Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
soittaa muistokirjojen warastainista siwu-
lakkareista; toinen rahamassien sieppaamista
sisälakkaoeista; kolmas "saattaa ihinisiä pu-
laan", s. o. warastaa" kelloja joko perineen
tahi net poikki leikkaamalla; neljäs komppa-
nia oii "ketvyttä ratsutväkeä" joka etenkiti
naisilta sieppaa koristuskaluja y. in. ja ott
sen kometitajatianainen, jota tvastoitt kol-
mea ensimmäistä komppaniaa komentaa
miehet.
—— Keisari Aleksanteri Il:sen muisto-
patsasta warteit "on tehnyt ehdoituksett in-
dialaittett arkkitehti Trekaram, joka oit ko-
tonaan sekä Englantiissa saawuttanut hy-
wän maineen nerokkitasta taidostaan. Te-
kijä pyytää ehdoitiikseit liihettäiiiistä Mos-
kowaan, johon pittsas oit tnäärätty pysty-
tettäioäksi.
—— Sopiitnis Wmäjän ja Turkin wä
lillä, joka koskee turkkilaista sotakulunkien
korwaustit, julkaistaan iiyt kokonaisuudes-
saan wenäläisissä lehdissä.
Sotakiilitnkien suuruus iitäärätään 1:ssä
luwussa 82,500,000 sranciksi, tiiiiksettaioat
350,000 turkkilaisen piitttiati suuruisissa
osissa, jotka 2:seit luwun ittukaatt owat
otettawitt kyinmenyksistä ja laitimaswerosta.
Muut luwut sisältäwät osaksi taattuja
ntääräyksiä siitä että welan :vuotilinen kuo-
letus sääniiöllisesti suoritetaan, osaksi sitä
tapaa koskemia iuiiäräyksiä, jolla iuaksu Ot-
toiitaatiilaisett pankin huolesta ott suoritet-
taina.
Maasendnilta.
— Metsänpalo. Sunnutitaina t. k. 20
päiwänä iski ukkoinen Uudenkirkon ohi
iitentiessäiin alas Männäistett kyläti ittet-
sääii jit sytytti sen painutaan. Kaikeksi
otttieksi saapui paljott tiiäkeii, kiiti oli sun-
nitiitaipäiwä, paloit sitiiiiiiitttatiiaati ja het-
kett kuliittita saatiinkin tuli ehkäistyksi, itiin
ettei ehtinyt wielä tioittaa laajemmalta kiiiit
noiit 000 askelta yittpyrässä ympärimita-
ten. Kitn tuli jo oli saatu rajoitetuksi,
sanotaan erään nlkopitäjäläiseu titleiisaiii-
iitiittajan wielä kaikeksi ioitruiuiideksi kiiy-
neeii piilopaikat! ympäri ii. s. itkkoseiiwaa-
ja taskussa. Ellei se keitto auta, niiti
ei sitten tietysti mikään auta!
—— Walkoiseii ivarikseti ampui wiime
wiikolla cräs torppari Taiwassalon Hak-
ketipääii kylässä. kun tämä outo lintu
eitsiit ilmaantui kyliiiiu, alkoiwat kyliin itkot
kowasti tutintailla, mitähän tuo oikeastaittt
nterkitsee, utitailiiiaii loppuako wai tititä.
Ukot eiwät eitsitt aluksi oikein tahtoneet
uskoa, ettii ttio walkoiiieti liiitit todelliikiit
oli waris; waan huomatessaan että se aina
oli toisten waristen pitrissit, huusi kititi
waris ja teki pithaa kuiti waris, uiin täy-
tyihän uskoa.
.kuten oleiitiite kuulleet on pitäjän kirk-
koherra Nordltind pitänyt huolta, ettii tito
harmitiainen lintulaji täytetiiän ja aikoo
hän lahjoittaa sen Tiiritit suomalaisen ly-
seon litititkokoeliiiaatt.
Lubyt wastaus kirjeenwaibtajalle
kilpapurjehduksesta Kiwimaalla.
Kirjeenwaihtaja ihmettelee, ettei palkittu
herrit Ratickenin wetiettä, waikka oli "ter-
wehdetty kaikkiit kilpailijoita tet"toetiillelksi."”
