Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
tyjä yhtyniään kanssaaii; miiut säädyt te-
kiwät myös kukin puolesta suuria muutok-
sia näissä ehdoitiiksissa. Waliokunuaii eh-
doitus pankkimaltuusiniesten luwun inuut-
tainisesta neljästä kahdeksaan hyljättiin kai-
kissa säädyssä, ivaikka ei ehdoitukselta suin-
kaan piiuttuiiut puolustajia.
Rustholli-asia. Wihdoin on tässä-
kin asia malmistiinut waliokunnan yhteen-
somitut-ehdoitus, jossa waliokiiiita aiwan
luonnollisesti esittää säätyjen hywäksyttä-
iväksi uudestani! entisen mietintönsä, uniik-
ka ainoastaan pappissääty oli sen hyiväk-
syiiyt, miitta muut säädijt oliwat kaikki
tulleet asiassa erilaisiin päätöksiin. Yiiteeii-
somuus-ehdoituksen onkin siis pappissääty
hyiväksyiiyt ja sen kanssa on myös talol-
lissääty yhtynyt, mutta koska kuitenkin sekä
aatelissääty että porwarissääty oivat pysy-
neet entisiissä päätöksissään, niin tämä tär-
keä asia jää ivariiiaankiii näillä waltiopäi-
willä ratkaisematta, mikä seikka ei liene hii-
paista riisthollien omistajille, joideii nyt-
kin oii waikea arwata, minkälainen heidän
kohtalonsa tulewaisuudessa on olewa. Että
asia jätettiin ratkaisematta, siiheii näyttää
etupäässä se seikka waikuttaneen, että mal-
tion rahatila ei nyt waadi lisättyjä ivero-
ja rusthollareilta.
W iiii a— laki. Talouswaliokunnan eh-
doitus tästä asiasta eli niinkuin se kuului:
palomiinan ja muitten poltettujen tahi tis-
leerattujen wäkiiviinajuoiiiain malini-stami-
sen ja tisleerauksen kuin myöskin myymi-
sen, kuljetuksen ja ivarastossa pidon ehdois-
ta —— hyljättiiu erityisiä pykäleitä tarkas-
tamatta sekä aatelis-, että porivaris- ja
talollissäädyissä ja päätettiin pitää nykyi-
nen miinalaki aina wuoteen 1886. Siiy
hylkäämiseeu oli etupäässä se, että tätä
monimutkaista asia ei enään olisi joudutti!
lopullisesti ratkaistii. Pappissääty ryhtyi
eri pykäleitä tarkastamaan.
Kotiiiiaalta.
— Hiivpal’unnan sanomia. (Turun).
Ku ollut: pitäjänapulaiiien Siiuwossa
Erik Elden toukokuun 17 p:nä — Wir-
ka iv a p a u t t a iiiyönnettiin kahdeksi kiiu-
kaudeksi kappalaiselle Karunassa, marapas-
F. O. Pihl’ille ja kuudeksi kuukaudeksi iv.
t" linnansaarnaajalle Hämeenlinnassa Al-
frid Ahonius’elle sekä mäarättiin w: t. kirk-
koherra Sauwossa G. E. Lylieck oinain
tointensa ohella hoitamaan kappalaiseiiivir-
kaa .tiarunassa w. pastori -Pihl’in mirka-
wapaudeii aikana ja Hämeenlinnau papis-
to hoitamaan linnansaarnaajan wirkaa siei-
lä kunnes sen ivakinainen pitäjä ryhtyy
sen hoitamiseen. W a itu ut ettii:
lukkarinoppilas Kaarlo Iuhaiii Adolf Eii-
qwist lukkariksi Orihpäähän. —— Am o n a i-
seksi julistettu: kirkkoherranivirka
Brändössä ja kappalaisenivirat Pälkäneellä
ja Poomarkussa sekä hakijain puutteesta
kappalaisenwirka Paattisilla, haettamat 90
päiwäii kuluessa toukok. 25 päiwän jälestä.
— Tuikinnon laweampaa wiransaainis-
oikeutta warten suoritti eilen Wahdon kap-
palainen Aleksander Ahlstedt arwolauseella
kiitoksella hywäksytty.
