Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1
a tämä oli kieltämättä n. k. libeeraalisen
pitoltteen teko. Ja tässä se osoitti, että
puolueen järjestys ja kuri on warsitt erin"
omaisella kanttalla, sillä waikka se ei ivoi-
nut kieltää, että ehdoitus todellakin oli
wapaatttielinen, äättesti se kuitenkin oittia
perusteitaan wastaan" Parempaa piiolue-
kuria ei woi löytyä eikä itiin hytttästä oli
si wäliiikäätt, kuti kukitt jäsen kuiteitkitt tah-
too olla itsettäitten ja wapaa tnies
Wapaamielisiin toitttiitt ryhtyiwät kuitettkitt
säädyt pyytäessäätt paittowapattslakin, ko-
ronwapautta, turwaa alaikäisteit käitttä
tnistä wastaan tehdastöissä, suttnutttaitititn
rajoittamisesta rautateillä y. tii s. Mitt
ta "kintutkaan tooi sattoa, että waltiosää-
tyntttte otvat, wahingoista wiisaitia, runteit-
neet enemmän katsomaan ehdoitettujett inuu;-
toksiett käytättnöllistä puolta, sillä tnotii
muutos tuoi todellakitt olla itsestään hytttä,
waati ei soioi olemiin oloihin. Ia tiiuit-
tenkin waltiolliset olotttttte waatiwat säätttjä
käyttäntäätt suurta ntaroiwaisuutta, kiin
tulee pnytiiä muutoksia asioissa, joita he
eiwät itse saa tttäärätä.
Kotimaalta.
– tssavviettwistkiys tapahtui eilett tito-
miokirkossa. Wihkimisen toimitti h. ylh.
arkkipiispa ruotsitt kielellä. Seuraawat
jumaluusopin oppilaat wihittiin papeiksi:
R Forsman kirkkoherran apulaiseksi
Ilmajoelle;K. P. Elettius w. t. kirkkoher-
raksi Kaustiin; W. Waurio armomuoden-
ja wälisaariiaajaksi Sonteron kirkkoherra-
wirkaan; K. J; Blomroos w. t, kappa-
laiseksi Jniöön; E. A. Lundqtttist ni. t,
E. Hatittula kirkkoherrat!
O E. Ahlstedtkirkko-
G. -83olltttett w
kapp. Finlttiyhyn;
apitlaiseksi Turkuttn;
herratt apul Lohjalle; —"
t. kapp. Pyhätttaahan; J A. Roos w. t.
kirkkoherraksi Pirttikyliiätt; A. M. Hawo-
nett w. t kapp Humppilaan; "8 F. Matt-
ner ttt. t. kapp Getaattii; " Elenius kap-
palaisett apul. Jalasjärittelle; O. S. Hol in-
strötn ttt. t. kapp. Suodennimelle; se. Si-
tttelius kirkkoherran apul. Tamtttelaau; H.
L. Hellslterg kappalaiseit apul. Jlutajoelle;
K. A. Candolin w. kappalaiseksi Wanajaati;
" Brusila artttotpuodett saarnaajaksi Ko
kemiien kappalaismirkaan; K A. ?! Koski
kappalaisen apul. Ätsäriin; E 2")- Hedlterg
kirkkoherran apul. Orawaisiin; E A Sö-
derinan ttt. t kapp. Suoniemelleiiå " Ar-
wottett kirkkoherran apul. Urjalaan; F
W. Leppänen kirkkoherran apul. Sauwoon.
— Itthlamenoa oli saapunut katselemaan
sttttri kansanpaljous. Erittäin oli tungos
kitorin owella tätä pyhätoinia suuressa
määrin häiritsewä. Suotanta olis, jos tiil-
lainen epäkohta tvastaisuudessa poistettai-
siitt. Tawallisuuden ttiukaati oliwat toasta-
wihityt papit käsketyt päiwällisille h. ylh. ark-
kipiispan luo, joissa myöskin tuomiokapi-"
tulin jäseuet oliwat läsnä.
— Wirkawavaus ja ntääräys. Wirka-
wapauden kiwulloisuuden tähdett ott riitt-
nuttwouti Ikalisten kihlakunnassa C. Pal;
nti-.n saatitit kahdeksi kuukaudeksi ttiletoau
heittäkitun 3 p:stä alkaiti ja ott hänen wir-
kaansa tnäärätty hoitatnaatt ylitttääräittett
kamarikirjuri seitaatissa I. D. Selin"
— Eliitkeino. Suutarinsälli P. J.
