Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
4 "
li tl.
’kiotoja ’kiil-titi Icniijtiiit.x’ jsta "ja biittsj-Stiittnestn.
l’et""sttttt;ttitttt.
8ss8hnnn 15 puni
Tilanö- ja jakamapaikat:
Lehden painopaikka, t:ri A W. Iahnssoitin kir-
jamyyittälä Hj. Rydntaiiiti ja kumpp. lamppupuoti
Linnankatu l sekä herrain C A. Rönnberg’in, H
A. Lnttdelin’in, J A. Krteger in ja J L Törtt-
roth’" in katttmapuodit
Tilauöhitita:
Turtin ""ti- Mtti-i- "ött-
T " r ii - l a kanttori-sa konttoeri-sa.
Koko wuodelta 3 m. –— 4 nt. ll p. 4 ni. 29 p.
"2 tvuodelta 1 m. 50 v. 2 m. ll p. 2 tit. 20 p.
Kuukaudelta —— 25 p.
-in–
Leltden konttori ja painopaikka:
Linnankatu N:o 23 B.
Leltdeu !vastuunalainen toimittaja:
Kosti Wehanen.
Jltnoitul’sia
ii, 15 pennia" ensi siivulla ja 10 pennisi nutilla
siwuilla pieneltä ritoiltä ttinstatinotetaan lehdet!
painopaikassa ja herra A. W. Iahnssonitt kirja-
inyymalassa
15:a sunnunt. Koltiiittais. p. saarnaawat:
Tuomiokirkos sa: Suotnal. puolipäiwäsaar-
nait k:lo 8 e.pp kirkkoh. apul Olssott; ruotsal.
puolipäiioäsaartiaii k:lo ll e..pp kirkkoh apul
(santtula; sitottt iltasaarnan k:lo "3 j..pp ja
ruots iltasaartiati k:lo 4 jpp w.pastot"2i Liljefors.
M Kolehti tulee ttioniiokirkolle
Linnankirkossa: suotnea k:lo 9 epp litman-
saartiaaja Udelius
in Läljetttsltnotteessa läntisen Alleakadun war-
rella pitää suomalaisen raamatunselityksen sunnun-
taitta kello 4 j..pp kirkkolt apul. Olssott ja ruotsalai-
sen kello l; jpp kaupungin lähetyss saartiaaja Oblom.
tilliisi itjtttjittttttttlilit
o" titetett.tttt trikoo-2"" "2.7" 3
kiireisine-"ta "steet-tä:stsltt et- "pere–
mei-7".
8 § uolcooatittt huomennataa-
" " W ; anteina t. le. !6 p. liesko
½8 jtta. torailtaessa palleassa.
"ereet-3"’ "27-sect, "te’e-8.
Yksityinett Stiotnenkieli-
nett naiskoulu antisfa
anuttaan maanantaina Sttyskuuii !8 tunti, jolloin
sisäätipiiäsötntkitito alttiit k:lo 9 epii. koittiin huo-
iteuksessa kotisuli Säwe-tvainajan talossa kirkkopuis-
toii warrella. Kottluittt pyrkiivät oppilaat ivarus-
takoot itsetisä papittkirjalla sekä todistuksella ennen
nauttimasta opetitksestaiisti
Likempiä tietoja saadaati A W Jahnssoit’iit kir-
jakaupassa
(furun waithojett turmatto-
"O niaitt naisten elattis- ja
apurahalaitoksen osallisia, joi-
deti laitoksett säätitöjett 7 § mukaan
tulee saada elatusta wuodesta 1883
alkaen, käsketään kiireimmiten "laitok-
sen kassanhoitajalle hra F. Rettig’ille
jättäittääti papittkirja, osoittaen ikänsä
ja maineensa sekä että he miittieisittä
kynittiettetiä wuotena "owat asuneet Tn-
russa ja otvat naimattomat tahi les-
ket. Turktt, Syyskuun 7 p. 1882.
Iohtoktinttaii puolesta:
Gluudeti jalio
Ofakkaille annn Lääitiit Nattnik-
kohöyrylaitva Osakeyhtiössä tiiak-
setaan ensitulewan Syyskitun 1 p:stä al-
kaiti allekirjoittaneen kottttoorissa kuusi pro-
senttia tai 18 ttiarkkaa osakkeelta jättä-
mällä 1882 ivuodeii ensi korkolipun.
Ioh. Gttst. Wikeströttt.
JJIorilj’ot-.s ja (kiittinjtp.
Tawarantoiinittista tekee pikai-
sesti ja halpahintaisesti
Nordfors ja Kntttpp.
Telefoni N:o l.
Palowakuntusyhtiö
ottaa wastaan palomakuutuksia rakennuksista, irtai-
mesta taloarasta ja kaitppawarastoöta halwasta
maksusta allekirjoittaneiden asiamiesten katitta.
