Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1.882.
"
R:a 53.
nilkku.
korjattuihin
lleltttiliittiit Ll suini"
; -— " —.".——"—. ..——.," .,.";,.."...".——.—"—
Tilaits- ia jakamapaikat:
Lehdett painopaikka, t:ri A. W. Jahttssottitt kir-
jam-yytttalä dos. Rydtttattin ja kumpp. lattippupuoti
Linnankatu l sekä herrain C. A. Rönnberg’in, H. Kökö WUödeltll 3 M- —
A. L"iittdelin’itt, J. A. Krieger’itt ja J" L" Tiin"
2393;!x" kauppaptiydit.
Tilaitniitita:
Tut-itit "öli- Miiiös- "stt-
T n r - ; l a konttoriala kaattareissa.
4tn,11p. 4 m. 29 p;
!y-; wuodelta 1 in. 50 p. 2 tii. 11 p. 2 m" 20 p.
Ktiukaudelta — 25 p.
"kiotoja Mtrtm IcnttjttittJjSt-tt "ju !tansi-suottiosta.
Lelsdett konttori ja painopaikka:
Littnankatti N:o 23 B,
Leliden !vastuunalainen toimittaja:
liosti Wehanen.
Jlnioitnksia
5" 15 penttia ensi siwulla ja 10 penttia tuitilla
sitvttilla pietteltä rimiltä wastaanotetaan lehdett"
painopaikassa ja herra A. W. Jahttssottin kirja-
myymälässä.
7:tia suittiitnt. Kolwinais. p. saarnaamat:
Tttomiokirkossa: Stiotital. puolipäimäsaar-
nait k:lo 8 e. p.p. kirkkoh. ctptil. Hatmitla; ruotsal
puolipaimäsaarnan k:lo 11 e. p.p. ttt,pastori
Mikattdi-r; suom. iltaset-.triton k:lo 35:3 j,pp. ja
runti. iltasaarnan k:lo ; j. p,p. m.pastori Appel-
berg,
M" Kolehti ttilee itterimi-eshtioneelle.
Litinankirkossa: suomea kello l j. p. p"
tv.pastori Mikanidet-.
Hiiwiniatka Oiatttitalle;
Ltitherilais-emanigeliseti yhdistyksett juh-
latt johdosta §liantnalla ttileioait Elokutiti
2 ja ?, p:nä woimat ltiiioitttatkailijat Tti-
rusia ja Uiiskauputigista matkustaa höy-
rylaimalla Jlnia, Elokiititt 1 p:nä sekii pa-
lata höyrylaititalla Leimii Eloktitin 4 p.
Hitinat meno" ja tulo-pileteiltä alennetut.
ankti, Heiiiäk. 20 p. 1882"
Iol). Gust. Wikeströttt.
Csttitiitintatlta "Tatttpeteelle.
Kutett jo eittien ott ilmoitettu liihtee juna täältä
Tantpereelle latttvatttaitta 22 p. tätä kutita, kello
10 illalla ja palaa Tatnpereelta sunnuutaina santaatt
aikaan. Jalellä olemat pääsyliiiut, jos ttiitä ott,
myydääti asetiiati edustalla kello 8:stit junan liih-
töön asti.
Morils’ors ja (kiitinpp.
Tatoaraittekutitusta tekee pikai-
sesti ja halpahintaisesti
Nordfors ja Kuittpp;
Telesotti R:o l.
Palowakntttusuhtiö (liettuja
ottaa mastaan paloittakiiiitiiksia rakennuksista, irtai-
mesta tamarasta ja katippawaeastosta halivasta
maksusta allekirjoittaneiden asiattiiesteti kautta.
A" TL. Jahuosott, E. Nylund,
tuotttiokirkkotoritt warrella. Littttaitkatit N:o 27.
Asiyydääu
waunumaakari A. R. Wihltiiaiiiii kon-
kursipesttii kesa- ja talwi-ajokaluja, joit-
teit joiikossii:
Uiisia ja käytöksessä olleita ii. s.
