Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
tuita mailman parantajattaria, joita kum-
piakaati ei köyhä Siiottii jaksa elättää.
Setiraaiitassa kirjoituksessa aioittine koet-
taa esitellä miten opinnot naiskouluissa
olisiwat järjestettäwät, että mainittutiu
päämäärääu tultaisiitt pyrkiinään.
Kotiiiinalta;
—– Wirkawavaiiita on läätiiii kiinternö-
riiiwirasto itiyöiitäuyt kriiuniitinimisinie-
helle Uskelassa C. I. Sewoniiis’elle tit-
lewati heitiäkutiii l:stä elokumi 5 p:ään
sekä tnääräiitiyt kritiitiiiiiiiiiiiisiiiieheti Ha-
likossa B; "3. Sewoii’iii ottiaii mirkansa
ohella hoitamaan kruutiuntiiiiiismieheuwir;
kaa Uskelassa. Sitä paitsi on kruuniin"
woitti Piikkiössä, ritari Kaarlo Backmans-
soti saanut 6 wiikon wirkawapaiiden, las-
kien tiileivaii heitiäkiiitti 5 p:stä, ja kruu"
iiiitiniiiiisinies Paraisilla, kutvertieiiieiitiii-
sihteri K. "3. "Palia oti tiiäärätty Baek-
mansson’iii sijaiseksi sekä ylimäär. titanit:
kotittoristi Axel Blomqmist Palin’itt sijai-
seksi. (S. T.)
—– Pietatinmarkkinoita eli n. k. tuohi-
markkinoita mietettiiu täällä eileti ja tois-
sa päiwänä ivanhuti tatvati ittiikaati. Wä-
keä oli kokoontunut jotensaki paljo ja erit-
täiiikin nietiläisiiä, joiden meneet täyttittiät
joen puolelleen kimisillan kohdalta" Kiiiteti-
kaan ei ollnt silakoita tarpeeksi kaupaksi,
sillä nelikon hinta, joka aliissii oli ollut 5
ja 6 markan tvälillä, yleiii lopulta 7 mark-
kaan" Maalaisilla oli, tiiiiikuin olla piti,
tuohia, joiden hinta waihteli kuorman iiitt-
kaan 8 ja 12 markan wälillä, terwaa oli
myös kaitpaksi ja saatiiti siitä iioiit 2()
markkaa tittiiiyriltä; sitä paitsi kaikenlaisia
puitiatvaroita, joista niio erittäiiikin liito-
keahintaiset huonekalut tiäyttiivät hywin
ineiiewän kaupoiksi. Muita tawaroita oli
tawallisesti, iiiitiktiin ttiyös — ttiarkkiiia-
iloa.
—— Talonkanppoja; Saltvuniies J. Löf-
stedt’in talo (6. 18. 4) on myyty 14,000
itiarkasta talolliselle Matii Juhatipoika
Leitiakkalalle itiietoisteii kappelista.
Wanginwartija Efr. Lindholiiiin perillis-
ten kolmasosa talosta (3. 13. 6) myytiin
hra K. Caren’ille 9,50tt titarkan hinnasta.
"- Harwiniiista. Eilen synnytti itiiiiiati
waitno, kotoisin Raisiosm, kadulla lähellä
Aningaisten tullia lapsen. Waimo olimat-
kalla sairasltiiotieeseti.
Poistettaiva epäkohia. Maalaisille
ja turkulaisillekin on tulliit tawaksi joukois-
sa kokoontua miinakauppias Nordforsin
puodin edustalle. Kukiti ohikulkewa nä-
kee heti missä toitnissa tämä tväkilaiiiiia
on. Yksi menee puotiin, ostaa sieltä lais-
sa ntäärätyn wiisikaniiun pienempiin ptil-
loihin ja tilosttiltua jakaa sitte kiillekin o-
mansa. Tällainen "saalaamineit" on, katso-
matta itse tätä riiiiiaa tapaa, jo siiiäkin
syystä paistettawa, että se on wasten
wiina-asetuksia. Itse osto tapahtuu kyllä
lainmukaisesti, iiiittta ostaja tulee täten
myyjäksii ja kaikenmoinen miinanmyyminen
on kielletty kadulla.
