pidettawat poikkeuksina, waan kyllakin
huomattani-.11, kitit tulee tarkastellii taittan
waestön tilaa ja waikutusta yhteiskutinal-
lisiii oloihiit.
Seiiraamassa titleiiinte tätä tilaa tar-
kastamaan tawallisten ja saaunöllisteii olo-
jen tiiallitessa.
Waltiopäiwät;
Rautatie-asia. Waikka jo paatet:
tyiia kaikissa saadyissa, tuli taina asia kui-
tenkin uudestaan esille aatelis-saadussa kah-
delta eri taholta, kitti ivaliotuilta pyysi saa-
tya lausumaan, mihin sunittaan se soisi
Pohjanmaan rautatieit kampan, ja poriva-
rissaatti kutsui aatelissäätya yhdistymaan
tästä suunnasta sen hywäksymaän "raitia-
rataaii". Tahän ei saatt1 kititenkaan ollut
taipuwainen, ivaan maatasi itse, hra Me-
cheliit’in ehdoituksesta uuden suunnan
Nurnioosta Icpuait ja Lahiiakosken katitta
Ouluitn, joka suunta hiiwaksyttiiii 34 äänel-
lä 32 wastaan, jotka tahtoiwat etta saaty
hylkäämalla molemmat ehdoitukset pysyisi
entisessa päätöksessään, jossii Taametiit"
Kuopion rataa puolustetaait. Porwaris-
saädmi asken mainittu kutsumus saapui
myös pappis" ja talollissaatyihin. Edelli-
iieii ei ole siihen wielä mitään wastannut,
mutta talollissaät11 hylkäsi seit, pitkan ja
wilkkaait keskustelitii perasta, 40 äaiiella
9 wastaan. Ios pappissaaty myös tekee
sanioiit, niin tahtoo kukin saadyista tulla
eri tietänsä uudella raittatiella Ouluun:
talollissaaty itäisiiiipaa "eiauiaan rataa"
pappissaati1 saniaa tiera, iiiuttawahanran-
iieiiipaa suuntaa; sitteii aatelissaaty wielä-
kiit rannempaa, ja wiimein porwarissaäty
puhdasta riittin-rataa, toisesta merikaupun-
gista toiseen. Eri mielia wallitsee kititeiikin
ivanit niiden kahden periaatteeit walillä,
onko rautatie iiieiiewa samaa raittia kuin
tawaraliike tähänkiii saakka on kulkenut ja
siten olewa itusi parannettu kulkttiieuwo
wai oitko se kulkewa eraniaita, synnyttaen
niissa uutta wiljellysta, iiittta liiketta.
Woidaaiiko yhteeiisomitus—ehdoituksen kaut-
ta jotakin yhteisia naiden eri mielipiteiden
iiiiililla saada toimeen on lahin tulewai-
suus osoittawa,
Rahanmaarayksia. Naiiiat tarkeat
toimet owat "nyt olleet saatyjeii kasitelta-
wina. Kaikissa slinadyissa hywäksyttiin ra-
haiimäaräykset kustannusten suorittamiseksi
Suomeii sotawäestä (ww. 1883—-
1885 annettiin 11,028,890 ni. 82 p. eli
3,676,296 m 94 p kunakin wuonna) seka
raittatien wa liiiistantiseksi Tanipe-
reeti ja Waasan walilla (1883 wuoden ku-
litessa 6,500,000 in. kulkuiiettworahastosta).
Waltiowaliokunnan mietintii rahaiimaara-
yksista sitostitntaweroista inaan ka iisa ko u-
lujen kannattamiseen seka elakera-
han antamiseen näissä kouluissa palwe-
lewalle opettajakunnalle hiiiiiaksyttiiii siiiaitsä
ainoastaan talollissäädyssa; aatelis" ja
porwarissaadyissa hyniaksyttiiii, iititii ra-
haniuaarayksiin kansakoulujen eri tarpeisin
tulee, hra :kiteehelin’in y. in. mastalause,
jossa näihin tarkoituksiin ehdoitetaait wuo-
tuisesti 532,000 ui. tiittosi11111883— 885;
(ivttliokuntti oli katsonut waltion ivakinais-
teti warain hywin riittiiioaii naihin tar-
peisiii); melkein samankaltaisen paalaisen
teki pappissaaty hra Dottiier’in ehdoituk-
sesta. Kysymys kaupunkien kansakotilu-
opettajain elakerahasta joutui paateitawäksi
aitioasiaan pormarissaadyssa, joka liikkasi
asian takaisin maltokuntaan, jonka tulisi
ehdoittaa kuinka elakerahoja hankittaisiin
kaupunkien kaitsakouluit-opettajille kaupun-
kien tarmitsennitta ottaa siihen osaa, ja,
jos se ei katoisi laatuun, kuinka suostuit-
taweroista perustettaisiin rahasto, josta
aitiiettaisiiii elakerahoja seka kaupunkein
etta maalaiskuntain katisakoulu-opettajis-
tolle. Tähan paatokseen pyydettäisiiu myös
muita saatyja yhtyiitaait. —— :iiahaiimää-
rays itiisia rautateita warten (ehdoi-
tettu 8,000,000 in.) jatettiin siksi kuin
uuden, etisin rakennettaman raittatien sunitta
oli iitaäratty. — Waltioivaliokunnan mie-
tintö kaikista waltiopaiwilla w. 1882 waa-
ditttista rahanmaaräyksista ja itiihiit tar-
wittawain warain hankkimisesta hywäksyt-
tiin pappis" ja porwarissaadyissa niittita-
iitilla muutoksilla.
Suostuntawero pelikorteista, te-
kewä waliokuniian ehdoituksen inukaan 60
pennia joka inyydhlta korttileikilta, hywäk-
syttiin porwaris- ja talollissäadyissä
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