Leppätten sekä maalaajasällin waitno Alek-
sandra Wilhelmina Salonen owat maistraa-
tissa iltnoittaneet edellitiett haluawansa har-
joittaa stttttarin antmattia sekit jälkimäinen
kauppaliikettä tässä kaupungissa.
–— Tttsivaso. Eilen k:lo 11 aikaan e. p.p.
pääsi tuli irti tyättties Oleniusen torpassa
2lningaisten tnllitt ulkopuoiella. Tulen uh-
riksi joutui torpanrakennus, jossa oli 3
asuinhuonetta, sekä lähellä olewa latora-
kennus, jonka olkikatolle koma itätttuli len-
ttätteli kipinöitä. Titli alkoi torpatt rakett-
ttukseti tumasta jostaitt waromattomuudes.
ta Torppa oli wakuutettu 1,100 S.
markkaan.
— Tttsott kattopa. Talon N:o 4, 16:ssit
kortterissa 6:tta kaupunginosaa ott kittip-
pias J. W. Gorschelttik wiime laitantaina
tnyynyt talottpojaupojalle Iuhani Attder-
sou’ille !sittttwosta 18,600 markasta.
(S. T.)
—— ilusi saha. Kreittti Armfelt on saa-
nut luwan raketttaa höttrysahan Halikott
Joensuun kartanon maalle
—— Mtinty hutussa. Räätälimestari A.
A. Berg ott räätälimestari R. Iansson’-
ille ttiyyttyt Kupittaan kentällä otttistatiiait-
sa huntilan 6,000 markasta.
—
— Metalji. H M. Keisari ott sitonut
lautamiehelle Huittisten kihlakuttnatioikeit-
dessa Atttti Pitkäselle hopeainetaljitt, pääl-
lekirjoituksella "hyitdyllisestä", katittettatttak-
si kaulassa Stattislain ritariktttittatt ttau-
hassa. (11. S.)
— Tamttereen sumualaisen yksityislyse-
oon ilmoittautui t. k; 2() p. 28 oppilasta,
joista hiitttäksttttiin 21: elidoi suoritettuaan
otetaan sttksyllä 5 ja 2 saa läpikäydii uti-
uiiden tutkitttion. Niin kertoo A:lehti.
Jytväskttsiin seminarin naisosastosta
on ulospäästettit seitraatttat opettajakoke-
laat.- Andersin, 0A M.; Barckntan, ?. A.,
Bergltröm, L L.; Collatt, E. S.; Enlutm,
S. O.; Enqtoist, M W.; Erkkitien, 3. 9!.;
Grönlund, K. I.; Grönsteit, A. M.; Gyl-
de’n, A. (S.; Haatttisto, H. (S.; Hokkanen,
E.; Httttittett, E. M.; Hätnäläitten, K" J.;
Härkönen, A. K.; Lehtotien, A. M.; Litid-
qwist, W. S.; 9)"selattett, H.; Munkki, M.;
Peltonett, G. L.; Roos, A. L.; Sandell,
E C.: Soini, M.; Sparwin, M. O.;
Stetiroos, A. (2.; Walldett, E M.; Wirta-
tten, I. M.; Ylander, M. A ,yhteensä 28;
ja mies-osastosta: Attla, O R; Fl-ah
gren, F. R.; Hassinen B.; Himmelroos,
O.; Hänninen, D.; Knipanen. P. O"
Kallio, I. B.; Karjalaitten, J.; Koljo-
tten, P.; Laukkattett, H.; ?iitittinett, A.;
Ora, T; Peräl ä, H; Saari, K; Seik-
kala, I. W.; Winn, "5; Orling, O S;
yhteensä 17. (K. S.)
— Wnosittttkinto Mustiasan maanwil-
jelys-opistossa tapahtuit ettsi heittäkuitn
3 a 4 p:nä.
—— Palkintotttotttareiksi Moskowan nätti-
ielyttn on Suomesta ktttsitttu, paitse wuo-
ritttestari Hj. Furuhjelm’ia, jonka jo olettt-
ttte tttaitiinneet, kapteni A. o. Daelttt,
kauppaneuwos ?! W. Wahren, arkkitehti
J. Ahrenlterit, kotisusi K Lundström,
kreiwi A. Stewen-Steittheil, ittsinitrit R.