Epiiliiiomiostu woi missä? Ioku
aika sitten käwi tniiuaii herrasmies kylpe
mässä Kupittaan kylpylaitoksessa. Kutett
"-
rehelliiien ihtniiien ainakin, maksoi herram-
mekin kitlpynsä, jättäen tnuitieu kunnial-
listen kylpiäin tawalla pöydälle itiarkan
–— ttiiitta tinasta tehdyn. Minkä paiikiii
rahoja tämä raha oit, ou maikea sanoa,
sillä tässäkiii on niini ja päällekirjoi-
tiis satua kuiti muissakin rahoissamme,
miitta hywin .luultaiva on, että herrallaiii-
tiie on oma pankkinsa, joiika rahapajasta
tällaisia rahoja ehkä muuallekin riittää;
Täiikaltaisesta rohkeudesta ivoi päätiää,
että hän eitneiikiti oli käyttyt Kiipittaalla
ja tiesi asiat ja paikat hyivin tiesi tiiyös
senkin että wieraitten kylpylaitoksessa oli
tapana jättää iitaksiiiisa pöydälle. Tällä
kertaa siti nyt herramme sauttati tinamar-
kallaati, miitta saaneeko wielä toiseti ja
kolmannenkin, näyttää hywin epäwariiial-
ta. Tiedoksi herralletutne, jos hänen sel-
känsä wieläkitt syhyy, woittie sattoa että
hänen niin onneattiottawa markkansa tiy-
kyääti on tiaiilalla lyötynä seittäätt, jossa
woi nähdä oman kunniatnerkkiiisä ja omas-
tä kädestii lähteneeii markkansa; Suo-
tawa olisi että täst’edes kaikkialla hywin
tarkkaan katseltaisiin rahoja, joita maksui-
na oteiaan wastaan, jotta tällaiset wää-
rätirahankaiipustelijat joutuisiwat heille
kuuliitvaatt kylpylaitokseeit, jossa maksutta
saawat hymää ja teriveellistä löytytystä.
Erehdystä tällaiiieii käytös tuskin ivoine
olla, sillä kyllä sentääit tinan hopeasta
eroittaa; tutitta jos se oli olemittaan pi-
latttekoa, oli se jokseenkin sopitiiatottta.
–— Ji’iiiviii retielöitä kiittlitii tiionessii
paikoiii syntyneen näillä paikkakunnilla
itiaattniittaiis- ja inaatitarkasttistöitä toi:
mittamain wenäläisten topografikuntain ja
tiiaawäestön wälillä. Syynä siihett on
etiipäässä, että toitien ei tiitine toisen
kieltä, jotta heidän oii waikea keskeiiäiisä
ttiiiikäänlaisia sopimuksia tehdä sekä, ereh-
dyksieti sytityessä, päästä asiasta selinille.
Miitta myöskin wäestö ei iiäytä kaikkialla
tietäiväii, ivaikka siitä wartiiaankia ott kitit-
ltitettti, mitä welwollisuiiksia heillä laiti
iiiitkaan oit näitä titirkatoitnissaati olemia
wenäläisiä kohtaati, jotka taas puolestansa
useinkin tvaatitvat seit, mikä heille tuleman
pitää, tawalla, joka loukkaa ja pahasti
häiritsee iväestöä. Meille on, ttäet, ker-
rottii, että itätnät topografit, tarwitessaan
tilapäistä yökortteria jossakin kylässä, käy-
ttiät niihin taloon tahtowat ja määrääwät
itse, tuitkä huoneet heidän mielestän-
sä otvat sopiwat, huolimatta inistääti
keskinäisestä sopimuksesta tahi asianoinais-
ten wirallisten wälityksestä, joita toki tiio-
itessa kylässä walitettawasti ei olekkaan
saataivissa, koska ei edes ii. k. kylänman-
hinta ole kaikkialla ainakaan iiiäärätty.