Ihmettelemitien siltiiiiiiiähtiiwi’isti oit saa-
ttut alkunsa siitä, ettii kirjeeiiiiiaihtajit ei
näy kiisittiitväti kilpailtin jit palkinnon kii-
sitteen eroitusta. Hänelle täytyy siis selit-
tiiä, että ilitioitits ei puhunut palkinnosta
mutta raili-lin tuo 8)"rittltiiiten oli llncln.sS-"in
pollia, eii niinti lciiitenlcitun liiölce liiiiit-ii intitt-
t)")"i"ieii pieretin, 8illii liiiii oli petturi"
"8)"riiiliij80ii liiiäeeitii liitii 8iti miriiiauSii,
liiii! linoli politSt-iiitlc8eeii elii"eiiliti8tii niij8tii,
lillii linoli äitiii8ii 8)"liiin"", 8ttnoi 11)"lciilii8,
"joltei liet-i 8)"0jt)"i ’siiriin t,iiiitei8iii jii tiesi,
ettii tiimit piti tili-liesiini .—eilclciiiiti, iniliinlcii
liiiiieii j8iin8iiliiiutluttitiniin. ","ilii liiellii liii-
iteltii liiiiituii iiitiiiöii lcii11883i.”"
ilotili uFF-lilciiini olleiij’niit:iiiii "ju itieni.
§suitturiin-.i )diiii Seiöiij l-"rltiilits titii8 8il-
iiii "liiriliiliilo88n, "joniin liitii nijn iiiiuie8t:i
5)"F8tii iiiiiiöti; Iliiii 8ei8i)i 8eii puun "jiin-
rollit, "jauli-ii tiiulc8o lillii yli piiloutunut, 8il"
lolit liiin liitii onni liottiin iiillci Ttiriin. illiin
oli jtitlciillinen lcuiruiiilen tiilciii liirin liotit.
ilotili "jii iio li:ili8l iuie8tii. "jotlcii liitii oli lianli-
lciniit iii"i.ili8eeii, sairut linrii8ti liilioillti miii-
tliili8oeii litiuttiu tarpoi-löi pitin i’aliiiiilc8i.
”"’l"ii.;8i"i tnri-’ittujSiiii "liiilu8 )leiniitti-eon riili-
inii lciizii"sii"8i, inui8tuttj tiiiiieii tujulimia "jii
p)")"lilc;"i8i liieii ":it8iilttian.
"liliililiulieii leninii:i liiiutojtt riittilljöilleen,
ei )’8tiii"jlleeii. riistasi .lotin (3:itli.s
mitään. Wasta sitte kun kilpapurjehdus
oli ilmoitettu-tapahtumaksi; kokosi eräs henki-
lö rahaa palkinnoiksi talonpoikaisweneille,
koska kilpapurjehduksen tarkoituksena oli
edistää weiteiden ja purjehtimisen paran-
tamista juuri tässä säätyluokassa. Tähän
tarkoitukseen olisi lukuisa joukko säätyläis-
teti weneitä ollut sangen hyödyllinen, koska
näiden meneet tawallisesti paremman tva-
rusttiksensa kautta ivoittaioat talonpoikiett
weneet ja siten saattawat kehoittaa talon-
poikiakin pitreittinin warastamaan tvenei-
tänsä. Jkäwä oli, ettei useampia saapunut.
Kaikessa tapattksessit herra Rancken hywinkin
tyytynee siihen kunniaan, että hän oli en-
simiiiäiiien, joka siinä kilpailussa
woitti. —— Seit pituinen se. J.
—— Tulipaio. Wiiiiie iiiaattaiitaina, tä
ittän elokuun 21 p. aaiitiilla piiloi Loimaan
Pesänsuolla Kyläkurpan talo kokonaan po-
roksi; ainoastaan wähän irtaimistoa saa-
tiin pelastetuksi. Talo oli wakuuttamatoin.
— Harwiiiaista tähän aikaan. Taiwas-
salon Kahiluodon tilalla on itiiiutaina oine-
iiapuii alkanut uudestaan kukkia ja tarjoa
katsojalle tviehiittäwän iiäyn täysikaswui-
sine hedelmineen ja kukkineen.