— K. Turuii holvioikeus päätti keivät-
istuntonsa t. k. 24 p:nä, otettiin auskul-
tanteiksi oikeuskandidaatti G. S-ucksdorff
sekä ylioppilaat Fr. Jansson ja K. R.
Sundman sekä annettiin ivaratuoma-
rin arwo hoivioikeudenauskultanteille, apu-
kamreri Suoinen setakoinmissariatissa A.
F o r s sin a n’ille, molempain oikeutten kan-
didaateille A. Boisman’ille ja G. A.
Lundenius’elle, Alfr. Norrmen’-
ille, Aug. W e c k in an’ille, ja K. Fr. W en-
d e l l’ille.
Tonkokuun 22 p:nä on k. homioikeus
määrännyt siksi aiaksi kuin Jitin tuomio-
kunnan tuomari, wapaaherra H. A. Wre-
de on waltiopäiwiltä edelleen estettynä
wirkaansa tekemästä, niin. tulewan kcsäk.
1 p:stä saman kuun 15 p:ään, sanottin!
wirkaa hoitamaan sillä aikaa hoivioikeudeii-
auskultantin E. N. Ckholin’in.
—— Wirkawavautta on kiiwernöörinmi-
rasto myöntänyt ivirkatalojen tarkastajalle,
kapteeni K. S chan man’ille tulewan ke-
säk. 1 p:stä seuraawan heinäk- 15 päi-
mään, jonka ohella hänen poikansa maan-
wiljelijä, lainopin ylioppilas Björn Sch au-
man on inäärätty wirkawapauden aikana
sanottua wirkaa hoitamaan.
– Käsilyöläisylidistykseii kokouksessa
wiime perjantaina walittiin puheenjohta-
jaksi herra K. K. Hellsten’in sijaan herra
E. A. Eiiqivist" —— Kuuden ivaltiiutetuii
sijaan, joiden iviiore oli erota, walittiin
entiset paitsi herra W. Pettersson’ia, jonka
sijaan walittiin herra A. W. Sundqwist.
—— §kansanjuhlaan Kupittaalla eilen
Braherahastou hywäksi oli kokoontunut
runsaasti wäkeä kaikista säädyistä kalinata
tuhatta henkeä. Tähän lienee ollut pää-
asiallisena syyiiä tuo erinomaisen kaunis
ilma, jota jo lähes kaksi wiikkoa yhiä
päätä on ollut. Hiiivia oli myös kosolta
iileisölle tarjoilit: soittoa tuon tuostakin,
illeinpänä tanssia, salko-kiipeeiuistä, säkki-
jiioksiia palkintoineen, akrobaatti-teinppuja il-
inatangolla ja nuoralla, kilpajuoksua, säkki-
taistelua, wirivokkeita jos jonkinlaisia kaik-
kialla käytäivillä ynnä "ivägniiig", "mät
dina krafter", "lyckans hjul" j. n. e.
— Asewelwollisteii kasarinirakenuiiksei
alkawat wähitelleii kohota; Yhde.ssä komp-
paniarakennuksessa on kiivijalka jo walmis,
eiisiininäinen hirsikerros lasketiin wiime
laiiivantaina, rakennus on yinpäriiiiitaten
612 jalkaa. Toisessakin rakennuksessa al-
kaa jo kiivijalka tulla walmiiksi. Työn
joutumista edistää suurissa niääriii se seik-
ka että hymää kiiveä saadaaii aiwan lä-
heltä, Harjnmäeltä, ynnä santaa yltäkyllin
läheiseltä 9iiiiiiiiieiiiiiäeltä, joista kuiiiiiias-
takin paikasta rautakiskotie johtaa raken-
uusipaikalle,
Työiniehiä on tätä iiykyä rakennustyös-
sä 150 iniestä.
— Wnositutkiniiot neiti Riugbom’in yk-
sityisessä naiskoukussa ja neiti Wiaiider’iii
yksityisessa malm. koulussa pidettiin wiime
lauantaina. Edellisessä oli wuoden kii-
luessa ollut 130 oppilasta jaettuna 6:lle
luokalle, jälkimäisessä 116 oppilasta, sekä
tyttöjä että poikia, jaettuna 3:lle eri luo-
kalle.
