Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1882.
"n:o 55
Tilaiis- ja jakamapaikat:
Lehden painopaikka, t:ri A. W. Jahnssonin kir-
jaiityymälä Hj. Rydmaiiin ja ktiiiipp. lamppupuoti
Linnankatu 1 sekä herraiti C. A, Nöntiberg’in, H.
A. Lundeliii’iii, J. A. Krieger’in ja J. L. Törn-
roth’in kauppapuodit.
J–inainuu y"-"—-.".-—.-" .."""—.—.-
"lt "
’kiotoja ’kiit-titi
li h.
!saapungista "ja I-ij.iiSj-Sttoinostei.
’kiistoitta
lloinlllttuut ll suitti.
-in-; "-
Tilauölilnta:
Ttii-tin liesii-
konttoriss-
4nt.11p"
2 ni. 11 p.
!littiöi- vojti-
konttoreissa,
4 iti. 29 p.
2 iii" 20 p.
T ii i- it ; l "
Koko wuodelta 3 in. —
1/2 wuodelta l in. 50 p.
Kuukaudelta 25 p.
Leliden konttori ja painopaikka:
Linnankattt N:o 23 B"
Lehden !vastuunalainen toimittaja:
Jlinoilnl’sia
ii" l5 petiniä eitfi siivulla ja 10 pettiiiä titttilla
siivuilla pieneltä riiviltä wastaanotetaan lehden
painopaikassa ja herra A. W. Jahnssotiin kirja-
myymälässä.
Hartaiishuoneessa Läntisenaleijaka-
diiii warrella pitää huomenna raama-
tunselityksen suomenkieeksi k:lo 4 j. pii. koulun-
opettajii" Lehtonen ja ruotsinkieleksi k:lo 6 saar-
naaja Oblom.
Ä" U. 2 kertaa (kertani miiko-isat; S. T. ja U. S.
3 kertaa (kerran wiikossti). 2t) riiviä,
Yksityinen Snointeukieli-
tieti naiskoulu Tntsnsfa
autataaii ensi syksynä Syhskuiin lbt p:ntå etisiin-
mäisellä luokalla. 21!!tosiiuaksitksi kultakin oppilaalta
oit iiiäärätty 50 markkaa. Sisääupääsymaatintukset
owat:
kiskonnassa: Ltttheruksen kattisinus ja tärkeitn-
mät kertomukset raaittattttihistoriasta.
Suomegsa: selivä fisälnkn ja helponnitan litet-
taivait käsittis,
Ln:vttnlasku-:tsm ionkiuinoitiett harjoitit-3 pää-
laskussa l—l00 piirissä. -
Maantieteeosä: pää-asiat Sttomeii niaantie
teessä.
.skanne- ja oiko-kirjoitttkseosa itiiittäwä taito.
Jlmoitttkset koulutit! pyrkiwistä oppilaista teh-
dääti tohtori A. W. Jahnsson’iit kirjakaupassa.
Johtokttitta.
"oiwon-"us-
heittt’i’sientetiit’i’ ostaa edel-
leenkin Ferd; Ft-enekell,
Tnt-kn;
Paloivakiitttnsnlttiö iskemiin
ottaa toastaasi palomakuutuksia rakennuksista, irtai-
nteölti lawarasl"ti ja kattptiawarastosl"a halwasta
maksttstti allekirjoittatieiden asiamiesten katitta.
2l. 718. Iahnoson, E. Nylttnd,
tuomiokirkkotorin warrella. Linnankatn ":ll:o 27.
Roetiiors "ja (limityit.
Tawarantoiiuitusta tekee pikai-
sesti ja halptil,iintaisesti
Nordfors ja littinpp.
Telefoni !iini l.
Pari sattaa naissiwisthksett
asiassa.
Il.
anasitiime tässä kirjoituksessa koettaa lau-
stia mielipiteemme siitä, niitikälaiset oppi-
aineet ja koititiii järjesteluiä pitäisi olla,
että iiai.ssiwistys menisi oikeatti pääiitaa-
Iia kohden.