Suden tuhotöitä. Kiikassa raateli
sitsi eräänä yönä heinäkuun lopulla Mart-
ti Kesti tiitiiiseii talon kinkki laitipaat, 14
luwultaait. Lampaat oliwat tiiityllä natoe-
tassa, mutta sitsi kiiiiooi seinän alatse itsel-
lensä tien sittne. Oinpa syytä olla lapsi-
enkin suhteen waroillansa. Eräs pietti poi-
ka, tiäet, oli tiähtiyt marjassa ollessaitsa
suden piiiwällä sautalla paikkaa, jossa seu-
raawana yönä lampaat haaskattiin jit olisi
tiis yähiillä woinut joittiia suden saaliiksi
(Sat. )
— .siiertokoulun opettajuksi Rymätty-
lääti ott t. k. 15 p. 13 hakijasta otettii
Turiin neliluokkaisen realikoulun läpi käy-"
nyt K. F. Ahlqwist, kotoisin Ryiuättylästä.
(S. T.)
" —— Siiurenlainen uietsänpalo oit, kuteti
A. P. kertoo, wiime perjantaina pitolett-
päiwän aikaini päässyt walloilleen n. s.
"8;7iimeenkankaan kruununpuistossa Kankaau-
pääii pitiijässä; wielä puolen yön aikaan
ei tultit sitatii saininiiiitaitn; silloin oli se
jo liiiivittäiitjt iioitt 3 wirstaa pitkän ja 2
leipeän alitti. Mistä tuli oit sitattut al-
kunsa, ei ioielii tiedetii.
— Riilienpalo. Tämäii kiinti 18 p:nä
paloi poroksi eräs, Björkliodittt tiliin alla,
’Dritgsfierdin kappelissa Kokemäeit pitäjää
olewiiti Siinnauän rusthollin omistama
riihirakennus ynnä siinä kuiwattamista
wiirteii siiilytetty wilja ja suuri joukko rii-
heit ulkopuolella olewia olkia. Wahiitko
palaneesta riihirakennuksesta jit wiljasta,
jotka olitpat wakuttttaiiiattoiiiiit, lasketaan
ttoin 20, 000 tiiu iiiiirkkaaii. Eräs ituori
ritotsitlitiiieti, hra E Oberg oit iioiu kiiu-
kaiisi sitteii rus :hollin wuokraajana.
(S. T.l
Reppiiryssän kepposet. Miiuati
Hiiittisissa asuntoit pitäwii reppuryssä lai-
nasi äskettäiit Kiikiista eräästä talosta hy-
wiiuiiioiseit hewosen, silitt ja päällysiiutiin;
naapuritalosta lititiitsi hän ritttititt ja sa-
iioi titeneitiänsii toititii Karkkuun tiioittaritt
luokse, josta hänen piti wiiuteistääukiin
toisetta päiwänä palaaman. Hyrkiii kes-
tikiewarista satiottiiti siiiuait ryssän saa-
iteeii ankkurin ja taltuit; hiitten piti nuikit
Tanipereeltit tuotiiitti wiinaa kestikieiiiariiii.
Mie.stä ei ole sittemmin ktiitltit eikä niih-
ty, joiikatiihden litinaajat owat kiiytteet
wäliä lewottouiikit. — Sitmalla tapaa
käwi litjalassa ttiitittitiiiit wiiosi sitte. Rep-
puryssä laittasi, iiäet, torpasta lietyoseu,
päällysiiutiin ja !04) tiiiirkkitit rahaa, lii-
wateii palitt-.t situiaiia päiwänä, mutt’ei
häntä ole sittemmin kiitiltii eikä ttiihty.
Torppaaii oli hän sättätiyt tiiysiiiiiiseii rep-
punsa, iiiittta katsottaissa huomattiinkin
sen sisuksena pelkkiä kuusen hakoja.
(Satitk.)
—— Hiiitiiiirn elokitiiii 21 p. Tiiiillii on
wiiodetititlo itiiiiitti kiitettäwii, sillä rukiit
atttitwitt runsaan sadoit jii owitt liiatiiiisii
puolesta parhaitiipuotisia sekit painamia;
ioaaii siiwiwiljoista, joita parhain pitin
korjittitaii, ei niiu tulewan kiiiit keskiiiikei"-
tititieii sato kowan kuumuuden ja kuiwim-
deti tähden, kuitenkin siemeneksi hyniin kel-
pitawiit; perunat owat liiljitstuueet saiitiistit
syystä, niin ettei niistit ole toiwoa riin-"
fasta tiiloit, waikka mielii useasti sateita
saittitisiiii, sillit wuoden aika tulee perunan
kiisioiille lnljiiisetsi.