9 "uositutkinto täkäläisessä suomalaisessa
lyseossa pidetään huomenna kello 9——11
e. pp. koulun huoneustossa eiit. sosieteetin
puurakennuksessa sekä kello 11——12 e. pp.
ruots. lyseoii ivoiiiiistelusalissa, laulussa ja
woiiiiistelussa.
—— Täkäläisestä ruotsalaisesta lyseosta
laskettiin yliopistoon iviiiiieis perjantaina
seuranivat oppilaat: Aleksander Henrik Blan-
kett, Ernst Magnus Creiitz, Karl Weriier
Torckell, Ernst Wenzel Molin, Georg Adolf
Iansson, Ernst Euqivist ja Hugo Hertz-
berg sekä lyseon rinnakkaisosastolta Karl
Welander, Wäiiiö Mikael Garilialdi Dahl-
berg, Jsak Wilhelm Hellsteii, Anton Aiiian-
dus Karsteii, Jsiik Loth Roos, Aleksander
Alliiii Bergroth, Wilhelm Kajander, .skarl
Ansheliu Widlioni, Arthur Karl Emil
Gröndahl, Viktor Alfred Iididjak Reos,
Julius Iwar Engströin ja Doii Arthur
Wikströiii. — Jaenischin stipendio 500
markkaa 3 w:ua, annettiin Dahlberg’ille.
Muuten saiwat Blankett, Jansson, Hertz-
berg, Welander, Dahllierg, Hellsteii, Kar-
sten, Bergroth. Kajander, W" A. J. Rovs,
Cngström ja Wikströin kukin 150 markan
stipendion sekä J. L. Rees 90 markkaa.
Wiisi oppilasta ei wielä ole lopettanut
lukujansa, joista yksi kuitenkin piakkoin
walinistiinee, (S. T;)
—— Kansiikoiilujolitokiiunaii kokouksessa
wiime tuorstaina nimitettiin opettajatta-
reksi alempaan ruots. kansakouluuu täällä
seminaristi neiti M. A. Littoriii.
Apteekari Carl Arividson’in testamentti ra-
hoista annettiin 40() merkkini matkarahaksi
opettajalle korkeammassa ruotsalaisessa kau-
sakoulussa K. A. L"ndmaii, ollen häuellä
ivelivollisuuteiia käydä maittamissa opetta-
jaseminareissa Saksaii maalla.
—— Kuollnl. Pirttikylän kirkkoherra A.
Moliis kuoli t. k. 24 p. Waasassg meren-
juoksuun. (A. U.)
— Tapatiirmaiiieii kuolema. Wiiine
lauantaina putosi 73—ivuotias muurari
Matti Topiaanpoika Helsingistä teaatteri-
huoiieeu telineiltä sillä seurauksella, että
hän neljiin tuunin kuluttua hcitti"heiikensä
lääuin sairashuoneessa. (2l. U.)
—— Kiiiiiiallislantiituiinille aniiii ja Po-
rin läänissä on lääniii kuivcrnööri lähet-
tänyt seuraaivau kehoituksen: Kaska maan
lääninmaanmiljelysneuivojille 31 p; inaa-
liskuiita 1876 annetun armollisen johto:
säännön inukaan, lääniiiiiiaaniviljeliisiieu-
ivojaii tulee, paitsi muuta, antaa kaikille
uiille, jotka sitä haluamat, neuwoja ja tie-
toja eläiinenhoidossa ja meijerielinkeinossa,
mutta tämän läänin iuaaniviljelysiieuivo-
jan apua siinä kohdassa harivain on pyy-
detty, niin saan minä täten käskeä kun-
nallislautakiinnan ei ainoastansa koetta-
maan saattaa kunnan karjastonoinistajien
huomaamaan sitä etua, että saaivat siinä
pyytää apua lääniniiiaaniviljelysneuwojalta,
jolle siitä ei tule mitään eri palkintoa, ivaan
ainoastaan wapaa ruoka ollessansa toimi-
tuspaikalla, kuiu myöskin kehoittamaan nii-
tä, jotka edelläinainitussa suhteessa toiwo-
ivat saada läänininaaniviljelysneuwojan
käyiiiään luonansa, siitä kuunallislautakun-
nalle ilmoittamaan, sekit, lääniiuiiaaiimilje-
lysneumojaii paikkakuntaan tultua, josta
hyivään aikaan sitä enneii tulee joka kerta
jiilistettawaksi, kohta tullessa hänelle. jättä-
iiiään kunnallislai:takunnau tekeinän luet-
telon awunpyytäjistä sekä ehdoituksen siihen
järjestykseeii, jonka jälkeen toimitukset, nii-
hin paikkoihin nähdeii, missä tilat, joissa
häii tulee käymääii, löytywät, sopiivaininin
pitäisi tapahtuman. (S. T.)
