Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
pitäwiä niiden tnääräysten kanssa, jotka
höyrylai:ttaiti wetoisuuden laskentotawassa
owat noudatettawia yhdistetyissä kittiitt-
kaanwaltakunnissa, ott wielä sowittu seit-
raamista wälipuheista:
I. Moorsotnin järjestelttiän tntikaatt teh-
dyillä mittauskirjoilla, jotka owat annetut
yhdistetttissä kitninkaaiiwaltakunnissa ja
Suomessa, pitää toisett liittoptioliteeti fa-
tatiiissa, iltitait mitään tnuuta mehettä, ol-
la todistustitoima kaikkien alustett brutto-;
wetoistitidesta, olkootpa tie ttiitkä tahansa,
niin tttyös ptirjealtistett nettowetoisuudesta.
II n. Mittatiskirjat, jotka otttat ainie-
tut Ruotsissa tnaaliskunn 31 päiwätt jäl-
keen ttt. 1875 ja Norjassa itiaaliskituti 31
p:n jälkeeti w. 1876, oiotit iltttati sett enem-
inättä ttteltkeettä Suotttessa tttyönnettäwät
kelpaamiksi hityrylaiwain tahi muulla kei-
notekoisella woimalla käypäiit alustett tiet-
to-wetoistinden stihteen.
Kuitenkin tulee näiden laintaiit omista-
jilla tahi päällikitillä olla oiketts Suomen
wirastolta pyytää koneita ja hiililaareja si-
sältäwät paikat iitidestaait tititattawiksi Suo-
tnen 4 p:nä lokaktiitta nt. 1876 atttietuti
ohjesääittiöti tititkaan.
Semttioisessa tapauksessa ott netto-metol-
situs luettawa brutto-!vetoisuuden inukaan,
joka on osotettuna ruotsalaisessa tahi nor-
jalaisessa ttiittatiskirjassa, ja tämän ittiden
mittauksen loppupäätöksen johdolla"
II lt. Maaliskutin 31 p:n jälkeen w.
1877 ulosannetut siiottialaiset mittauskir-
jat otvat yhdistetyissä kuttinkaanwaltakun-
eissa kelwoksittatitat ltöyrylaiwain tahi tiiuttl-
iettiotekoisella woimalla käypäin ttetto-
toetoistiitden suhteen, siihen kuitenkaan luke-
matta koiteita ja hiililaareja sisältäwiä ti-
loja, jotka otttat uudestaan ttiitattamat yh-
distetyissä kiiiiinkaaittitaltakutinissii woimas-
sa olewain tttääräysten mukaan.
ålietto-ntetoisuus on laskettama suomalai-
sessa mittauskirjassa ilmoitetun bruttome-
toisuuden sekä ttitdestaan-tnittauksen loppu-
päätöksen mukaan.
III. Kustannukset näistä osittaisista itti-
destaan—tnittauksista owat liiettantat ivoi-
massa olewain säätttitjen ttiitkatitt siinä
innassa, jossa uudestaan-mittaus on tapah-
tunut, ttitttta aitioastaan niiden tilapaikkaitt
laskusta, jotka todellakiti ott iiiitattti.
17. Liikua ei pidetä Norjassa olemasta
eroituksesta kattsaitmtälisten, norjalaisten ja
wäliaikaistett mittauskirjain ntälillä.
Selityskirja molemminpuolisesta wettä-
läisten ja stiotttalaisteti sekä englantilais-
ten liiiwan-tttittauskirjain tunnustamisesta.
1. Wenäjän ja Suomen laiwain, jotka
owat mitatut yllättiainittun nienettelytawait
mukaan, pitää pääsetiiäu yhdistetyn kuntti-
kaanmaltakunnan ja sen siirtomaidett sata-
miin, kuin myös Englannin laiwain, joi-
den tttittatts on toittiitettu saman järjes-
tyksen mukaan, tulee päästä Wenäjän ja
Suomen satamiin, tarwitsematta merikulku
tnaksujeii suorittamista marten tulla ttudes-
taan mitatuiksi.