"Täiine oii tiina siiweiiit riikeiiiiettii titei-
diiii wittihaiiu kiioikirkkooiiiiite 2;;:ti iiätii-
set urtit. llrkuiuritkeiitiijii, herra .laeha-
Höyrylaiwaliike.
Tiwnsta Tnkholmaan
Hangö, katteini Osk. Wilh. Andsten, sitarlalta-tiinan - "—" ;
kauttit, maanantaisin k:lo 8 j. pp.
Aura, katt. Chr. Feilcke, tuorstaisin k:lo
Eonstantin, katt. K. Waenerberg, lauantaisin kl. 8 j.pp.
Åbo, "katt A. A. Broberg, poiketen sattuinoisesti Ma-
riahaiiiinaan, maanantaisin k:lo 8 j. pp. . . . —–—– 4
Finland, katt. G. M. Fogelholm, tuorstaisin kl. 8 j.pp.
Pietariiii,
poiketen Hankoon ja sdelsinkiin.
Åbv, katt A A Broberg, sunnuntaisin k:lo 7 j..pp
Hangö, katt. Osk. Wilh. Andsten, poiketen Tatnittisaa- l
riellekin, sunnuntaisin k:lo 9j pp
Finland katt. G. M Fogelholm, poiketen sattumotsesti "
Wiipiiriin, keskiwiikkoisin k:lo 7j. pp. . . . .
Anra, katt Chr. Feilcke, keskiwiikkoisiit k:lo 7 j pp. . —–—l—(;
Eonstanttn, katt K. Waeiiitltera, perjantaisin kl 7jpp 25!–
Tawaraliistat otvat jätettä tvät tuitti etinen höy-
rylaiwan lähtöä.
Tietoja antaa
Elok. Syysk. Lokak
. . ,—"28— ii25— 923—
8 j. pp.. . —l"—l31i428—i226—"—
—;— —— 216301428,
’ i8— 2163ol
—–—– 721——— 519-
—27—io"24— 822"
.————— 3;i7— 11529
——;3013;27—ii25—
6j20— 4l8—
—- 822!— 620—"—
Nordfors ja Ktimpp;
riassen Uiidestakiiupungista, oii ne ival-
niiistaitut 17,200 tnarkait hitinasta; tähäit
tulee lisäksi wielä kyytipalkkoja ynnä tiiutta
kustiinnuksia, joiika takia ne woi toiwoa
kelivollifiksi. Wiiiite wiikolla erääiiä eh-
toona k:lo 8 ja 9 wälillä tarkastitte herrit
Hämäläiuen Helsingistä, kaiketi meidän her-
rassäätyisten läsiiä ollessa; talollissiiätyyti
kuuluivat olitpat melkein kaikki poissa, paitsi
3 eli 4 nitorempaa kirkkoraitditi jäseittä,
jotka olitpat erityisesti kutsutut siiapittoillit
oleiitaiitt. Syy tähän poissaolooti oli luul-
tawasti se, ettei yleisen kuulutuksen katitta
ollut ilmoitettu syyttipäitoää ja toitieti syy
talollisten poisoloon oli tityös luultawasti
se kuin eiwät sitatieet toistit heidiin pyytä-
itiääiisä syyniiniestä. Kirkonkokouksessa,
joka pidettiin heinäkuun 23:na päiwänä,
walittiin herra Thule Kangasalalta ja
herra Hämäläiuett Helsingistä syynimiehiksi
ja heille tvaraniiehcksi, jos jompikumpi heistä
kieltäyisi wastitatiottamasta iiskottuit tointa,
herra urkuri jit urkuintitkentaja Spriugert
Uiideltakirkolta. W aitii tiimiin kiitin (3 p
pidettiin taas tiusi kirkonkokous, jossa il-
ittoitettiiit herra Thule’n autatteett tiedoii,
ettei hän tarjottua eli uskottua syynimie-
heti tointa wastaait ottanut; kokoukseen
saapitwillit iulleet herrassäätyiset waatiwat
jit päättiwiit ottita herra 8;)äiuäläiseu Hel-
siiigistä yksiiiiiäii syyttiiitieheksi, ehkä erii"3
titlollitteii tiiuistutti ja waati kutsitiiiaaii
herra Spritigert’iä Uudeltakirkolta herra
Häuiäliiisen kattssii yhteisesti syynimiehiksi
heitiäkiiuii 2L"3 p. pidetyn kirkonkokouksen
johdosta ja seit takia teki wastalituseeti.