J
Runeberg ja K. Selin sekä assessori K.
Wikberg.
—— Posijititsostdeit rannikon kohoaminen
meren pinnan ysi Bergön kappelissa
Ostergrundsskatatt ttimisessä paikassa ott
litteääti paateen porattu 5 kymmentuumaa
sywä reikä, jonka maamittari Erik Klin-
gius hakkauttt siihett medenkorkeuden ttter-
kiksi kesäk. 25 p. 1755. Satnati miehen
tekeittästä kartasta niikyy, että tämän reiätt
suu mainittuna päiwänä oli 2 tuumaa we-
den pintaa yletttpänä. Kesäkuun 6 p:ttä
1882 tutki kotntttissiotiitttaatiittittari F. H;
Rodas sattiatt paikan korkeutta wedett pin-
nasta ja huomasi sett oletttatt 6 jalkaa ja
5 tuuittaa Maa ott siis 127 wuodet ku-
litessa noussut 6 jalkaa ja 4 tutitnaa.
Niin kertoo Mbl.
-— Metsätthoitohalliius ja "Suottten
kiesi. U. Suomettaren Matti kirjoituta
tästä seuraawalla tawalla:
Äskettäin luettiin tässä lehdessä se häitt-
tttästyttätoä tieto, että Metsänhoito-halli-
tiis sakon nhalla ott kieltänyt wirkatttie-
hiättsä tttirkakirjoituksissaan Sitoinen kiel-
tä käyttäinästä. Minä en tässä tahdo
turveta ttitkitttaatt asiatt oikeudellista puol-
ta ja ottko Metsätthoito-hallitttksella titoi-
massa oietuissa asetuksissa mitään tu.
kea moiselle kiellolle ja sakontttääräykselle.
Sen ntaatt tiedän, että tuonessa muussa
wirastossa ott suomenkielisiä ntirkakirjoi-
ruksia iltitan muistutuksetta wastaan otet-
tit. Waan jospa itiin olisikin, että Met-
sätthoito-hallitus woisi ptiheettalaista me-
netystapaansa jollakin laiti pitkälällä pito-
liistaa, tiiitt ei kititettkaatt liette mitään
laittpykälää olemassa, joka pakottaisi
tnainittua hallitusta tuommoiseen kieltoott.
Seti, ttiittkuitt muittenkin tttirastojen,
omassa tttallassit lienee suomenkielisiä wir
kakirjoititksia wastaan-ottaa, ja asiati näin
olleti tooittee syystä wiiittää, että Met-
säithoito-hallitus usein-mainitulla kiellol-
laan ja sakon-uhalla ott osoittanut mitä
suurinta ylenkatsetta ja halwesitttista Suo-
tneit kansaa kohtaan, joka ei woi tniiitta
kititt herättiiii katkerinta harmia ja titieli-
pahaa kansassa.
Ettii tämä kielto oti iltttestyttyt, siihett
lienee nähtiitttästi syyttä se, että joku ta;
hi jotkut Metsänhoito-hallituksen alaisistit
wirkamiehistä otvat rumenneet Suomett
kieltä tttirkakirjoitttksissaait käyttäntäätt.
Iokainen tietää, että sillä suurella kieli-
muutoksella, joka hallitsijatt lupauksen ja ko-
ko kattsatt hartaan toitttotttuksen mukaan ott
toitneeit pantawa wuodeksi 1884 ja jon-
ka kautta Suoinen kieli tässä tnaassa oit
saawa saittat oikeudet kuiti Ritotsiit kieli-
kin, ott ollnt ja yhä wielii ott kiiwaim-
tttat tttastustajattsa jtitiri wirkamiehissä,
jotka eiwät iitiitsisi oppia sett kattsatt kiel-
tä, jolta he elatuksensa saatttat. Kutt nyt
on ilmestynyt edes tttitittatttia semmoisia
wirkamiehiä, jotka käsittätttät weltitollisitu-
tensa kansaansa kohtaan ja tahtowat sett
kieltä titirkatoimissaan käyttää, ttiiit olisi
luullut luonttolliseksi asiaksi, ettii se tvi-
rasto, jonka alaisia he otttat, tätä heidätt
kiitettätttää harrastustaan suosisi ja kan-
ttattaisi, ja sitett puolestaan tttaltnistaisi
mastomainitun kielimuutoksen aikaansaa-
mista.