A. W. Jahnoson, E. Nylitnd,
tuomiokirkkotorin wari-ella. Linnattkatu N:o 27.
likitiet
Sampereeit liinapalttinaa ja peite-
" aineita tehtaan hintoihin
E, A, Ströinbergillä;
saadaatt Turttssa tilata kiiu-
kaudeksi 25 pennilla.
(tdhötjrijlaiinii tUttMiv,
kapteni H Erikssott,
lähtee
Spyskttiilla:
Suiintintaitta Shysk. 17 li. k:lo 4
aam. Lattttasalmesta Tttrkitun
(markkinoitten witoksi);
Keskiwiilkona Syysk; 20 p. k:lo 4
aattt; Ttirnsta Lattttasaliiten
katitta Maariauhantinaan.
Perjantaitta Syysk. 22 p. k:lo 4
aamitlla !iliaariaithantinasta
Latittasalmen kautta Turkuttii.
Maattantaitia Shysl’, 25 p. k:lo 4
j;pp. Titrttsta Lanttasaliiien
katitta Maariaultatninaau
(markkinoitten wuoksi).
Perjantaina Sttysl, 24) p. k:lo 4
aamulla Maarianhatitiiiasta
Latittasalnien kautta Ttirkuutt.
Sniinttntaina Lokak; 1 p; k:lo 4
aam. Turitsta Laiittasalitten
kautta Maarianhantinaan;
Likemntiti ilmoittawat
Rordfors ja Knmpp.
00 0! !! !
Yliuiaaratsiä matkoja;
Tiirnn syysmarkkinoitten wuoksi lähte-
wäi:
Hvyrylatwa Antio
sunnuntaina Syyskuun 17 p:nä k:lo 6
epp; Salosta Kirjakkalan ja Kartitian
kautta Tiirktiun ja palaa samatta päiwänä
Turtista suoraa pääiä takaisin Saloott.
.povrylaiwa Sa"lo
siitititiiitaitta Syyskuun 17 päiwänä k:lo
4 j.pp. Ttiritsta Loftsdctliiit Parasissa; sekä
ttiaaitaiitaiita Sitysk. 18 p:ttä k:lo 5 aattt.
Loftsdal’ista Skräliltölett, Malmnäs’in ja
ittuidett pysäyspaikkain kautta Turkutitt.
Likemtnitt iltitoittaa
Joh. Gust. Wikeströtti.
Mnntettti matka,
Maarianhamitian markkinoitten wuoksi
lähtee höyrylaiwa Ahkera Turusta Maa"
riatihatitiitaatt ntaanaittaina t. k. 25 p:nä
k:lo 4 aatu" (eikä tiistaitta 26 p:nä) ja
palaa sieltä Tttrkuun tuorstaina tämän
kttiin 28 p. k.lo 4 aam.
Tätä enneii ilmoitettu tnatka Poriitt tä-
ttiäti kutin 28 p:tiä ttiutttetaan täten tä-
män kiitin 30 päiwäksi
Tendenssistä kotiltiottetuksessa;
"Tendetissikoulut eiwät meidän yinitiär-
tääkseitttiie tvastaa koulujen tarkoitusperää
— Konlun ei tule kaswattaa idealistia,
eikä materialistia, waati jakaa pertit poh-
jaisia alkeistietoja,i joidenka atvulla titleiva
yhteiskunnan jäsen sitte semmoisena woipi
ttilla toimeen" Näin lausuu eräs lähettii-
jä U. S:ti N:o 174 kirjoituksessaan "Nais-
siivistykseii asiassa,”” eikä tämä lattse sitiii-
kaati sisällä ainoastaan lähettäjän tiiielipi-
dettä, waati titoiiett ttitttiiikin itykyajaii tva-
paatttieliseii. Se oit oikea liberaalien iitte-
lipide kouluasiassa: paljoit yksityisiä hyö-
dyllisiä tietoja, ittittta ei mitään ko-
konaista tieto a, ei mitään ajatusta elä-
ttiästä ja ntailitiasta. Oppilas pitää "peritt-
pohjaisten tietojen" katitta saatettatitati sii-
heti kykyytt, että hitti koulusta päästyään
woipi yttiiiiärtää Dagltladitt ja häiteti hett-
kiheittiolaistensa tvtipaatnielisiä saarnoja
mailman ja ihmiskunnan ajallisesta ja ijait-
kaikkisesta tarkoituksesta elättiälle sekä mitis-
ta tarpeellisista asioista, ttititta hänen ei
pidä ollenkaan osata artvostella, tninkä wer-
rait nätiiät opitt kappaleet otvat otaksutta-
wia tah. ei. Tällainen käsitys koulu-ope-
tuksesta on wäärä, jos kohta se otttin hy-
wäksytty ivaikka laajoissakin piireissä. To-
si kyllä on, ettei kottliilta sowi tvaatia kaik-
kia. Se waatimus ktiitettkin ttäyttää ai-
ivait kohtuulliselta, että oppilas kotiliista
päästyään omaisi sen werran arwostelukykyä,
ettei hän tioin onni-arwoa kohta tisko itii-
tä oppia hywänsä. Häneltä woipi waatia
sett werran tnailttian katsaittoa, että hätt
tvoi punnita eroituksett Luoitnon ewangeli-