Nämät merikulku-maksut owat lasketta-
wat netto-wetotsituden mukaan:
2. Kun laiwain mittausta koskewat
Suomen ja Eglannin ohjesäänöt pääasias-
sa otvat yhtäläiset owat englantilaiset mit-
tauskirjat tunnustettawat Suotnett Sunri-
ruhtinaanmaassa ja suottialaiset mittaus-
kirjat, jotka owat ulosannetut Toukokuun
31 p:n jälkeen w. 1877, myöskin keltvok-
fittllwllt vhdintetysfä kuuinkaanwaltakun-
nassa ja sen siirtomaissa iltttan tnitäkäätt
mittaustointa tahi ttiinkäätilaista wehettä;
ja kaikkien britannilaisten talti suomalais-
ten laiwaitt ttettontetoisttus, laitoakirjoissa
osoitettuna, on kttitkiti maan ottiissa sata-
missa pidettäwä yhtä käypänä ktiiit koti-
maan altisten nettoregisteri weroisutis.
3. Englatitilaiset mittauskirjat Wenäjäl-
lä ja jälkeen Joulukuun 20 p:nä iit. 1879
(Tatttttiikuttii 1 p:nä m. 1880) tehdyt me-
tiäläiset mittauskirjat yhdistetyssä kuttin-
kaanwaltakuntiassa ja sen siirtomaissa otttat
myöskin molemmin puolin tutinustettawat
knttittiatikitt waltakunnan sataittissa ilttuitt
tninkäänmoista mittaustointa.
Mutta kuitetikitt siihen katsoen, että siitä
tawasta, jota noudatetaan purjealusten mä-
keä ja höyrylaititan konetta ja hiililaareja
toartett oleiltaisi ruitttiain titittaattiisesta,
Wenäjän ohjetäännön tnääräykset eiwät ole
aiwan yhtäläiset kuin niitä wastaawat Ettg-
lattnitt säätinöt, otvat täteti tulleet wähen-
ttykset englantilaisille laintoille Wenäjän sa-
tamissa laskettantat mittauskirjoissa ilttioi-
kettuja numeroita myöten, Ohjesäännön
inukaait 20 p:ltä Joulukuuta w. 1879 (1
p:ltä Tamtniknuta w. 1880), laiwaa uu-
destaan ittittaaitiatta.
Tätä itienettelyä ott Britantiiatt satattiis-
sa käytettäwä ttiihiti saaputpieti wenäläis-
tett alustett suhteen, jos sanottujen altisten
päälliköt niin tahtoivat, ja tässä tapaukses-
sa pitää noudatettaman niitä säätinöksiä,
jotku "llleieltitnt SItippinx; tiet" 10 p:ltä
Elokuuta ut. 1854 sisältää.
4. Yllä olemat ntäärykset kuuluivat tiiil-
lekin laiwoille, jotka kiittivät tiiuulla keitto-
tekoisella woimalla kttitt höyryllä.
" Keisarillinen kiitos. Alatnaisestisii-
tä ilmoitettiin että Keisarillisen Aleksander-
in yliopistoit wirkaa toimittama Sijaiskans-
kansleri, puheenjahtajan-sijainen Keifarilli-
sett Suomen senatin Oikeits-osastossa, itto-
letnpiiin oikeutten telitori ja ritari J. P"
Palmen oli kahjoittatttit mainitulle yliopis-
tolle neljäitkyttittietiett tuhannen tnarkati
pääoman stipetidiorahastott perustamiseksi
awuksi ylioppilaille, jotka tarpeelliseri tieteel-
lisen pertisttiksen saatuansa tahtowat jatkaa
opititojansa, on Hänett Keisarillisen Majes-
tetittsa Arinossa stttttaintittt antaa kiittää
senatori "Paltttenia mainitusta lahjasta.
— Suomen soiawäl’i; Sittenkutt H.