Mittta niin ei tee
Metsänhoito-hallituksemme. Sen sijaan,
että se ntielihytitällä ottaisi wastaan suo-
ntenkielisiä wirkakirjoituksia niiltä tttirka-
tniehiltään, jotka kykenewät ja haluamat
semmoisia toitnittaa, se heille julistaa:
jos wielä rohkenette’ suomettkielisiä pape-
reita tänne lähettää, saatte sakkoa 50
ittarkkaa.
Onko sitte ihme,
owat ja pystttttät
meidän arwoisa
että wirkatitiehentttte
wastaltakoisiitia ja up-
pittiskaisitta kielimuutos-asiassa, kiin he
saawat näin hytttiä esittterkkejä uppinis-
kaisiiitteensa itse wirasto- hallituksilta? Ja
inillä tawoin wirkamieljemtne wiho wii-
tneittkitt woiwat harjaantua Suotnen kiel-
tä wirallisesti käyttätitääti, kun ttiitä, jot-
ka sitä yrittätvät tekeniäätt, tthataatt raha-
rattaaistnksella, ttiinkuitt jostakin rikok-
sesia?
Mutta, sanoo ehkä Metsänhoito-halli-
tus, tite etnttte yitttitärrä Suotneti kieltä
emmekä sentähden myöskään woi suottien-
kielisiä wirkakirjoituksia wastaatt ottaa.
Siihen minä wastaan: kuitika woitte sitte
ytttittärtää sitomettkielisiä haketttuksia, joi-
ta Teidän asetusten tttitkaatt tulee tititti-
settratta wastaan-ottaa, wieläpä niihin,
tämän ntttodett alusta alkaen, antaa suo-
tttettkielittett wastattskin? Muttten on
tunnettu, että Metsänhoito-hallitiiksessa tä-
tä ttykyä ott aittakin yksi ntirkattties, joka
hywästi osaa suottiea ja joka waritiaatt-
kaati ei apuattsa kiellä sitotttetikielisten
asiakirjan selittätnisessä, nimittain sett
kamreri. Metsänhoito-hallitukseti nyt pit-
heetta olleesen, moitittamaan menetysta-
paan ei ttiittttttiodoitt löydy mitään päte-
wää, kiittiiillistäkiiiitt sttytä; sytittä lienee
waati "katutttattotttiett esteltitykset" ja tittr-
jamielisyys Suotnen kieltä kohtaan.
Lopuksi tttaittittakooii, että Metsänhoi-
to-hallituksen nykyitteit päällikkii ott her-
ra ylitirehtori Ateksander af Forselles.
Sttotnett kieli tsiiosi"otoatt itäittte-
litssä. Suomettaren kirjeettutaihtaja siellä
kertoo, ettii "toimikuitta oii hylätittyt Suo-
tttett kielen tykkättiiäti ja maalauttanut tai
paittattatiut kaikki päällekirjoitukset uteitä-
jäksi ja ruotsiksi". Waan ei siittii kyllä.
Kirjeetitttaihtaja kertoo wielä: "Myiis yli-
oppilaskunnan kansatieteellisen museumin
tiitoista tahtoi toititikittttutn dekoraattori
(koristaja) pyyhkäistä pois sitoitialaisen
kirjoituksett ja sttitttui, kiiti museumin edus-
mies satioi sitä häwäistykseksi. Wasta ko-
tiutti riidati jälleen sai sitoittalaisett talott-
pojatt tiipii pitää sitoitialaisett kirjoituksensa
etitisellä kunniasijallansa".
— "tilkuita tiutisia Suotttesta. Wuosi-
tittkittto Jywäskitlän lyseossa ta-
pahitti tämän kitittt l5 p:ttä. Oppilaitok-
sessa ott ollut kaikkiansa 218 oppilaista.