Koulim tulisi olla seitseii-lttokkaitieii,
mutta itiin järjestetyii, että kahdella ylini-
mäisellii luokalla opettts pääasiallisesti an-
nettaisiin lttetttoja pitäiitällä, ivitljäii sti-
ntaait situttlaait kitiit yliopistossakin; taikkti
oikeemmin: kaksi wiinieistä luokkaa olisiwat
kertattslnokkia, joissti alemmilla luokilla opit-
tit kurssi kerrottaisiin itiin, että oppilaat
tulisiipat käsittäniääii eri aiueideit tie-
teelliseti yhteyden,setäniideiikäy-
töllise ii merkityksen elämässä.
T ä ll a i ii e ti kertaits ei ivariiitiankaii me;
nestyne iitttitlla tapaa, kttiii lueiitojeii joli
dolia, ja sentähdeti oii opetits iiäillii lito-
killa ntyös siten aittiettawa.
Tiitiiti nyt siitit. Sitte olis lausuttama
jvtakiit oppiaiiteista. Oppiaiiieet riippuivat
siitä, iitinkälaiiien mailman katsaitto oppi-
laille tahdotaan antaa. :llieidäit mieles-
tännne pitää seit olla kristillisen itskotiiioit
pohjalle perustettu ja siltä iitäärätty hti-
itiatiistiuen ja idealistinen, aatteellinen mail-
man katsaitto. Luoitnon tieteille perustettu
realistinen mailman katsattto ei meidän
titielestämnie naisille sotvi ensiukääii" "uun-
loititite titi, että missä tiaiset iititttttuwat
realisteiksi, siellä muuttuivat kaikki ihmiset
ttiliilisteiksi.
Tästä siis seitraa että uskonto, historiti
ja part haaraa käytöllistä järkeisoppia tit-
lisiivat olemaait pääaineet naiskouluissa.
Opetussuntinitelma tvoisi kenties titeiinä
seuraamaan tapaan:
Uskotition opettts alkaisi Bibliati
liisterialla, jonkun lyhyeti, mutta hywin
toimiteltta oppikirjati johdolla. Seii lop-
puun päästyä pitäisi Lutheruksen wähäi-
tten katkisititts tarkoin jti ytitiuärrettäwästi
luettaman. Siuebelittsta tai jotain iitttuta
"selitystä„, stiisi alttaristaan lukea sisältä
käsitykseit helpoitttkseksi, mutta ei ulkoa.
Yhtä rintaa Ltttherukseii katkismuksen kans-
sa lnettaisiiti helppotajuisia kertomuksia Kirk-
kohistoriasta, toimitettuja saitiatiti tapaan
kuin kertomukset Bibliatt historiastakin. Tä-
mä olisi nyt itskotttiott alkeiskurssi ja pi-
täisi päästämän lopputiu koulun neljän-
uellä luokalla" Wiidetinellä luokalla al-
kais kertauskurssi, jolloin taas ruwet-
taisiin alusta yhtä rintaa uskonnon his-
torian ja dogmatiikin perusoppien esit-
telentisellä. Uskonitoii historiassa, johon
kuuluis biblian; ja kirkkohistoria, ei enää
tapausten kertoittiiieit olisi pääasiana,waaii
nyt pitäis oppilaat opetettaman käsittäniääii
jumalallisen lunastus-suuntina historialli-
tieti kehitys Adamista Kristnkseen ja Kris-
tt:ksesttt meidän aikoihin saakka. Dogma-
tiikissa esiteltäisiiii etupäässä sellaiset pää-
asiat, jotka oivat käytöllisestä arwosta ih-
missielun tinipahdukseksi, kuiteiikiit tieteellis-
tä järjestystä silmällä pitäeu" Wiiiiieiseksi
csiitcttäiisiiii perustotuudet myöskin kristilli-
sestä ethikistä eli siiveysopista, ja sillä olis
uskonnollinen opetus päätetty. Tämä ker-
tauskurssi opittaisiiii kauttaaltansa opetta-
jan suullisten luentojen johdolla, kuitenkn!
itiin että oppiliitto .myöskin läksyttäisin
kuttlitsteltaisiin, kttitika he otvat luentoja
viitanneet. Tässä tietysti iityöskitt näytet-
täisiiit sopiioia oppikirjoja, joihin opettaja
perustaa luentonsa ja joiika sisällön tuitte-
minen oppilailta waadittaisiiti.
Historiaii opetits sanioiit — sekä
yleinen että isänmaan — olisi kttksi-kttrssineit,
ja alkeiskurssi loppuis iviideniiellä lnoktilla.