—
—— Koiisiileja. Alainaisesti siitä iliiioi-
tettua, että kauppias A. W. Granströin
oii nimitetty Espanjiiii konsuli-asiamieheksi
Rauman kaupungissa ja kauppias R. Hart-
inan samallaiseen toimeen Uudessa kaupun-
gissa, on Keis. Majesteti sallinut Gran-
strö:iiiii ja Hartinanin mainitut toimet
ivastaanottaa.
— Helsiiigin–—Hi"iinenlinnau——Pieiariu
ratilaisen tulot muodelta 1881 nousiwat
5,729,899 markkaan 8l penniin ja me-
not 3,604,753 markkaan 26 penniin, joi-
ten puhdas tulo tekee 2,125,146 in. 55 p.
eli mähän enemmän kuin wiisi ivrosenttia
rakennuspääoiuasta. Niin kertoo S. W. L.
—— Hiippak. saiioiiiia. (Porivoon). Kirk-
koherraii wirkaa ":llantasalinella oivat hake-
neet kirkkoherrat A. G. Walle Uukunie-
iiieltä, H. Ekinan Hirwensalmelta, O. G.
Bloingren Rautjärweltä, I. Jnginan Ka-
rijvelta, E. I. Liljestraud Keiwistosta, C"
A. Melllierg Teerijäriveltä, B. A. Petre-
lius Tiiusnieineliä, K. A. Siielliiian We-
telistä, G. W. Borg Raaheesta, kappalai-
set, w.kirkkoherrat A. G. Westerliiiid Keri-
inäeltä, G. M. Boijer Tyriväältä ja E.
W. Lylieck Wiipurista sekä iv. t. kappalai-
nen I. Luiidell Kakskerrasta.
– Kruiiniuis slioskowassa. H. ylh.
kenralikuiveruörille tullecii käskykirjeen kaut-
ta kuuluu H. M. Keisari, kuten H:fors
tietää, käskeneen kreiivi Heiden’in, niiniste-
-riivaltiosihteeri Bruuu’iii, keis. senatin ta-
lous-osastoit ivarapuheenjohtajan ivapaah.
Nordeiistaui’in, arkkipiispa Bergenheiin’in
ja kenraliluutnantti ivapaah. Rainsayn saa-
pumaan kruunaukseen Yioskoiviiiiii.
—— Yliopislo. Iuiualuus-opillisen
pääsötutkinnon omit suorittaneet länsi-
suonialaiset yliovi,iilaat O. E. Ahlstedt,
Joh. Arivvnen, K. J. Bloinroos, W. "Bru-
sila, K. L. Eiiqivist, E. Hannula, A. M.
Haivonen, I. G. Hollineii, O. 3 Holin-
ströiii, F. W. Leppäiien, E. A. Luiidqwist,
J. F. Manuer ja K. G. R. Wileiiiiis.
KIaiiliakieoiu ivapaussoka.
(3atlc.)
"ndisai, minuti poiliani, minulla on täy-
äelliiieii "jiiljennäs laista, psalmeista ja pro-
keetoista "ja ininä "jäljennän niitä "juuri pa-
rast’ailiaatt, lausui IIaclassa, eliclottomasti
1asliien iiiineiisii iiiatalamnialisi seliii liateali-
taen erelle pilin.