K. Majestetinsit armollisen käskykirjait 2""
p:ltä touko" kesäkttuta 1882 oit määrän-
nyt, että tänä ntuotiiia Stiuriruhtinan-
maassa kutsutusta asemelwollisesta titie-
histöstä yhteensä 1,414 heitkeä otvat sää-
detyssä järjestyksessä kutsttttawat ivarsi-
naiseen sotapalwelttkseeit Suomen tarkk’am-
ptijapataljoniitt, josta lttktitttäärästä 158
tniestä tarwitaan Henkiwartion kolttian-
teen, Suomen, tarkk’atnpttjapataljonaan ja
157 tniestä kultunkin kahdeksasta armeija-
tarkk’ampujapataljottista, on Keisarillineit
Senati tänäpäiwättä jakanut edellätttaini-
tut henget eri lääneille ja sotajoukoille
sillä tawoin, että uudenmaan lääiiistä
otetaan warsinaiseen sotapalwelukseett yh-
teensä 130 tniestä, joista 14 Henkimar-
tioti ja 116 titiestä 1:seen Uttdetttttaatt
tarkk’atnpujapataljotiaan Turun ja Porin
lääiiistä 222 uiiestä, joista 25 Hetiki-
martioii, 157 2:seett Turuti ja 40 tutestä
1:seen Uudetittiaan tarkk’ampujapataljo-
naan; Waasan lääiiistä 275 ttiiestä, jois-
ta 31 Henkintartion, 157 :i:teeti Waasan,
22 4:teen Oulun, 1 5:teeti luopion, 24
6:teen Mikkelin ja 40 ttiiestä 7:teen Hä-
ttteetiliitttatt tarkk’atnpiijapataljotiaatt; Ott-
litti lääiiistä 152 ttiiestä, joistti 17 Hett-
kintartioit ja 135 tniestä 4:teen Ouluit
tarkk’atttpujapataljoaaati; .Kttopioti lääiiistä
176 uiiestä, joista 20 Hettkiwartion ja
146 5:teeti Kuopion tarkk’atttptijapataljo-
naan; Mikkelin liiättistii !18 uiiestä, joista
11 Henkitvartion jit 87 miestä 6:teen
Mikkelin tarkk’atiipitjapataljottaati; Hä-
iiteeiilittttati liiiinistä 131 ttiiestii, joistti
14 Henkititartion ja 117 7:teeu Häämeeti-
tinnitti tarkk’atupujapataljotiaati; sekä flöit-
ptiriti lääiiistä 230 uiiestä, joisttt 26
"Henktmartiotn 157 8:teett Wiit,turity 1
1:seen llitdetittiaatt ja 46 tniestä 6:teett
Mikkelin tarkk’atttptijapataljottaan.
— Opellajaksi Hätneenilinnan kattpttn-
gin yletnpääti kansakouluun tyttöjä mar-
teti walitsi kottlttjohtokunta kokouksessaan
wiime keskiunikkona kolmesta hakijasta yk-
sittiielisesti leskireuma c:ida Sohltttatt’in
iH" S-)
— Stioitten kansakoulu-opettajain les-
kein jn orpoiti rahasto, joka äskettäin pe-
rttstettiiii, teki taintiiiktttttt 1 p:nä 1881
269,394 m:kaa 32 penniä. thoden ku-
luessa saatti waltioapu tekee 10,000 tinkaa.
Tätnän aptirahatt nautti rahasto kuten tie-
detäätt 5 wuotena, Wuoden woitto osati-
ottajien sisäänmaksettujen rahojen katitta
tekee 22,074 m:kaa 51. p. joten rahasto
1881 wuoden wiittteisetiä päiwänä teki tuon
siewäti 301,462 m:kati 83 petiitin suurui-
sen sutnitiatt. (Folktit)
– Knollni. Torstaitia waipui -Helsin-
gissii ktioletttati ittieeti neiti Hanna Snell-
ittati, 35:llä ikätvttodellattsti. Wainaja oli
I. B. Stielltnan’in aittoa ttttär, ia siitä
saakka kttitt hän neidoksi kehittyi hoiti hän,
äiti kitti oli kuollut jo ntt,iottna 1857, iki"-
tnitistettantatt isänsä kotia ja wanhoja päi-
wiä tyttären todelliselltt letitittellä ja naisen
helleydellä. Neiti S oli harras jäsett Suo-
men käsityön-ystämäin yhdistyksessä ja
waikutti myös opettajana täkäläisessä Suo-
tnalaisessa tytiökoiilnssa. Hänen kuole
massaan oit jalo naisen sydän lakannut
sykkimästä ja jättättyt kuistarista lukuisille
ystäwille. Rauha hänen haudallensa!
(11. S.)
— Uusi sanomalehti. Painoasiain yli-
hallitus on t. k. 15 p. tnyöntätiyt fil.
maist. N. A. Zilliactis’elle oikeuden Wii-
ptiriii kaupungissa toitttittaa ittttta sano-
tiialehteä nitttellä "Wiltorgsltladet”.