ttittin ja Kristuksen ewangeliumin wälillä, ja
ettei hän sekoita mielitvallati sttttnyttäntää
wallattomtiutta ja laiti piirissä liikkumaa
wapautta yhteeti. Sillä kotilttsta tullaatt
elätitään, ja elätnässä tarwitaan tieto oi"-
keasta sekä tahto ja tooitiia toteuttaa tätä
oikeata, ttiuuteii menee elätttä iittritt, ol"
koott eläjällä waikka ktiiitka paljott "tieto-
ja" hywänsä. Mutta titistä saadaan sitte
tämä oikea tieto sekä tahto ja woittia sitä
toteuttaa? Tuleeko se itsestään, ivai saa-
daanko se erityisistä tiedoista semmoise-
naan? wai saadaatiko se sitett, että ihtni-
selle opetetaati joukko käskyjä sekä kieltoja
muistiin: tee se ja se, älä tee sitä, eikä si-
tä? Ei stiinkaatt. Waan tieto oikeasta
saadaan siten, että ihttiiiten opetetaaii kiisit
tätiiään mailmaa yhdeksi kokonaisuudeksi,
jossa kaikki sen eri ostit riippuwat toisis-
taan ttiitt kuin rattaat kellosstt, ja että
eläittä ja titailinati tiieno kulkee wissien
Jiimalan titääräättiieit lnkieti ttiukaan ja
että ihmisenkin täytyy alistua näitä elä-
iitäit lakia seiiraatnaatt, jos hän tahtoo tnail-
massa elää. Tämä ott mailman katsattto,
tämä ott ihmis-elätttän johtama aate. Kellä
se on, se tietää mitä hän tekee ja mitä
hän jättää, mitä häti hywäksyy ja mitä
hän hylkää; hän osaa elää. Hänellä on
koinpassi elättiätt ttterellä, joka näyttää hä-
nelle stiunnan, jota kohti hänen on kulke-
minen. Ja tällaisen kompassin pitäis kou-
ltiti oppilailleett antaman, sillä se on war-
ttiaaitkin yhtä tärkeä kuiti kaikki "tiedot"
yhteensä. "Uott seit-:lite eeti ettae äjSejmu8.”
Woidaan tosin tväittää, että ittailtnan
katsattto saadaan wasta elätttässä eikä kou-
lussa. Mutta tämä tväite oit aittoastaatt
osaksi totta. Täydelliseksi sydäme" wakuu-
tukseksi tulee mailman katsanto tosin was-
ta eläiiiässä, mutta teoreetisetta tietona ivoi-
daan se kyllä oppia jo koulitssakin. Ja
missä tämän teoreetisen tiedon totuus to;
distetaaii ittälttyinättöniäksi mailman laiksi,
siellä ott sillä myöskin aina tarpeeksi wa-
kuuttatvaa tvoiiiiaa, tvaikkei sitä itse olisi
elätttiissä koeteltukaan.
Wielä wiiitettätteen, että mailman katsan-
non opettaminen kuuluu koditt tehtäwiin,
eikä koulun. Mutta missä kotilii kuitenkin
ottaa itiin paljott oppilaatt aikaa ja woi-
ttiia kysyttiykseen kuitt se meidän oloissa
todellakin ottaa, ja missä oppilas tnuutoin
tulee itiin tttoneit wieraan waikutuksen alai-
seksi, kun hän meillä kouluaikoinaan tulee,
siellä jää kodille rode-!akin liiaksi wähän
toittiialaa tvoidakseen niit""."";tt tukemaa iitail-
man katsantoa istuttaa. za toiseksi, kuitika
titoitta ttiitä kotia mahtaa olla, jotka tä-
män tehtätvän woisiwat suorittaa, waikka
heillä siihen tilaisuuskin olisi. Missä siis
kotilti jättää tämän teketttättä siellä jää se
tekettiättä, ja ihtttitieii saapi asttia maail-
ttiaatt ilttian johtawna aatetta aitvan kun
purjehtia, joka menee ttterelle iliitan koin-
passia. Ia nyt on hätt walmis seuraa-
maan ensinitiiäistä tviettelijää, jonka hän
kohtaa. Ja tviettelijöitii löytyy sellaisilla
ihttiisillä ylöti tnääriii, sillä hän ott jtiuri
siksi saaniit "tietoja", että hän woipi
ytntttärtää wietteiijän kieltä paremmin kitin
esim. tuhina talonpoika, joka ei ollenkaan
ole käytiyt koltitta. Hätt ott tarpeeksi oppi-
iittt tvoidakseeii ynnttärtää E. v. Haart-
tnan’in "Tiedottonian filosofian" Lilljan
’"Jhtitisen" Reiiati’in "Jesitksen elämän",
"Darwinisinin merkityksen sitoeellisille ja
uskottttollisille kysyntyksille", "Fysillissiitolli-
sen ja luonnollisen ttskoitnoti", tt. tii. y.