".laloa, mutta naarallista työtii””, aryeli
edisai,
"I-a.licie ulos "ja tarliastele oiliealle "ja ya-
semmalle", pyysi IIaclassa, "niina etaii sillit
ailiaa esille pyliiit rasintilat; mutta piilit tai-li-
lia naat-i, niiliyylii; "jolin nuorelle nieneiiillii
polulla, sillä, liuten sanoit, meiäiiii tulee
!ienliemnie !ilialla liyyin säilyttiiii tiimit lial-
lis aarre"
aliis-.ii läliti ulos "ja sullii eren yareyasti
liiinni periissiiiin.
””I;ylijclas, liniile, rienniil" liniislaliti Aaini
tilitit-i. IIiiii pelliiisi, ettii se tilaisuus pa-
lienemaan, "jenlia IIaciassa oli toimittannt,
tarpeettomalla yiirytylisellä jälsi ecles liet-
Icelisi litiyttiiiniittii.
liikunta lielieitusta ei tart-iitit. I-yliiilas
piiloutui soppeensa esiripuii tali-"nia "ja elli-ea-
1aiset yaiinot yeiiiat jiilleei"i lieiiliittiiä yapaasti.
Tara loi isoäitiinsä iloisen, roitosta riemuit-
seran liatseen, mutta liiiii ei lieliclannut
samanlaista. l’anliulisen litisi-ot elinat inui"-
lieelliset ja totiset "ja iii-"irmat yliki anliarim-
niilisi, "jota liaueminin Lara iii-intit liatseli.
’saran syiläntii yiiristytti; initii litin eliliaaii
sanonut tnlii telinyt, liuii liiiiieii iso-.iitinen
taisi niiyttiiä niinelle, lemniiliilleeii, niin liuo-
lestnneita liasyoja? 0lilie diiii "jellaliiii tayal-
la ellut epäliolitelias?
Taran naitti asioita ajatellessa, nousi tiim-
ina puna iitinen posliillensa. IIiin ei itseli-
liiiiiii tiennyt niistit litin niiii liiiminiistyi; oli
airaii liniii "jolin olisi liiineii läyttiiiyt jeta"
liin paliaa syntisi teliemiistii, eiliii liäii lini-
tenliiian tietiinyt mitalin. "jota liiinen tiili lia-
tiia lireililialaiseii suliteen. ’I’ytö oli tolii
iiiiistii yailiteleyista mielialoista niiii 1iiliu-
tettii, ettei litin jaiiiiyit liuulemaan lIailassan
"ja abisain lieslinstelna, yaaii astui iilliopuo-
lella olaria portaita yläs liuoneeii liatolle,
"jossa litin yalpiii alas leposijalle, liiiilet ris-
tissii liatselleii sellieiitii taiuaanliantta seliii
tarliastellen (iinaa sycliintiinsä, niista se tuli,
ettii liaililii, "jolia lioslii rietasta, taisi liiiiiel-
le olla suuremmasta arnesta lcnin miliiiiiii
inuu.
jcyimnenes julin.
8y(1iinien tnsliia.
lilasi lierta eliiessiiiin pelli-iisi Tara liiili-
clata IIaclassaa. liallilia liesii-ailia jo oli
nijn joutunut, ettii ani-ingen lielle oli pelt-
taisa, yiipyi tytti; liuiteiiliiii liatolla ja nojasi
polttaiiaa paattinsa aitausta raston, liat-isel-
leii iinelisiyin silinin "jerusalemia-, eroitta-
matta liuitenliaar. niita esineitii, joita sil-
miinsii tarliastiiiat. 1tasliaiittilie tytäii miel-
tä "jolcu tias/istus taleristxi suruista nai nuli-
telilio itiin itseänsa? Aaia pelliiisi tutiiistel-
la omia tunteitansa; liitii yaaii tiesi sytill-
meiist-"i oleyaii raeliaana seliii tiisliistuneena.
inläiii oli lialisi tuntia liiiluiint. nurinlio
liiiieiii "ie tajuaanrantaa eiliii linuinnus eniiiin
ollnt niin polttaita. 2ai"a liunli iseiiitiiisii
yiipyyin aslceliiii liilieiieriin liiintii ja litin
tunsi noustessaaii yli’is pelon aliilistuliseii.