’lilat-astettu palannut, Äskettäin
tapahtui Waasassa omituinen marastetttn
takaisin saanti. Eräältii ttiaalaiselta lä-
heltä kaupunkia warastettiiti wiime kesänä
hewonen, josta sittemmin ei saatu mitään
tietoa. Mutta nyt äskettäiti tuli kaupun-
kiin eräs matkustaja Saarijärweltä heitto-
sella, jonka oli touokrattttut sielä eräältä
toiselta ttiieheltä. Täällä wiipyessään
ntttokrasi hän hewoseiisa erääsen ratitatien
ntarrella olemaan ttiittttiitt lähellä kaupun-
kia. Kulkea hyrryttipä sitte juna ohitse,
itiin hemottett, joka wartttaankaati ei ollut
etitteti titoista hepoa tiähnyt ja ääntä
kuullut, oudoksui tuota outoa iitetäjää itiin
syntästi, että läksi peloissaati ttiitä kiireim-
min pakoott ja löytääkseen turwaa leti-
ttätti niin täyttä laukkaa entisen kotinsa
kartanolle. Täällä tittinettiiti hepo koltta"
korjattiin tal eett ja ihastuttiin ikihytttiksi,
ktttt kadotettu noin aawistatnatta wielä
wuodett perästä saatiin takaisin" Matka-
laitien taas etsi ja etsi hewostaan, kunnes
wiimein saapui paikalle ja ttittsi wetä-
jättsä ja aikoi ottaa sett ttitikaatisa. Oli-
sipa mies parka wielä pulaatikiii tullut,
tiiutta sattui olettiaatt tittitiettu kaupitti-
gissa, joten hänen puhettaan paremmin
ttskottiiti. Mies, joka nyt menetti hewo-
scnsa, kertoi sen omistajan ostaneen sen
wiime talwena eräältii tuntemattomalta
kuleksi-.ilta Saarijärweltä ja irtaintansa sen
toteenkin näyttää. (W" "8.)
— Kuolettiaati tuomitili. Wiitnein tu-
lintat kaksi Tatnpereella kauati tunttettua
pahantekijätä ja maalaisten kiusaajia ri-
koksistansa kiitti ja atisaittin rangaistuksen
alaisiksi. Wiittie keskitoiikkotia tuottiitsi iti-
tttittäiti Tampereen raastamanoikeus nuo-
ritkaiset Hertttiiti Jttwenius’en ja Alltert
Silltnan’in, edellisen kuolemaan tnestauk-
sella ja jälkititäisen kahden wuotiseen kitri-
tttswankeitteeti sekä sakkoihitt, jota paitsi
molemmat tuomittiin tuonella sadalla tttar-
kalla palkitsemaan useoita tiiaatttiehiä, jot-
ka olitpat heidän kynsiiitisä jotttittteet ja
heiltä pahattpäititäseksi rnnneltuiksi tulleet.
(T. S.)
– Jisetnttrlta, Tiiorstaitta tämän kuuti
3 p:nä oli terien-asettani "18-"inhassa hött-
rysahassa Matti Nylterg lähtetiyt aattittlla
kotoatisa, ttietittäkseen työhönfä tttaittittitun
sahaan, maati tietiitttiittiitttiistä syystä oli
hitti ohjannut tiensä thait toisaalle. Hä-
ttett tapasimat, näet, inuutatttat ttitiitt tytt-
titiehet matkallaan sattiaati sahaan kaupun-
gin hautausmaan takapuolella, ja kitti hä-
tieltä oliwat kysyneet, niititte hän ttietii,
toastiisi :littltertj ttietiewättsä jottktttt sititta-
rin luo. Sittetntiiin oli hän nähty Koke-
itiäetisaarelle mietitäii tiehaaran lähellä,
waati sett jälkeen ei ole häitestä mitään
kttttlttttut, waikka häntä ott tarkkaan etsitty.
Sittettittiin liiydettiin hänen rttutuiitisa
hirrestä, johon hän otitalla myöllään oli
itsensä ripustanut. (Sat.)
– Wastatttitrtkytiä käärmeen puremalle
oit titeille kerrotttt piipunrahka, jota anne-
taati sutthttn ja joka titaikttttaa ettei sydän
ajetu. Muuan wainio-ihminen puhui että
häntä noitt 40 wuotta takaperin puri käär-
tiie jalkaati. Se ajettui ja pian koko ruu-
tttis, waikka wiljeltiin niitä keittoja, mitä
ntaalla tiedettiin neuwoa. Ioku tttatihus
tiesi luotettawaksi läätkeeksi makitttttaa pii-
punrahkan, jota kaiwettiin piipunmarresta
; " " - "
Muliltalteoin tvapaueeota.