Turiiti larryja,
iiiisiit roskiit,
perheroskia ja rekia,
kasatiiiitapaisia, tiskelatttapaisia ja
kuottiurekiä, y. tti.; kaikkein hiitta tuii-
tuwasti haltitettitettu. 9llyi)jät owat
I, E; Nordfors ja .ltaarle statist;
Hellsteti,
(famiuteen liinapalttinaa ja peite-
"’ aineita tehtaati hintoihin
C, A; Strötnbergilla;
" uraa saadaan Ttiriissa tilata kuii-
kaudeksi 2" pointilla.
Turuit !vapaaehtoisesi palosammu-
tuskunnan kottietttokieli,
Sauomain Timista 105 uninerossa ott
eräs lahetetty kirjoitus: "Titrtttt titapaaeh-
toinen patokiittta ja siioinett kieli"; kirjoit-
taja kiitstiii itseansa Wapaaehtoiseksi palo-
kuntalaiseksi ("W. p.") Tiissä ladellaan
yhta ja toistit, mitenkä kohtuullista ja tar-
peellista ott, että Tiirittt wapaaehtoisett pit-
losaittitiittnskiittttan komentokieli on ruotsi,
tiuiikka kohta ettetntttistö palokittttiatt jäse-
nistä oti siiottialaitiett (jotei ""W. p:" ei
kiella tnaiititiisia kirjiiitiikse-"Jsas .ikos-
ka "W. p " titossa kirjoituksessa Saitomis-
sa Tiiriista myöskin wastustelee Atiratt
N:ssa 48 tätä wiiotta ollutta kirjoitusta,
niin pidäitittie asiaitti kiittliitoatia aittaa tiiuit-
tattiia selityksia.
lltapeinnnts-sientenia
0!,
ostaa niiukuin edellisiuäkin wuosina tnahdollisesti
korkeimpaan hintaatt
Leou; Gestriu;
16 Lintiattkatii, 15 Lantinen Rantakatu;
tillititiitusfit nimierossa Aiiraa ittaittittiiit,
että kaksi wuotta takaperin oli kysyttiys
siioittett kielen saattatnisesta kottientokieleksi,
maan että asia sillä kertait jätettiiit tois-
taiseksi. Nyt ilttioittaa "W. p."" suurella
mahtipontisiiudella ja juhlallistiiidella, että
asiatt laita ei olekkaati näin, waati että
asia raukesi kokoitaatt, koskit eneininiistö toi:
sessit ja kolmannessa osastossit tahtoi py-
syttää ruotsin kieltä koittetitokielenä. "Pi-
teiiipaäti ttiäittelyyn tästä asiasta etiittie
tahdo rumeta "W. p:tt”” katissa, koska
"W. p," tästä asiasta tietää luultawasti
yhta tiiahan eli yhta paljott, kiitti ittekin.
Turutt ioapaaehtoisen palosattimtttusktiitnan
asioita ott ttittiittäitt tässä suhteessa hoi-
dettit itiin, ettei itiainitiiit wiiosiikokoitksen
pöytäkirjaa enää ole ollenkaati olemassa.
("Emme tiäet woi otaksua, ettii asianoinai-
ttett ehdoti tahdon olisi sen pidättättyt
uteilta; Olisi olltit hauskaa, jos titaiiiittii
pöytäkirja olisi löytynyt, ttiideti johtopaa-
töksieti takia, joita tiiahdollisesti siitä olisi
iitoiiiut saada.
Sitten jatkaa "W. p." mainitussa kir-
joituksessaati Sattomissa Turusta:
"Kirjoituksen tekijä :valittelee sitä, että
palokintaan päällystö ott ttiitt wähätt har-
jaaittitniit siiotiieti kieleen, ettei se satioilla
saatit selittää, miten liikkeet harjoituksissa
omitt tehtäwät, waan täytyy sen itse etisin
masta-alkajalle osoittaa tie ja kehoittaa hän-
ta tekeniäiitt sattialla tamalla" Jos kirjoi-
tuksen sepittiijä toähätikiti pareitittiiii tiititisi,
tiiiteti yleettsä opetus woititisteliissa, joka
ott tämän tapaittett, tapahtuit, ei hän war-
maaitkaan moittisi paällystöä, waati paiti
mastotit kiittaisi sitä kallaisesta ttienettelystä.