Koska kuitenkin hallitiis juuri näinä
aikoina on lähettänyt asianoinaisiin paik-
kakuntiin wirallisia selityksiä ja iiiääräyksiä
tnaawäestön ja näiden topografikuntain
keskinäisistä suhteista, toiwomme että tiä-
itiät meille kerrotut rettelöt lakkkaawat.
Puolestamme tahdointtie kuitetikiii mekin
sattiait tarkoituksen hywäksi selittää, itiitä
pääasiallisesti on näissä asioissa waarinot-
tainiiteti. Asiattotiiaiset tvirkaitiiehet otvat
welwolliset osoittamaan näille topografi.
kutittille sopiwat asutitiot itiillä paikoin,
jossa niiden töittensä tähden täytyy oles-
kella. Asunnoista ei saa lain tniikaait
heiltä waatia mitään maksoa, ja ilitian
tnaksotta täytyy asunnoissa myös löyty-
tiiän tawalliset huonekalut sekä sopiivat
yösijat, jota paitsi heidän pitää tarpeekseen
saaitiatt käyttää talon kyökkiä, leipoiisituiiia
sekä niihin kuuluwia työkaliija. Kättte-
tystä wapaasta astinnasta tulee heidäii
kuitenkin jättää ktiitti, joka menee wirka-
ktinnille niäärättyä korwaainista warten.
Kiin he oivat iiiatkoilla, täytyy heidän
saada tarpeellineu iitäärä wetohewosia
tahi wetieitä sekä niihin tarwittawat mie-
het. Asiaiiomaisten wirkamiesten ja ky-
lätiwatthiinpaiu tulee sitä paitsi antaa
heille tarkkoja tietoja paikkakunnasta sekä
tartvittaissa liiotettaivia tienoppaita;
Mutta ennen kaikkia ott kiiitenkiti rettelöi-
den ja selkkauksien wälttämiseksi tarpeellis-
ta, että nämät topografit itse, kiiti heidän
täytyy satunnaisesti jäädä yöksi johonkiti
kylään tahi taloon, jossa heillä ei ole
ivarsinaista asuntopaikkaa iiiäärättynä,
otvat, jos waan mahdollista, warustetut
tiilkilla ja aina pyytäivät mirallisteii tvä-
litystä asuntoa saadakseen. Mtitta sitä
tvarteti oit myös wälttämätöntä että kiis-
sakin kylässä löytyy erityisesti ttiäärätyitä
hetikilöitä näitä asioita warten, joko ky-
läntvaiihiininati niiiiellä tahi iiiiksikä häntä
sitte kutsutaan. Wielä tahdoitiine mainita
ne seurakunnat, joissa tänä kesänä tulee
typografillisia iiiittaiistöitä tapahtiitnaaii,
ne otvat: seurakunnat koko Wehinaan kih-
lakitnnassa sekä Wehmalaiiien, Karjala,
Eura, Kiukainen, Honkilahti, Eurajoki, Lii
tvia, Hiunerjoki, Yläne, Nakkila, Harja-
walta, Kokemäki, Hiiittitien, Köyliö, Sä
kylä, Waiiipiila, Ptiitkalaidiin, Pöytyä,
Orihpää, Loimaa Metsätiiaa, Alastaro,
Kariiiia ja Mynäiuäki.