Yksi herrassäätyinen rusthollit! omistaja
tuli tässii wielä itiin maltittomaksi, että
piihlesi seiirititioiiit sintoihin kithta etewäii
kitnitaii yhteistä parasta, niinkuin myös
kysymyksessä olewia urkuja edistiiiyää
tuiianwiljeljää kohtaan: "Springert’iä ei
kuitenkaan lasketa ja uskota syynitoiiiteen
eiieiiipiiii kuiu teitäkääu". Täuiii solmitus
herrit tnaanwiljeljältä ei tultenkaan todistit
hänen ruotsalaisessa kultuurissa piiiisiieett
korkealle siiitistys-asteelle. .skuiteukaitn ei
wastaliiiiseeit tekiällii ollitt mitään pahaa
aikomusta kithdeit syynimiehen pyyntiässii
sett titki,it ettii kaksi on aina pateiiipi kuiu
yksi. Herrit .iiiihariiissiiii o.i, kuten sano-
titaii, ystäwilleusä ilmoittanut herra Siiriit-
gert’iii olewiiu yiitiiiiirtätnättöntäii syytti-
iiiieheksi jit ilitiitii sitii heidiin olewan kes-
keiiiitisii riitaantuneet; kuitenkaan eit minä
eikit iityös iiiiiitt puoluettomat heukilöt woi
uskoit herra Spriuaert’iii yiiiniärtätiiättii-
iiiyyttii uskottuun toiiiieeu, syystä ettii hiin
iiseitniiiiau kerritn oit sitiinitt iiiitltioltii apua
inattiie-taaksensa ulkomaille edis:ityakseusii
itur-ruunassa iirkuiiirakeiitajiititido":;sa, jit
tietti; on ettei Sitouieii hallitus kewiuiuie-
itsesti iihraii kiilliitit talioja uuiuiiirtiiutiittö-
mille; wiinit lisäksi oli herra .ltilniriassisii
ilmoittanut, että herra S-prinaert’in kautta
syntyisi semmoinen riita, ettii ainoasti
koitiprouiissi-oiketiö seit suorittaisi.
:listain iiiiiii piiiityttnii, kuiu kertonut
olen, eiwät herra:—si’iiityijet woineet kise-
iiänsii pidiittiiii iloansa saitwutetiista tooi-
toatansa, waan antoiwat siitit ilosta osan
koko seurakuunalle julistukseit kautta saitr-
tiastuolista tiimiin kuitti 1:; p. "Tiissä jj-
titoitettiiii ettii herra Hiimiiläinett yksitt oli
lotettu syynimieheksi ja se erään"(nyt saar-
tiastuolista nimitetyin talollisen tekemä
wastalause kiintottii ja atittettiiit tässä ju-
listuksessii myös tietää "ettei yks’ pääsky-
iten suwen tee”. Katsokaat kunnioitetta-
wat litkijiiiii, tällä kantiitlla täällii asioita
ajetaan, ettei ainoastansa olla tyytywäisiä
saawutettuuti ioitiitootisa, waati wielä tun-
teittensa ilosta ulosivitotawitisuiidessa las-
kewitt julkisesti, itiin pyhässä paikassa kuin
kirkossa, pieniä pistoksia; initiun ja tiiuit-
teii piioluettouiain seurakuntalaisten wakuu-
tus oii, että se talollitien, jota kohtaan
pistos tapahtui, ei woi tämmöistä menette-
lyä tioitt tnaltittoiiii ta ottaa minkäänkal-
taisekji häwiiistykseksi, sillä jituri samasta
syystä woisiwat myös kaikki ne heinäkttun
23 p. pidetyssä kirkonkokouksessa liisnä olIeet
kititttioitettawat seiirakuitiiaii jäsettet pitää
itseänsä häiväistyksenä. Siivulta päiit kat-
selewii Linniinpoika.