Sitteii alkais kertauskurssi kttndetinella ja
seitseiitännellä luokalla. Historian kertaus-
kurssissa kiitittäisitvät oppilaat etitisiä oppi-
kirjojaan, joidenka pohjalla opettaja pitäis
luentojaan" —— Historian ala oit tiäet mie-
lestiimme itiiit sttttri, ettei siinä ehdi kaikkia
kirjoja lukemaan. Yhtä rintaa tuuitti
historian kertauksen katissa annettaisiin
myöskin yleinen siltuäys kirjallistius-histo-
riasta mieluimmin sillä tapaa, että litoit-
teellisia (karakteristiska) kappaleita eri aiktiiii
ja kirjailijain teoksistti luettaisiin, ja oppi-
laat saatettaisiiti wertaileiiiaan näitteii oitti-
naisnuksia keskenään.
?; ä r k ei s - opissa ei mitään alkeis-
kurssia löytyisi, ivaan ritivettaisiin sitä lit-
ketiiaaii wasta kuudennella litokalla. Ope-
tus siinä koetettaisiin aiitaa itiiit helppota-
jitisesti kuiti niahdollista; sitä opittaisiin
luentojen awulla kttitenkin jonkun oppikir-
jaii solideilla, jota oppilaat saisitvat seurata.
Itirkeisopista luettaisiin sieltt-tiedettä
ja seit jatkotta ktistvattts-oppia, sekä este-
t i i k k i ä eli kaitnettstiedettä. .lkaswatus-
oppi kittilittt wälttäntättöinästi järjelliseeii
tiaissiivistykseeii, koska nainen jtturim:idäii
edellisessa kirjoituksessa laitsiuiiaiiitiiie peri-
aatteiden nittkaaii pitäis olla ihmiskunnan
kasivattaja, koska hänenpitäisivaikttttainaii
sekä lastensa että ittielseitsii sielittt ja hett-
gett kehitykseeti ja toititintooit. "Mtutu kas:
tvatttsoppi seisoo sielutieteen pohjalla, sitä
ivarteit oti siis sekin opittaiva. "Tätitä oit
syti titiksi sieltttiedettä ivaadiiiiiite.
Mutta mitä warte.it ivaaditiitiie estetiik-
kiä? Sielntieteen hyödyti yiiimärtää jokai-
tteii ivähilläkiit selityksillä, mtttta kauitetts-
tieteet! hyöty saattaa ollti ivaikeantpi ytit-
iiiärtää. Koitetahaii selittää. Naisen luonto
etsii ja ikätvöitsee kauneutta. Mutta jätet-
tyiiä ilitian johdatusta kauneuden laeistti
ja perustotuuksista eksyy tämä naisen katt-
nenden aisti hywin usein htirhateille. Tä-
itiä harhateille eksyminen taas tuottaa kan-
sallista ja taloudellista tappiota, ja onseii-
tähden sitäkiii enemmän ivahinguksi. Tar-
koitamme tvaatteideii ja huonekalujen niito-
tia. Kuteii tiedetään hallitsewat Rattskan
muodit jo wuosisatoja sitte sttnriiitntaii osan
siivistytiyttä maailmaa. Ja ne saattawat
olla hywin sopimiakin Ranskalaisille itsille
sekä muilletikitt etelänipäiii maiden katijoille,
tiuitta meidän Suonialaisille tie eiwät sowi
olleitkaati.