lliuistellessaii sitti, surullista tyytyiiiiittöiiiyyt"—
tii jliiioittayaa liatsetta, "jolla jsoiiiti oli litiu-
tii liat-sellut aliis-iiin tullessa, "jeminoista liat-
setta litin ei lioslia;iii ennen ollnt niilinyt
iseäitinsii silmissä, "jotlia aiua enneii "lirut
liiinta lielliisti liatselleet, tunsi tunteellinen
tyttö liiiiliean tuslian. Biliä IIailassa ollnt
tyytyi/tiinan luineen? 0lilio liiiii nyt tulessa
tarliiisteleniaan liiinen syiliiinensii salaisunn-
sia, "joita se ei liesliaaii aiiia lapsuucleii ujoil-
ta asti ollut liiineltii salannut? 2ai"u pelliä-
si liatsellii isoiiitiiinsii, ett’ei liiiii rielii lier-
ran liolitaisj tuota auli-:iraa liatsetta; !nutta
liiinen palliansa oli tursia, sillit ei lioslcaaii
ennen yanlinlisen liasi ot olleet niiyttiineet
leinpeiiminiltii, linin lioslca liitii nyt astui
liatolle ilmoittamaan linoliansa raliastetnlle
lapselle.
"0letlio ollut liatulla ani-ingon lielteessii
iiolio iltapuolen, liyyliliyiseiii?" lausui 1Ia-
(lassit lielliisti siiuilelleii Bimin punelituyaa
etsaa. "Seii polttarat siiteet ouat-.liiii sinua
pa:ilitaiieet "ja minun täytyy sliina oilieiii to-
rna. Kiij" nyt lianssani istumaan suuren
palmun lialpeeseii. "liitelliaanimo liailiistii
niistit jlinieellisistii. asioistii. "joista eliisiii
iileille tänä painituli. liertoi .liiilas llIalili-.i-
l.ieosta.””
lluoalitaen lielpottuneesta. syiltiinestii, linn-
!i Aaia isoilit-"liisti ailioyan pulina iliaii toi"
sesia asiasta linin litin eli luullut. Icaines-
ti liatsaliti liiin IIiiclassan liasyoiliiii "ja ran-
lieittiiiieeini siitä, initii liäii nälii, asettiii
liitii istumaan tarulliselle piiiliallensa yaii-
linliseii "jalli-ain "juni-ella. "lililii’i ole seli"iiti””
jiitlioi I.Iailassiu "ettii !kerran litisi en ojeii-
iiettn taistelemaan .liiclaaii puolesta seliii et-
tii IIiiiien siunanlisensa on iiiioclatettii .ln-
ilas llialiliabeen piikille. löi-liii ole intioissa-
si, !sai-aseni, siitä neitosta, "ienlia nieicliin
ellie-alaiset sanliarinime orat yoittaneet?"
"0len, oleii siita oiiiielliiieii jii liiitiiii sii-
tii .linnalaa-3 rastasi Bara. "lllinii t,oii-oii
sen ajaii tuletan, linn iniiii’i ja muut isra-
elin neitoset saamine vaeltaa laulaen "ja tans-
sieii teittosille sanliareille rastaan, niinliiiin
Sauliii "ja ’kaaretin ailioiiiii, linn lie palasi-
yiit soilusta k’ilistealaisia yiistaaii.””
"lcnn ’kiiauetti tappoi Seliatliiii "ja tuli
Sanlin ri’inyiSi, ei liiiii ollnt aiisaiiiiiut isiin-
ninansa- liiitosta suuremmassa miitti-tissit liuin
.liiilas”", arieli lluclassa "ILtliö ele ylpea
siiliiiluisestasi, riilias lapseni?"
"0len lcyllii, ei liuliiiaii "junilassa roiolla
ylpeileniiittii liiinestii. "rastasi tyttö yiilttii—
riiisesti.
"0nnelliuen se, "jonlia litin lierian on moi"-
niiiineliseen "alitseen-; linnilaliti ]liiii-.issa
inneliliaasti
’I’yttä oli raiti.
"Aarin niilisi liiiueininiii salaisin sinulta
sen, niiliii jo linnan oii ollut niielossiiiii”,
"jutliiii yiiiiliiis "joiiliun lietlien raiti oltuansa.
"ölinii taliiloii sinulle, ’saraseni ilmoittaa,
niiliii liiuiiiia on sinua osottamassa. nina
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