" " -—" ?:
llllieiiuiiiltit.
80tuiiäytttiuiöltti Bgsptissö
lcertoriit ejiiiieiöet sanomat, että englantilai-
8et tillini-iit Sutatoitiiitiitii pommittamalle-i ädn-
lciriii, "j088ii engluittilitinori tiiriSioiii tuloo
neitsein-itiin iii-iitille "ju toimimatin yliileööisi toi-
8eii äjriöitiitin liitiiSJ-t, "jolta oit ltamloli’iööii.
äilcomuS ljeiiea oilieiilta lczsljeltii teliilä tij-öli-
lciiJ"S uraliin iiSoitititt riiStiinn ILat"r-el—I)o—
i"äi""i38n.
IF-iiglitutiliiiS-esuti sotajoulcoSIiöi" "joltei näintå
piiiriuii oit tullut Bgtziptiiu, oit littilcltiaitii 22
pataljooniin, 7 solinasi-noituu "ja pui-torin.
I’iitiiljoonttSSn on 700 itiieStä-, eslcritclroo"
n:i88ii lsiil inieStii ja patteriSSa 6 tFlcltiö.
klitoeiiöii oii SiiS eugluittilniSilla noin 18,000
iiiia:iti-i, pajtsi in8in00ri-"joiilclc0ja )7. iti. ’I’ii-
liiiii tulee liSiilc8i 10,000 mieStTi intialaisia
joulclcojii lcour:itili llitiepliorSon’iii isomerisia-
niiua. tirineijn leoltaaniStiiiäoSSeitin ori Siis
2 8,000 nijestii. Sitii paitsi oit annettu
liitely" isi’oolirieli’jösä imettiin Sotulcniiii-iille
rii81iit8" "ja liepeii yliluomista, lcumpaiSeSSiilciii
30 tjlcchii. .lolcti patterille oit annettu 480
ii 500 liiulcaii8ta. niitä iiitieiluiöiiii "joulclcoi-
liiii tulee, nijn iituaäoStotiian, paitsi !petiitit-
tiijn 10,000 insestit, rielii i"iii"tit"iilceii 7,000
iiiie8tii, "joi-lia ii:setetitiiii itileii’iiii. ’kätiltä
roi öitteii iiiiiiitniiiii:88tt piiiriiSSä. tietilit tämä"
08ii8to ]tig-jytiin.
lcitiliiSt-it "juli8tiili8i8tti liitolimatta nälcFF
iliadi pulittaneen alla i"i"ti8tjsiniittii. inin
lcolcoilee "joiililcajii lciiilciltti liitiiroiltit, tulclcoo
lainarat, jott-"i ei ouglniitiltiiöet siin intilceu-
tit seitit. ja riilceiitnu linnoitulc8iit "jolta pail:-
liniiii, liiiii luulee iiteiieotJIli-Sellti" roi"
ritnS.i i";"18ti18tiiii otetiei iiil sili-)liista kilttii
liiiuellii Fliil rielii oii liiiii8tiii luottamus, 1:0-
iliötnn 8e alttius, "jallii egjiptiliiinot rjeiitkirsit
lilluen lippujeimt tillo, "ju tuttituki niellcoiu
dillii lciiii iilattiii.si luinen suitsutuksensa iiii-
liiiilcin lientiliåI-"iliiiu "jotlcu 8oi8iiriit lclteiliiiiö"
liiliinnii. 8illii iiiiiiit:iiniit pitipiti 8itteii rait-
pit8jitiit eiigliintiliii.qit ejlnittiliiinon zittiiiitjti-
lieii "juuri ltuii lillii :tilitti liiipiii tiriiliiii loj-
uun; liiineltii otettiiii motita liirjettii, jytiset
8585il8iriit juonelle lilieilirjii lcorlceintnmlle rik-
lciiinieliello lijtrin !niljntitaritt iiSioitti. tirti-
liiii "riiijiili-i8t0883i oii "tiimiini eurooppalaisin,
"joista riiino tiili-oinei d’iroiiniliiineii !siuot
iiöeiii oit titaiiiittii. IIiin oit 8)"nt)iiiFt (tietuo-
iiii88ii
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