—–— Kokoiispaikkoja ott wiime tviikolla
walittu reseriville. Sopiwiksi paikoiksi
katsottiin tantereet Kärsämäen kylän tie-
noilla Maariassa, Uiidenkaiiptingiu maalla
Saliueii itiaaiitien marrella, Ragtvalditi
kyläti itiaalla Ulivilassa ja Watalan kylän
iitaalla Jkaalisissa. Stiullisesti lienee so-
wittu näiden paikkain ltiowiittatitisesta sa-
nottuun tarkoitukseen" (3. T.)
—— Maatijiiristhstii Pohjanmaalla. Kii-
ten Helsiitgin magnetiselle oltserwatoriolle
tulliit fähtösanotiia kertoo, huomailin Raa-
hen kaupungissa ja sen yinpäristössä tä-
iiiäii kuitti 25 p:ttä k:lo 4 ja 8 uituutta
aainiilla jotenkin tuntiiivaa itiaaiijäristystä.
tU. S.)
— Maanjäristyksiä Polijanlaliden poli-
joisella rantioilla. Toisessct paikassa ott
lehdessämiiie inaiiiiitii, että tiiaaiijäristystä
ott hiioinattti Raahett kaupungin tienoilla.
Sitä eittien oli §littoisinptiolisella ranualla
Luulajassa inaatijäristys tapahtunut ja
nyt kertoo eräs Riiotsiiimaan lehti, että
iitisia titaanjäristyksiä on huomattu erityi-
sissä paikoissa, mutta saittaait aikaan 2;;
p. tätä kutita. –— Haaparauniasta kirjoi-
tetaan sinä päiwänä: Täuä päiwänä k:lo
puoli kahdeksan aamulla tuntui täältä iik-
kosentapaisella jyrinällä, joka kesti minuutin
werran, tiiaanjäristys koillisesta louiiaiseeit,
niinkuin näytti. Maa tärisi niin kowin,
että oli tvaikeatii pysyä pystyssä. War-
maatikin tulee meidän kiittää puurakennuksi-
ainitie, ett’ei mitään onnettomuutta tapah-
tunut. Baroiiieteri oli korkealla; 2t) as-
teen lätiitnin iltiiati tutilta ja ilitia selke-
ätiä. — Piititiiestä kerrotaan samoin: Tä-
nä päiwänä puoli kahdeksan aikaan aaiuulla
tiititui täällä koiva iiiaaiijäristys, jota jy-
ritia seurasi. Iäristys oli niiu kowa, että
rakennukset huonekalut y; iit. s. tärähti-
toä"t, sekä ktilki"se luultawasti täältä lito-
teiseen" suuntaan. – Lutilajasta kirjoite-
taan samana päiwänä, että k:lo 7 ja 30
minuutia tapahitti jälleeit itiaatijäristys.
Tällä kertaii oli se paljoa kotitetiipi ja pit-
källiseiiipi. Taiikoeti wähitellen, kesti se
15 tai 20 sekutitia. Raketinuksia ja
merilaituria täristytii kotvasti: tiiuit-
taiiia tiitinen pyörtyi; sitkeätniitässä iiitessa
makaawat herätettiiti. "3äristys tutustutti
suurien kannuttain ajamista kiivisillä kaduil-
la. Maatialaiiien jyriiiä peloitti iiierellä
kulkemia Wei"i ei liikkunut. B:iroineteri
oli tiitiiittiiinaita korkealla. Iliitii oti tiitiä-
päiivätiä tiikalaa, 2t) Celsiiikseti astetta
kalpeessa k:lo 72 8 aamiilla.
—— Feiitiia piiloivakuiitiis-yhtiössä, joka
alkoi toittietisti wiime totikokiiitii loppupäi-
ivitiä, oit jo, kttteit H:fors tietää, tehty
makuutuksia tioiit 5 miljonan markan edestä.