Mnotieu, kuten kaikkein tititidetikiit elä-
itiän ilmausten, pitää olla sopusoinnussa
kunkin kausan litoititoit katissa; niiden tit-
lee olla todellineit ulkonainen ilmaus kait-
san sisällisestä heugestä ja eläiiiästä, sekä
niistä ulkonaisista ehdoista, joista kansitit
elätiiä riippuu, titittttoiti syittyy ristiriitai-
suus elämäit ulkonaisen muodon ja ssu
sisälliseii oleutioit ivälillä, synkisti itlkokttl-
laisans, epätotitns, ivalhe. Ne hienot ja
konstikkaat leikkaukset ja koristukset Nans-
kalaisissa pitivuissa ja huonekaluissa tytis-
taaivat samallaista hienoutta ja koitstik-
kitutta heidän luonteessaan. Mutta koska
meidän luonteessamme näitä hienoja oittai-
sunksia ei ole, itiiit ei sotvi iiiideii ulkotiai-
tieti iltiiauskaait meille" Yksinkertaiiteii ja
suora kttteit lttotitottitiie, pitää myöskin olla
pukumme ja huoneittemme kalttsto. Mutta
yksinkertainenkin saattaa olla kaunis ja
tiittuttelemaineiikiti, kuu se ioaaii ei meite
yli yksinkertaisuuden rajoja. "ikati-.tijo tie-
leettit”” suomalaistakin. Ja onhan se ktti-
kelle heugen tonninnalle ottiitttista, ettei se
ajati pitkääii ivoi tviihtyä samoissa tiitto-
doissa. Se oti siis yksinkertaista suoniti-
laista ittttotia kuti tahtoisimme saada syti-
tyniään noitten ktilliitteti ja meille sopimat-
tomain Raitskalaisten sijaan, ja tähän tai:-
tvitsetvat naisemme tietoa kauneuden sääti-
itöistä. Näideii suonialaisten muotien ai-
kaaiisaaiitiseksi oiikiit jo alkit tehty kotitiiais-
teit kansallispukujen ja koristeiden kokoo-
malla, mutta järjellinen ja meidän oman
luontomme iiittkaiiten edistyminen tällä
tiellä ei ivoi tulla kysymykseen ilitiait ylei-
seiiipää esteetillistä tiaissiivistystä.
Oittia wielä toinenkin syy olemassa, joka
tekee estetiikiii oppimisen naiskouluissa tar-
peelliseksi. Tarkottamine sitomalaista ttii-
dettti Seliän wielä kaipaa yleisentpää kait-
natttstti ja harrastusta. Ja mikä on syy
tähän laimeuteen? Tietysti pttuttuiva es-
teetilliiteit siivistys sttotiialaisessa yleisössä.
Eihäii sellainen ivoi taidetta harrastaa,
joka ei kauneuden ltikeja yttiiuärrä. Jos
siis tahdoittme herättää iitatissaiiiiite rakka-
utta taiteesen niin opettakaamme kansaam-
me tunteittaan kauneuden mailmaa. Jti
kuti naiset jo lnoittiostaan ihailemat kau-
neutta enemmän kitiii iitiehet, niiu ori etn-
päässä heitä opetettatva. [moiseksi woiivat
he perhees-sa eitettittiäii waikuttaa kauiten-
deii aistit! herättätuiseksi, kuitt ittiehet.
Tästä näettttite siis että estetiikiit tutkin-
to oit kansallisesta itierkityksestä, se tarkoit-
taa kansaanne kasivattaitiista suurempaan
itsenäisyyteeit ja otiian-takeiseen kantiens-
eläntääti.
öllyydätnme lukijoiltaittiiie attteeksi että
iiäiti tnliiiiiite poikenneeksi pois aineesta es-
tetiikin tarpeellisnntta selitteleiitäätt. Sen
teimme syystä että luuletiitite estetiikin op-
pititisett naiskouluissa itioiieii mielestä ole-
ivaii sulaa turhuutta.
Sitte puhukaamme kielistä. Meidäitmie-
lestäitiiiie ei naiskouluissa pitäisi luettaman
tiiitttta kttiii kolttiea kieltä: Sitomea, Rutn-
sia ja yhtä Euroopalaista kttltttrikieltä.
Saksan, Raitskan tai Ettglauniit kieltä.
Mielestämme Etiglaiiniii kieli olis naisille
kaikista sopimin. lktiikista täydellisinnuin
ja pernsteellisimmiii pitäis Sttomen kieli
opeteltaiiiatt, sillä kanttiin, suomalaisen pu-
hekieleii syntymiseen waaditaan ehdotto-
masti naisen ivaikiitttsta. Ja kattiiis pn-
hekieli waikuttaa terweellisesti myöskin kir-
jakieleen. Eikä pait sitä ivaikuttaiie mi-
kääii tehokkaanuuiti alkamaan puhujaan ja
kirjailijaan, kuiti siwistyneen ttaiseii kritiiki"
Seutähden olis naiskoulussa erittäiii pi-
dettätvä hitolta l.attsnntistawan kehittymi-
sestä rikkaaksi, kattitiiksi jasointuiseksi. Stto-
iitalaiseii kirjallisnnshistoriati opetus kerta-
usluokilla saattaisi samalla olla opetus suo-
meit kielen kehkeyiuisestä aina rikkaampaan
täydellisyyteeti ja siis hywätiä keittona lau-
sumistawan kehittäutiseen.