(Jntli.)
Käeliyii toteltiiin eilmanri’tpäylceeeeä" 2ara
)tuuli elpyy-lillii teitolla, mltenliä ealpa eai-
7an "jälleeett otettiin pole, mitenlia ori nai-i-
ei saranoillaan, ja litin tunel ylileän ilman
lieitgiiltäylieett, jolta tuli otieeta. FUUri liitin
I’ollu.tc oli laittomiiieilliiitn oyeeta, noetl lian
lititeneä. 2ara liiltti eyliliirin eytlammln
"ja oli "juuri aetumaieillaan ieäneii,
lcaneea ltuotteeeta liun eräe eotllaieta elt-
;
lialel ltiinen ntatlcattea liejltiiiilliian.
"antait-.ta orjattaren inyöe tulla olti; lau-
eui I’ollutc anitat-tieti.
Iotamlee laelii ltiimilliiiitt aeeenea, mtttta
erite toinen lteieta allcoi "juuri laitetta jotain
raetattiiitettii, lcnltt I’ollutc lieelceytti likitiet.
"Btliä einit ole yliei niietii, "jolta palt-elit
minuti yiieeeätti, linn olimme retliella lilali-
1ial)eota tiaetaatt? "lcyeyl ltoyimlee letolli-
eeeti
"0lon, lieria”, yaetaei eotilae.
"Icittt tämän "jälleeen tapanitarta lliaiclialte"
on, niln täytyy tneltlitn paremmiit alttiietaa
bäntii”, ittnietuttl I’olluu" "’kaeeii, urlteat
liumppanjt””, —–— litin otti taelcuetaan rae-
lcaan liulclcaroit –– "jalcalca tiima tialilliinite
ja "suoltaa urltoollieett eotajoulcltomtne malja"
Sotamieltet eiyät roineet pultittaa iloitun-
toa, ltiimmaetellen tätä" oijotta-matoitta ante-
lialeuutta. Iill yli-eilittiin lteletit enää ajatel-
lutliaan eetäii Taraa "jattamitieta palatela.
0!, mitett iltana on rapatie! .stamit-ilma
puhalteli paliolaieett liite-tolitta. ITattniieti
yalaiei aamurnelio taiyaeta. lllyöeliiit kallut:
tuuei ilon tunteita, lcun itiin eaayutti tyttii-
reitea letteiillii marmoriportailla, "joti-ia yeiyiit
alae palateieta eille liummulle, jolle ee oli
ialcennettu.
"kitta tietit lapeetni, ltitleliaei I’ollttti, "ja
yetl Taratt ett-iitille .lernealentiit alttaimmalle
liailulle. "ltiejcliitt täytyy liulliea niln pltliä
matlca liitin euiitlcin, eittien auringon ttoueua.
0l, ettii olieitnme eitnen laittaneet! lijoni
naara ott yielii oäotettatiana."
"lunti nyt oli likinen lcuolemanea 1lliem-
ptitnii liulit itiin luntiltaan" ’kttelcin oliyat lie
tietiineet muutamaa aelcelta, ennenltitln tapa-
elyat eyrjalaieen ltottlmieltett, janica epäytt-
liainett liiiynti oeolttl eeit tautin, jolla ltiiit
oll ttiettiinyt yiineii. llallclta I-yeitnalco oli
enemmiin liitin puolitiet yiinietii llilcutettu,
tunei itiin liultettliin lteti tiiltollieenea I’ol-
luu’en.
"IIal Itljltinlcii?” ltuuclalttl I-yeimaico "ja
aeettnl enokaan palcolaietett eteen.
"lilluit en tee tiliii icelle ltytianeii teoie-
tani"”, yaetaei k’elluti ylpeitetl "ja lcoetti meit-
na I-yeimalcon olti.
"liettu on natainnut aneau —— kollat:
on eaanut tietää, ettii, minulla on liittien
littoiemait tuomionea lcäeieeiinl eeltii etti-i itiin
teloitetaan aurinJoit ttoiiettn alistutat" liutt-
äaeti I-yejinalm.