tii. Luontioti etvangeliiimit, joita nykyaika-
na kiittttieen tapaisella kiiriitilla lewitellään
kirjoissa, sanomalehdissä, luennoissa, näy-
täntiöissä y. in Tällaisten oppieii uhriksi
jotituu nyt nuorukainen ja iteito, joka ott
saanut koulusta "tietoja", miitta ei mail-
man katsatttoa; ja mitä hiin ott oppinut
sitä hiin, opettaa, letoittäeti tnätää ja pa-
hennusta itinpärilleen yhä laajenntiissa pii-
reissä. Näiti on käyiiyt monen koulua
käytteett nuorukaisen katissa, näin tulee
wast’edeskiti käytitään. Etiroiiati suurissa
siwistysittaissa ott se jo kantattiassa katke-
ria hedeltitiä, siellä ott jo pahnus kypsynyt.
Täinä ott meille waroitukseksi.
Tästä siis tiäkyy, että kotilttti opetukses-
sa pitäisi olla sen werran tendetissiä eli
suutitaa, että oppilas opintojensa atvulla
johdatettaisiin sellaiseen mailman katsantoon,
joka estäis häntä joutumasta harha-oppieti
saaliiksi elätnätisä matkalla. Mutta poika-
koulut oivat,niitä tie otvat, titiksi ne histo-
riallisteti olojen katitta etvat muodostuneet
ja tiiidett järjestättiitieii meidän titieleiseetti-
itte suutttaaii ei tiykyääii woi tttlla kysy-
tnykseenkäätt; siksi otvat ajati mielipiteet ja
waatittiukset aiwan wähän suotuiset. Mut-
ta toista oit naiskoulujen laita; niillä ei
ole suomessa mitään historiaa, niitä rutve-
taan täällä nyt wasta perustaataan. Ia
siitä syystä ei estä mikääii antamasta iiiil-
le mitä järjesteltttää hywänsä, eikä tässä
ole ajati henkikään niin paljot! esteenä,
kuin poikakouluin suhteen. Poikakoulua
jatketaan yliopistossa, jossa jokaisen ott
welwollisuus hatikkia itselleeii "tieteellineti
siwistys", jokaisen, joka ttitttittäin tahtoo
welwollisuutensa täyttää Jtt juuri tämä
tieteellinen siwistys oit se, joka wallitseivan
mielipiteen titukaati altista alkain oit poi-
kakoitlun pää-tarkoituksena. Mutta niin ei
ole naiskoulun laita, waati on siinä päitt
ivastoitt käytöllineti, eläiiiäti siwistys
etupäässä tarkoituksetta, ja yleeiisä ei ole
naisilla samaa tilaisuutta opintojen jatka-
iitiseen kuin ntiehillä Sentähden waatii
jo itse naiskoulun aatekin, että opintojen
siellä pitää etupäässä pitämän silmällä
elä ntä n tarpeita, ja me tahdomme waan
lisätä: elätttän korkeiittpia tar-
peita 0a ttäniät elätttäti korkeitninat
tarpeet o etuine litulleet sillä tulewan tyy-
dytetyiksi, että uskonto ja historia tehdään
koulutt pääaineiksi ja opetetaan perusteelli-
sesti, niin että elätnän jumalallinen aate us-
koittioti opetuksessa ja sen itihimillineti to-
teuttatninett historian opetuksessa esitetään
oppilaiden nähtäwiksi. Täten pitäisi syn-
tytttäii oppilaisstt sellaitien ttiailntan katsan-
to, joka sitten wois hallita sekä heidän elä-
määntsä, että myöskin heidän "tietojansa",
niin etteiwät he käyttäisi näitä tietojansa
wäärin ja yinittärtätttättömästi.
Tässä olis siis meidän tendenssimme eli
sttuntattiine koulu-opetuksessa, luulisimmehan
tuon wastaawan "koulujen tarkoititsperää.””
——rl.—
Kotiitiaalta.
– "llsken piiritetyt suomalaiset lyseot;
H. K. Majesteettittsä oit, tvuo-
den 1877——1878 wuoden sääty-
jentoiwotitukseniitttkaati,tttää-
rännyt, että seitsenluokkai-
nen lyseo perustetaan Tur-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