Sillä puhumatta moittiistelu-opetiiksesta
kouluissa, jossa opettajan aitta täytyy ops-
pilaiilleeti ttiiyttäa, ttiiteti heille litisi liike
oit tehtämii, niin sellaineti tapa ott myös-
kin asetitelmollisten harjoituksissa. ..... Wa-
kiititatttttie kirjoituksen tekijälle, kuinka tai-
tama hiitt lieneekin suottien kielessä, ettei
ilttiati silittitt naittamaa opetusta saada tvä-
hatikaätt titydyttämasti oppittiitaii sellaisia
mast’alkajoita, jotka tawallisesti kirjoitta-
wat itseitsii palokiitttiatt harjoituskomppa-
tiiaan"
Kas tässä wiisas ttetitoo, mitenkä wois
misteliin opetetaan ja sen neuwon antaa
eras, joka sanoo olentatisa toitpaaehtoiseti
palosattttitiititskunttatt sasen. Ei tiiuitta
tarwita, kuitt kottieittaa stiotititlaiselle ruot-
siksi ja ttäyttiia — silloiti osataan; selityk-
sia ei tarittita. Päällikön (puheetta ole
massit tapauksessa riiotsalaisen) tulee siis
opettaa titast’alkamia kiittitati suomalaisia
jäseniä, kuten esim. koiria opetetaan temp
piija telemaan: ei etisinkaätt piiheett awulla
selittättiällii, waati aitioastaati tianttaiiiallä
ja asettattialla. —— Jos "W. p." olisi yititttiir-
tattyt sett werran suottiea, että han olisi kasit-
taityt kirjoittiksetiittie, itiin hän tästakitt olisi
moinut oppia seit titerraii, ettei ltiitieti, yksin-
kertaisittittattsa julkisesti ttäytteitle ttiodett,
olisi turmiunut peliitä jotittittiasta yleisiin
ttaiiriiti alaiseksi. Siiitä jo ilttioitiitittie, ettii
johtajan marssia ja kaiittttiiksia opettaessa
tulee ei ainoastaan tiiiyttiiii waati myös-
kin ihmisille attitetttia piiheeti lahjaa käyt-
taen selittaa, mitenkä liikkeet otvat tehta-
mät. Waati tätä kiiteti jo edellisessa kir-
joittiksessa olettittie maininneet eiwät kaikki
wapaaehtoisen palokunnan päalliköistä woi
tehdä" Eikä "W. p:käan” sitä wäitä.
Sitä vitiisi tulisi "W. p:n" mielestä
wielä kiittää paallystöä siitä, etteiwät he
stiomalaisille tuoi selittaa mitään suo-
tueksi. Waan koska eititiie woi otaksua,
että "W p." täydellä todella waatii kiit-
tauiaäti siitä, että paalliköt ainoastaan
pitaliksi opettamat s. o. ainoastaati tiäyt-
tantat; eiwätkä näytä ja selitä itiin tulee
se tehdä kiti selitys-satioista sellaisista kitin
""tättiiiiiittis, tämtniittis" — Waan kentiesi
hra "W. p:kiti” nyt jo ymmärtaä, että
päällikköjctt, woidakseeti harjoittaa, tulee
osata kotuentiettamieti kieltä aittakin tiiitt
paljon, että hän moi selittää, mitä kimkin
komento-sanan lausuttua tehdään.