!’ollttti yayalttl tililetti eanoleta.
"ItIiin talttoo paet;t”, jatlioi byeimalco lio-
"emmalla iielnellti, "likin talttoo ylttiletyii juu"
talaieiltt; ttaait tii.inii pietoe eettiii iti-intti eij-
tä!”” .sammaleella oäottamattontalla liiltlceel-
lii eyiilcei eyrlalaiiteit eatnaeea tilintiu eyriil-
le kelluu’ett riittaan, tinan liaatul ittyiielcin
itee eantalla liatiulle. I-ylciäae, "jolta aino"
aetaan muutaman aelceleett piillee-ii oli liat-
eonut ltäiteit !catalaa toitottanen, lcuitettlcaatt
yoltttatta eitit eettiii, !teitti ltiinet liamoon.
Larit oli eamaeea tnyiielcitt ltuontitnttut liteli;-
lcalaleett ju llailaeeatt, "ja lcutt ltiittett eilittiin-
ea ainoaetaittt tuiottlt"ttt ltiitteeti; ei ltiitt liito-
mannttt, ettii. 1’ollutc oli 1taat"oltettti, etettlciit
lcoelia liiitt ylelii- 0ll pyetyeeii. lllyäeliiit
kellitti oll itiiltttyt IIatltteeatt; tiimit ellotta-
matoit ttalcy ittiyttl ntuutantalcei eilittiin rii-
pilylceelcel eltlciileeyilit ltuoleinattlcitt tuloa.
aiti ja poilta tapasit/at- toieenea; lie unipul-
yat eaitoltt eelittiintiittiitniiiitt, piili-itiin "ja tiil-
ttteieeen ey"leilyy"tt.
"0i, leitatti, liitttäaltti 2ata, "litin ott pe-
laetaitut tttittttt! !liiii ott tuae eittutt oitta
pollcaei "ja ltalnaa nyt uelsollieeeti paltolla
"jumalaani-"ii "ja tnaataneal"
!luuliito IIaäaeea näitä Aaiatt eattoja? 80
ei nyt ett-"tii tnoilcinttyt utitiiiiit, yutittiirellcö
lu’in niitti yai el, elllii ltiitt oli jo lciieittiinyt
niillen tai-lioitulceen; rilttteieet nanat, jotlca
I-yejntalco oli lauennut, ollilat eattutteet ltä-
tteit lioiylinea. 1—Iiittett polit-attea —— luinen
rattastettit poilcanea —— taittoi yliajettu; juu-
talaiejltt, liitit annettiin talcaieitt iiiclilleen,
liitti pelaetiti llcttleeeta periliucloeta, itiin pe—
laetl lapeattea lcnoleinaeta "ja tiitineii "joutti-
maeta epiitoitioon. aiti ei tart-"intiat tietiili
oiteinpkiii, ltiiit eylejli taae lentuetta pol-
iittanen!
l’ollitt: ja klaclaeea yaipuiyat yltäeeeii iill-
"jutt liattiille. llIuntttntat tterlpieaiat lclnillii
ltuotnaitttiyat ynetti 2aiaa, etti-i l1yelinal(o
torielin oll ltatniutittnnut liittien leiliineii.
"0l, ltiin ott ltitattoitottnl" ltuttclalttl ltiin
"ja lteittiiytyl poluilleen ltänen yleismieli.
”"I(uctllut””, ]atteni Itylclilite, "jolca tuiltaan
.snitait :tytille lcoetti noet-tia ltiitten piiiitiineii.
"lila ei ei liuollut – ei liitollutl"
ltuuel tyttö liattiiietttttoena,
"80 ott lilalcel totta””, yaetitei Iiylciciite
eitittieeeti, eillii lcutt ltiitt lcateoi l’itlluu’en
litteroitiin, liuoittaei liitit lieti, ettii ltettlci oli
liiiiteityt, "ltIeicli’ttt tiiyty"y" lilljan ottittt !tiinet
iiii-liteli eyljetii."
lt’nan lteitii, "jotlia tiie-eli ellintiieeii" oliyat
olleet ttiittlcituttait eroitetut, ei eroitat-talet
nyt lcnolotnaeea. lltntieyoitnit ei yolttnt erolt-
taa lteitii etuili toieietaitn. lleelit oli IIa-
(laesa luullut, ettii ltiiit liitolle! ettineta, nyt
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