— Kttollut. Wiime tnaattatttaiita tvai-
pui Helsingissä kuolemaan polisimestari,
öttterstiluntnantti Satttttli Barck, 6"
wuoden tässä. —— Sttursaaren edits-
tallit on, kutett Hfrs kertoo, A. Mäkelän
sukelliisyhtiö äskettäitt insiuäri S" Tame-
lander’in johdolla räjähyttänyt rikki itieren
pohjaan uponneen raittaiseti häyrylaiutan,
.-
askeleitas-evin toupat-saota.
i.i-ttt.t
’koit-atut orjat tulitat aistaiseittmiitltin ltiiitt
lteiäiitt haitansa otlottiimatltaait IIeiiliin siin-
tattSa täztzi SthtiiilaiStett taastaan ei ltussal-
la "ja hopealla, taan omalla retelliinöii lilt-
ltiii pFSiilitFi pelaaja arpauurut stä-leööäiiit,
laulut ja pilapuheet; railtetiirat, tiultltnjat
lt)"j)iihtiriit p)"5t)")"tt, sillä sotatorret sairat
telttojeii ltesltellii "ja eht ealaizteit 5otusiutito
ltaistui: "IIerra mesiliin Jtintalaituite "ia 3u-
tsaaii lilastlteiheoit titieltlta.”” U)"t steitattiiit
arpanariit poiS, tizit staatsettiitt niitiipiltarit,
hurjia huutoja lttttilui SFFriasaiJilta, anturit
taittuisat ttSeisiiitSa, stauppamieliet siisttiriit.
paltooit, mutta lt-"inipaatuitie t telttaituoiiiit "ju
surmattiin jauhottani. ITausitiii ja tuSstati
huutoja stuuliii josta taltalta, siei’03(-t stuorS-
ltuintt, ltarni.estat ltasiairat, äststitirrtiainaton
ltanstiintu.t iraltasi ltasto leiiin "ja mahtaen
SFFrialaiiten sotajoitststo allttti paeta "jolta ta-
itolle; aiastaötaait miititaittat taithemiiiat 3si-
turit "jiiitiit pailtasseiieti ttiiStesemaaii. 1’iati
ali mua tajuttansa ltalleiihöia, "jatsta assiin-
laiuet alinat lteittiineet paise. soittajat 3)"
tjttiriit teltat pultittaan ltiintii paninit he-
roeet riistittät itsanaii itlci, Siiiltiiht)neittii tii-
let-lieltietii ja ltuiiinuucleSta, "ja politit-ai: til-
lenöa itsintiineä. SeltaSorto oli ltorlteitnntil"
laait. lisaltltalteiiS "ja hänen tirhoolliSet mie-
steitSii laitiit maahait tiiholliSeiiSit jotiltittttiiit;
JuäaS, heiluttaen apollonion ntiescstaa, toi
ni)"i"ttiin8ii surmaa ittiSSii hiin liiststui. scari-
liiötuJ itiini siiitteit eäelliinaii "ja roitto 3eu-
raSi hänen perti.Jssiiiin llerra loruelin tsu-
tiiala; taisteli ltan.caiiSa puolesta niinituin
eititenltiii itiiiiiiai.öittii ailtoina.
’kaitait ajottiiti intioststaaSti. lssastltaheuI
"ja hänen pietti "joultstaitöa seurasirat SFFria-
laisia (seiner-aati, heilaäiiti ja .samiiitiati aistisi
.suileait osas-ea, jolta ott l’unaiSen meren ja
Soclotniti "iisilla ja scaniaa. Iisuinean nimea,
sto:tsta sulattiin "jtillteliiiöet sitrat seit ltatmoit-
taneet. I(aatuiteitten ruumiit osoittirat tien
tien, jota syrialaiset alirat- paenneet; intit-
ta ltuit piiirä haitti, stutSuiiiat Isastltalteoiu
sotataiteet stostootttunuiait. la’i-holtaa päällilt-
lti; ei ollnt unohtanut, railtlta hiitten liitinp-
paninsa ttäFttiriit eeti testiteott, ettii (jousiaa
"ja iitinen talittu sotajouststoutia, liit/ulta toio-
ta !et-taa antit-emaita; "sii-laait riili-eit, "lirut
lältelssi .saltii ettii. titintiit soturit alinat pa-
reinniiJSa raittiissa eltreiisaieten 811hteen,"jat—
lta taitti tieriaeitii ja ltauheana piitili tilititt-
aeeti ositiat olleet ipis-tass eestit alitat ltiilioie-
Iaait roiton "ja stoStott himosta Iti.siiltsi tu-
li päitiiiii rasjettiia saaliinhimo; sillä tiisti
rjhtjri hasuststaaeti riltltaatt saaliin stiinppuitii,
jolta oli hajoitettuita yltztnpäri, "ja "lailaa
niisti liartniltaeeit, ltuinlta siistien ntieheiiSii
raati titin tueltni tottelirat sotatoimien äiin-
tii, jotsta sttitSuii-at heitit ltastootttuntaaii piitil-
listltisiit.eii pmparille, raati tnieltiiinniiti tah-
toitiat ltaota liiallista liiti-istustSIa, raatteita
"ja Sotapitltiija. lIiiti puhui riiallensa:
”")"8tiiiii"it, "jiittiiltiiii tuo, iiteillii ati rielii
Fltöi taistelit taiatciltai a. tilarajat; "jaiistlcoi-
noett oit liisielliiinine ritarisi-aana; seittiisiileii
lteSt-iiltiiii liet-ta ujelsi jti roittalctia ristolliöen-
iia; sitte Saatte huoleti ottati 8:ialiiiiue.”