Ruotsiit ja Englaiinin (Saksan, Naits-
kan) kieltä opetettaisiiit molempia yhdellä
tapaa: teoreetisesti ivaan ja uiin ettii op-
pilaat ymniärtäwät kirjaa. Eneniinäu har-
joituksia esitti. puhttiiiisen taidon täytyy koit-
lttii jättää yksityisen huoleti pidon asiaksi.
Eikä olekkaan !vaikea sittett enää puhuntaan
opetella, kuti waan kerran hytvällisesti kir-
jaa ymmärtää.
Moiti saattanee kttittittakstta, että kieli-
opetuksessa tyydymme tilitti wähäseeii, waik-
ka tähän asti naiskouluissa oti opetettu
pian wiittä ktttttta kieltä. Meidänmieles-
täiitine iitoitieit kielten taito meidän syrjäi-
sessä ja k-"iyhässä iii-"tassa oit tiaisille war-
siii tarpeetoin. Knii taittui yhden ettroopa-
laiset! kttlturikielen jotenkin kunnollisesti,
niin sillä woipi kyllä haitkkia niiu paljon
tietoa, kttiii jollaiii waati oit haluakin.
Wieraait kielen puhumisen taitoa iiieillä
harwoin tarwitaan, maaseuduilla ainakin,
täinäpä taito unitiu näyttää synnyttäivän
eiicmniäii ylpeää turhaittielisyyttä knin to-
dellista siwistystä.
Muideit oppiaineiden suhteen saatattitne
ollti jokseenkin harivasatiaiset. Maatitie-
teessä, mittaustieteessä, luotitioti tieteissä,
y ni. tieteissä jti opinnoissa katsoisimme
yleeiisä sett niääräii riittäiväksi mikä seitii-
iiaarieti ohjesääiiiiöit mukaan kttiisakoulun
opettajattareilta ivaaditaati, jos kuiteitkin
joku oppilas jossakin tiedon haarassa tah-
tois enemmän oppia, pitäis tilaisuus siihen
hi’inelle ivaltiiistettaiiiau. Mielestämme ttiit-
taitstiede olis se, jota pideitiniälle sopis op-
pia, ja jos aikti olis, itiin saisipa sitä ivaik-
ka ivaatiakin oppilailta kaikiltakin.
.siertattslttokilla tulis iiieidiitt suniiitel-
iitattitite tiittkaan siis opeteltawaksi aiuoas-
taan, histortaii ja järkeisopiit tieteitä yn-
tiä osittain myöskin Suonieii kieltä ja jos
aikaa olis myöskin mittattstiedettä. Kenties
löytyis sitte wielä joitakin käytöllisiä neu-
woja, joita kertauslnokilla tttlis aitiietta-
ivaksi; muuten loppuis kaikkein muiden
tieteitten lukeminen jo wiidennelläluokalla.
Tällaisella opetussuttniiiteliiialla luuli-
simme nyt tiaisemme fatiman sellaisen si-
ivistykseit, jostti elämälle olis todellista
hylityä.
Kokouaiiieii mailman katsanto ja kätilöl-
liiteii kyky pitäis oleinatt tällaiseti opetuk-
sen hedelntänä, —–rt—
Painowirhe: Edellisessä kirjoituksessamme löy-
tyy lausuttuna sanat: "anittalta paikkaa", lue:
tiurasta paikkaa, tahi: tiurasta paikasta.
Kotimaalta;
Hiippakunnan satiotitia, (Turun).
Ehdoille kirkkoherranwirkaait Some-
rossa paittiiti eitsi sijttsstt skitniliugeu kirkko-
herra J. Maiinström, toisessa kapitalainen
Jauaktalassa w.—pastori E. Bredenlterg ja
kolinaunessa sijassa Längelinäeit kirkkoherra
Ii. Weriit sekä ueljäuitessä sijtissti ehdoille
kappalaisen wirkaan Närpiössä w.—pastori
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