— Maaitjtiristys Yliktniiiiitsella. "Tä-
män kestikuun 27"; p:ttä tioiii kello 8 aa-
iitulla ktiiilui joiikiiti iuitiutiii kestäivä kau-
hea jyritiä — ei ukkoseii jyrittäti kaltainen
— ja sainalla alkoi itiaatikuori liikkua, niin
että huoneukset .llatiitukseii kirkolla kotvasti
tärisitttät. Kansakoiiliiritketiiiits liikkui uiin
kowalla jyritiällä ja ankaran mäkeivästi,
että ltiitli sett kaatuwan" Ulkoua olijat
tiäkiwät sen hirtti-:ästi liikkuman, ja kotilu-
salissa heitti se kartta-kahiiteliu seinältä latti-
alle. Seinistä warisi riippi, satiiipiipitista
titleit palana" Miehet, jotka olitpat erääii
iiiakasiniii katolla, sanosivat ltiitlleeiisii nia-
kasitiiti kaatuwan. .iliiupintiniodeissa pors-
linit hyllyillä hirweästi helisiwät. Saiiiaa
on kuultu ja ttiiittiiiitt tioiti l peninkul-
man alalla kunnaallakin puoleti kirkkoa.
"3lma oli kotitiii lättiiniii, itiiiiitttin aitvan
tyytti, ei tiiiileti ltiivahditstakaau eittien
eikä jälkeeti. Edellisitiä päiwinä oli ih-
meen lämmititä, kaimista ja tuuletointa;
Niin kertoo U. S.
—— Rosivoja, Näiiiä päiivitiä on Hel-
singissä liikkunut pari työtiiiestä, iiittieltä
Rehti ja Lindgr-Sii, jotka wiime keskiwiik-
kona olim-.ii seuraansa houkutelleet niittita-
itiaii inaalaiseu, uiitieltä .il-irtana, Asikka-
lati pitäjästä. Wietettyääu muutamia hittis-
koja hetkiä wieraan kanssa, joka tarjosi
heille kaikenlaisia jiioiiiitaivitroita, saiwat
he hänet ivietellttksi Kainpiii seiidiiille, lä-
helle "Ltignet"—iiimistä huittilaa, jossa sitten
pitkittä mutkitta sieppasiiiiat häneltä rahat
ja kellott. Rosivot joittuitvat kiniiniinkin
kohta ttiiititatttaiti tiiiesteii kiisiiti, joikii sat-
tuiwat oleinaan kiivityössä niillä paikoiti
ja kiitiliivat ryöstetyii hiitähiiiidot. Riiti
kertoo H. D.
—— Mitita utuisia Siioinesta, :liaate-
lewa sika. Laat" kertoo: 8 p; t. k. ta-
pahitti t’lesälahdella Totkuuietticu kylässä,
"illultliiil’teoiti ivajtaiiseotii.
j.lailt.)
"kliinellä ott ltiiitettlcin hanhea italia, lcun
on lymytys nieletti juutalaia-pat-oiötni, tiutie-
tutti tatitta, "jolta ei olliit itiin toltit-ea lenin
haneli emiiiitiiiteii. "0it pitkitetty ylityit ati-
liatiiitjtiiii toimitti mesiliiit Siilaiöeit stiinalan-
paliteliilcsemnte eultteen. l’oi Sitä, jolta hito-
itieiina litjala-tiilin ttiettätttäetii passaili-ateriaa
. liiiiieii ltanSSa ineitetelliiiiii letitit Siilo-
moitan "ja liäiieii poihieitSa lcait83a.”
"ilin joe lietin aittaisi ttiiiiulle roimia ole-
maan liuennettiin läsitä IchäSSii "juhla-ateri-
aSSa!”” haitilahti IIaäaSIa, "jolta ajatellessa-tin,
että "jolcu naara eetit-aini Seit riettiintiöeStti,
itiizitti naatan etel-"ei suurentntaii hiiliin tiiet-
tkiiniiiiit jtaeaaltjiihlaa eulculaiSteitSa "ja iie-
ltonlciittippaitiensu liera. "lili 8e "le ilttitie-
pellto, "johti tniitiin nieltä piilättiiä, tutitta joe
lletra hieltiiiiliin miiuille toimia, ei lIliit liiii-
teiilcaan leiolla ottainaöta taataan 8)"(liitnetti
uhrin naarailleen uhrilampaan 3ija8ta.”