Lopiiksi alkaa "W, p." mainitus-
sa kirjoituksessa Sanomissa Turiista riii-
kuttaa tuota wanhaa tiitinettiia ruotsinmie-
listett wirttä: "Siiomenmieliset koettamat
herattaä eripitritisuittta ja riitaisuutta Tti-
riin toitpaaehtoisessa palosatntnutuskitntias-
sa;" Siiomea puhiimitt oppiwat ilitiati
waikendetta ruotsalaiset kottientosanat";
"Mutta häiriötä ja eritttielisyyttä on wa-
paaehtoifessa palosatitmtttuskunnassa syn-
tywä, jos lainaamme korniamme ttoille huit-
doille sorrosta ja wääryydestä j. n. e;"
Kas siinä alku" ja loppusäkeet koko ruot-
salaisuuden puolustuksessa! Suottialaiset
ittatkaatt saattawat waan hairiötä ja eri-
pitraisuiitta, kiin ioaatimat, että heidänkin
kielelleeit annettaisiin armoitsa. Ntikseimät
suoitialaiset opi ruotsia ainoastaan sen toer-
ran, että yiittnartäisitttat totella, kiin heitä
ruotsiksi kasketaan. Pitaäkö ruotsalaisteit
oppia suottien niin paljoti, että woiwat kas-
kea heitä omalla kielellään; tämä on rau-
han haiiritsemistä, miksei olla, itiittktiiti
etinen? Tatiia on kaitheaa, että nuo sitoma-
laisetkiti yttittiärtamat rakastaa kieltäätt ja
ivaatia että sitä myöskin julkisesti käytetään.
Tiihiiit stitititaati oit arwaten herra "W.
p," litiokitilliit kirjoittaessaitti hytitaä tar-
koittamassa innossaan ttiaittittua kirjoitusta
Saitomiiti Turusta.
Mitttten mainitussa kirjoituksissa ei ole
tuotit esiiti titiitkäättlaisia perusteita, jonka
tähden ruotsinkieli pysytettäisiin tvapaaeh-
toisen piilosattimiittisktittnan kottientokieletta.
Sillä itiitikäätilaista armoa etttttie tietysti
woi patitta tioihitt ltiiutoihiti häiriöstä ja
riitaisuudesta, joita "W; p." paiistelee. Sil-
lä kun jotaiti tititta, olkoonpa sitten hymää-
kiti, yhdessa tai toisessa asiassa tahdotaan
pantia toimeen, itiin löytyy aina joitakui-
ta matihoilla olijoita, sotkit huutamat: oti-
hati ennetikin ttiltii toinieett, pysytäätt toatt-
hallaati. Mita taas siihen titlee, että, kit-
teti ""W. p:kitt ttiyötttäa kaikki piialliköt ei-
wät ositit siiottiea, ttiitt se ei merkitse titi-
tiiäit; sillit kutita ei ole oletttassa päällik-
kojen takia waati paallikiit ktiititati takia ja
siis luonnollisesti päällikköjeti tulee mukaan:
tiia kiitittatt mukaan. Koska ttyt, kuten
itte ja myöskin "W. p." otatsitii,kiinnassa
löytyy enemmän stioitialaisia kiilit ruotsa-
laisia tiiiti ott seltoaii selwä seuraus tästä,
ettii Sitottiett kielen saattaminen komento-
kieleksi Ttiriitt wapaaehtoisessa palosattunu-
tiiskiinitassa on aitioastaait ajan kysytttys;
ja siinä tapauksessa lienee kaiketi pariisia
tehdä tämä pietti ttiiitttos tiiitt piait ktiitt
stiitikin.
Keskustelit Loimaan, Alastaron
ja Metsaiuaan kinkerikunnan
tiiaatiwiljelyskokauksessa
3 p; heinäkuuta.
(Jatko tt:roon 57),
Tamä kaikki nyt sillä ehdolla että koko-
uksella olisi tarpeeksi maroja. Mutta nyt
kun kokouksen warat omat niin pietiet, ei
moi toiwoakaau iiäin paljoa. Kiiitenkin
liiiilisiti kokouksen joka toiiieti tvuofii yllä
ehdoitettilla tapaa tooiioatt jakaa palkintoja
yhdesta näistä toimista, esitit. soititatt hoi-
dosta ja tainakitt olis jo askel eteenpain.