l’aljaa helpompi ott laattoa ltoirat" irsti
tiietSäriiötaa ajamaan taltuit liitin aati-.la ne
taltaiöin saltii luopumaan Siitti, itiin se jc-
oti staaclettu maahait. lslaltltaheot tartutatt-
öirat stoita tiailtiitti.sroitnatisa sutittitttstöeciii
ltiimppuniansa "jiittiiiniiiin IFFrialaiSten tiur-
teet ja totteseiitaaii piisilliltiiitiiiiaii. 1’ian
antitiiiiltitt iiiilitlii stuiitsta tarpeen tiintii tot-
telet-aiottua oliltin stailtlteitt tiirrassiötiiiileltöi;
sillei sttiii tiurinsto tuntui, ltiioiiiattiiii (largius-
"ja lc-tlto luinen "jaultscatiöa eriisillti etäisetit-
mällii. stultstusulla; ltiiti ali ltalto "poit ltiisjeö-
!te-slut halteiitasua tehtaalaisia lipilltiitiiltä-Ieti
sieicsiiit piisille. alustalaisena ja" raapimana
tarltauta etaiiitiö:esti’t oli (sorgsna miehineen
aeettutiut, tiille ruoreitliarjusle" sitioinattistöeoii
piiltiin autti ltoitteer-Sti eltretisaiöteit leirin.
"kiiolla Se toisella aitstin", ltiiuilahti (tsor-
giao, osoittaen ltistselläiitt tyhjiisi leirisi, "tiiut-
tii tie orjat orat paenneet ja piilontiineet
tuotiin; ]costa titeiiliiit t’oiniaiitine on oisiit
turha", lisiisi hiin; uiisjnteeuii nojautuen uu-
puneen heroseusa laute-.aiti riiaten.
"IIe arat talti "jättäneet- jiilstiii"”, .selitti
erii:i rautamies hiitten riekossa. "It’eitöst tuoti-
ni; )liit-"tuorin leit-iii "ja tsiitä stiioiitaat, ett’-
eiriit illaltstalteot ole olleet toiniettoittia tiiusi
pilttit. hult-ara taiutelu on tapahtunut shiia-
oiiiu liiaita; teittit oriit "joutuneet t-iileit aati-
liiltIi, miitta oi pattisia eiltii i"iliolli8ia olo
niihtäriinii d’istatiorin leit-iesti, "joitlta rait-
titihtlii tuolla oilteassii, "joa .tiiri-"tss riisusit lii-
sieiittitiiltöi niittua. "jalopeura oit"sttthsee—tt.;a
murtanut; Ilaltstulieiis "ju hiitten inieheiisis-
eiriit to.tittitii ose- ntaaiiiteet tiiusi Fiiiiiiin"
"86 oit mahti-tioitta, "jalo l’olliitt. ss:hroa-
laiJet; eirtit, millaitiscaaa iialtaltaiöi lipastilta
iiiiii masit-ariin §ottijeiilton piisille stuiii :silta-
neriit", "siitti riala (siti-gitte; josta ei talito-
tiiit nastaa oinia öiliiiiiittöii; "tiie lt)"llii saatii-
tne nai-tiuta nelisin, stitit aut-iiilto oit iioii.söut
storstetiininalle taitutulla"
lla iiiiit sie aatratltiii,
iitti-ttscuestei tiili pian isitti, ettii suuri .epr-
ritiluineit niittijaiiltsto oli ltiirltoitottu" 8tiit-
uutut teltut iiti)"ttii"iit seli tisti, ettii ahroa-
saiset ositat taittaneet; tiiutta mio-:tii lie oli"
rat ja titin-"ii )list-anotin lauttiat?
"istus-, tuolla niiot-ta toinen puolen niistit,
öillii (sorttiaan liisitt-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