"illinki tahiloii aienna Sitine Setätti alti-
Sajn ltait38a””, natti-i 2ai"a lietisen perästä.
"dliiii oilceiti, lapseltaieeiii, Siititn tulee
ltiittiiii ja )sietaa IIertaa liiiiieit ai"ttioStaitSa
meitä lcolttaan.”
’I’Ftön murheellinen Syclän ei roinat )sli-
tjii näiliitt riemuiteeriiti sanailisit; hän lial-
liSti jtäiinaä i"j8ti88i;t olerijii lciiSiiitIii "ja ltiiiS-
liaSi ptioliiiiiiieeti: "kliitu äitiiii; iitiiiii taliclou
taltoilla !lerkalta ai"tnoa Sitttille "ja iteelle-ii,
ettii lteetiiieiit häi"5im)"lc3enj!" Ililjait lie-"isi
hiin iteelceeeit: "lläiietilcjit puolesta talielon
riistoilla" — muita ltiiiteit raaleat huulensa
eirat eniiiiit auennet palteet-ni IIaäaSSait "ja
hiitten !taitelijansa henltiiStelleJSa"
"hniia””" satiot IlatlaISa eihäitiit, "meite
nuorelle ltreilcltalaieelle itieraalleinnte turjoo-
ittiian niiitii Suloieia ltecleliniii neitti hetto
hänelle ltailclii, niitä .lernealettiiISa ltuiilit ;
. sallilta I-F-lciilaa oitlciii raati paltaita-par-
lca”, lisäsi hiin, ltäaitt)"eit ’saraati anitan
!tiettysi pete, "itiin oit liiiiteSSii Sielit, jolta
roi 8anlcatiaintne atreetella, "aililta hilti ei
eliliaita-.tiliin isoi liejiliin ltaitSSauit leilit-tuella"
IIetlcen lculiittiia !talasi hiitta, ltolcoitiiaii
ltiiitiniiiStFIteeuii "ja hutini, "It’reiilclcalaiiteii oit
ltailoitniit!””
liitit hiitten soltti nuorempi ettii" "tiilientpi
etitiintiiiteii oli mitt, lisiini hilti: "lli’in oit
ottaittit iitFiitiiitSii" haililti raatteensa eilcii hilit-
tii li’tily elsalla eilcii iillcona, tiiutta ltiiiteit
liauuiiieti ltitjailluti manttelinsa löyöjii iitiitii
lilliteeltii. "
Ieoiiiti lcateoi hyöyttäiöesti ja lerottoittanti
poiltansa tzititrtii; inuttu tiimit ei onnittunut
mit-iitin liiiinyä eiltii hiintniäetjtötä eiliii hiin
nirööleiiiin sanonut mitään. Icitttttitallista oli
lciiitenlcin, että ajttan polttarjmpana piiltiin
helteeitii, liiittpäiöeeeii. UiSait-lcuuaöa, tj’tölle
tiili ltFlinii iteli-"1338, "jolta rei hiitten pitali-il-
tiiaii "ju huuliltaan itiiileit hienon riitin.
Riiiii linnuit liiiiii hiitta oli liiioiteeSSa, ei
IIiiäaSSa ollut liuoittani/aitaan Tataii riitiS"
tyetä ejlcii paljetit piihuttu lereilclciilaieeit lea"
tooittiSeSta; miitta liitti hiitta oli läliteit)"t
pi’i:rälliötä taimistani-aati, Saiioj ttaiilitis ält-
liiii:
"ILuittnialliIta "ja epiilcohtelia.qta oli ettii
ItFltitlaS taini meie-tii liiojtuii "sanomatta saitaa-
liaait "jiiithriijSilch "jti liitteli-elisi, itiiiit hati-
ati nieicliiii huolellista hoitoa nautittuansa;
tiie olemine häntä lioliilelleet liihei.ineitii auliu-
laiseita "ia hänen tulee meita ltiittiiii hengee-
tiitinii"""
Tata ei piilinnut tnitiiiin, miitta mieleit-
liilciitiilceeasaaii ei liitit huomannut kapineett-
Sii ltiititiiit.inni lculitiaii airan liet-alelleni.