Kukaties woitaisiin wastaisiiiidessa saada
enemmän maroja, kukaties auttais Satakun-
ttatt tttaattmiljelysseiira, Suomen taloits-
setira ja utaltiokiti, kuti he nyt ettsiti tällä
tapaa saataisiiti huomaamaan että apua
tarwitaan, ja tähätt hiiottiaattiiseeti pitäis
kokouksen heitä johdattaa, se ott kokouksen
melmollisuiis.
Tälla puheellani ott mielestäni osittain
mastattii jo seuraamaankin kysytttykseen,
josta lopuksi pyydän saada huomauttaa.
W i it b e r g: oli aikoittit piihitit samaan
sunittaan kuin edellineti siis hymaksyi pää-
kohdat edellisen puhujan mielipiteistä, ke-
hoitti walitsemaan koitiiteatt ttiitten sääti-
tiijen tekoa marten; sekä kehoitti ttiitä, joil-
la jo on parempi tieto, neuwomaan toisia
ittiteii kitkin työ olis tehtäwä ja itiin tvai-
kuttittiiaatt yleiseksi hyiidyksi lausuen: jolla
paljo tietoa ott jakakoon sitä uuiillekin.
Esiniies Mäkiinattila: Edelliset
puhujat owat hywin puhuneet, ttiiitta en
kuitettkait moi siiheen täysin yhdistyä. Näitt
pietien seitraii tarkoitus ei woi olla suur-
teti palkintoin jakaaminen; olettttiie yhdis-
tyksessa Sataktinnatt maanwiljelysseuran
katissa, joka jakaa palkintoja hywin hoide-
tuista maatiloista y. iti. siis itteidäti tehtä-
wättittte ott ivaan pitää tnieliä wireillä ja
ttiitt tawoin kaotit aineksia ja yhteishenkeä
Sataktinnan maaitmiljelysseuralle ja sillä
tawoin waikuttaa yhteiseksi hywäksi. Tällä
en kuitettkaii tahdo halmeksia h:ra Warti-
aiseti esitettyjä toimia.
K. T aloiteti: yhdistyi edellisten pu-
hujaiit, Wartiaisen ja Wnnbergiii mielipitei-
sitt ja wiimeiseenkin puhujaan, saitoi pie-
ttillii waroilla ei itientämän katimaksi. Ci
pitänyt sutirta seuraa sopiwana, koska ei
kaikkia asioita täteti hywin hoideta; tahtoi
siis jakaa taittiinkin seitran wielä kahdeksi:
M akitti att ila: mitali nykyisen scu-
rati pysyttiiiän etttiselläätt, arwellen sakita-
mista wahingoksi.
W i ii lt e r g: arweli olewan hyötya pie-
ttistakiti seuroista.
K. Iltiikclä: yhdistyi "lliäkimattilaan
jakaattiiseii suhteett, suuri kiittta tiayttaä,
ohjaamatt asiat, pietti pyrkii seuratuttaan,
ollaati yhdessa itiin woidaan enempi ivai-
kiittaa.
Winlterg: waati äänestysta iaktta-
ttiisett suhteen.
atollin: tämä seurit ott ioiela lapsi
katsoi tarpeettomaksi sitä hajottaa.
Ei rikota oli yleinen wastaus. Miiutun
pidettiin keskustelu paalaisena.
Esimies kehoitti ttialitseiiiaati toittiikiitttaa
uusia saäntöjä laatiiiiaatt ja tahitit yksintie-
lisesti ioiilittiitt:
L o i iti a a lta: Wirtzenius, Wartiaitten,
Talonen ja Kolkkala.
A l a s t a r o lta: Miikitiiattila,
la ja ""Tätilä.
M et s ii ttt a a l t a: Miikelä ja
nikus.
Wirtzettiiis ttiääräii kokouspaikan jakut-
siiti walitut jiisettet kokooti, joideti tulee
tehdä työnsa etttiett tattiitiikiiiiti loppua,
jos jokii malitiiista jatsi kokotiksesta pois,
saadan kutsua joku toinen poissa olewan
Filppu-
Atajuo-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