"ltilleii olisi leitotoit alijaatti tiililleit"”, lau-
sui jtilleeii IIa-laenii", iiiiit . .
lelusi lierta eliieeöiiäti osoitti ’siira liittäsi-
ittiitt-"tiitJiFttii ja liitiinioititltoeii jtuiitettii ieo-
iiitiiittöii holttaan, itiin hiin liesiteytti liäiieii
puheensa, hiitaasti laustien: hliltä hiltii oit
ahnailla? I-iiiiletlca siitti, jeoiiiti, byltjilti:iii
oletait iiiiii "jaloutta railla, ettii liiiii jtallcit-
Sisi Siitnit "jetaanttataiöuiiteei leot-!tantalla ei-
itun langollesi, olliooti iiiinellii lasiainetta"-
ltiii, liettua Siiiireinjti 8;; "ihata hiitit-ii.
"’1""i"ttö itthi "el-"ia jttiiiiiSii, heitti )ilpeii3ti
lcjltarutiaa lcalIteilta pas-liittaan, liiiiöueit iia-
lcaitaeti: "blinit naatuun lisiini-aasta, ettii hiin
oit osoittaita etuilin"
Il:tiiaISa ltiiiiitiyi lerottoiiiatta ruoteellaa-
Sa, tiiutta rastani: "dlijin eit-ii olet oilceaS-
Sa; t)"tti)3eii"i, itiiiiii teiti tilitit-iii ejt:iilleaöiiiii
tiitat-ott "siahan "julitiiiielistttii ithi:qiti oit
!tyllit jlittait raataa, §illit lireilclcalaiiteit ei
tupee liiiittii 8)""t"ttiliitili"iti; jii iiFt (tieti tai"-
iitii, ettii oli iiteille paljoa purettijti, ettii ltiiit
lahti ltiiottiieetaiiiiite, raililta hiitten iililcilli-
tieti ltatooittiiieii oli iiiiiiiistti liiiiiiiiialljatiiks"
l’oilto Btita "tiitta itiiiltiti lauseisin? 0lilco
hiiiiltiit ltiitolliiieii ettii ituori tuuitti-:ilttitien
oli heicliit jiittiinjt? lilliltii lcFlIii, intit-ta ltiiit
tuiiöi iiiii:iltiit eteläinenöii:iit sellaisen holliliit-
iitleti, jota ei iiijlciiiiit eliitnii.seii tnlisi pyin-
tatnaaii. 2:itii oli etteiiiittiiii liristittJ-" liitin
jöii- "ja eittiitöii orpo, eitettiiiiäii turrutan liitin
leölcitttiiiitit, "jolta oit ii:iiittiiiiit titilclcntttiiittii
lantatina talletetuitta; "sillit puitet liiit.isit rati-
liuu, hiiiiiijaii;ti"i"oi5ta atilciilaistiiimtt, ei liii-
iiellii ollut itiitiiiiii tiiuitta tiinasi eliitit-iisasi, ja
tiitiiii hallit; liotilii !hirtti itst- tijjiiituii liej-
ltontii langasta, jolta jiitiitlciii iittisi ltatlceta.
liiillti jtFStilitFi tiimi, liititttieii mieltusta
liuot-intia, !kailiin-sait otellii. ajajana oli eriin
jiiiitiilaiiieit, "jolta etinen oli jtalt"ellitt !liitins-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
