- Project Runeberg -  AURA. Tietoja Turun kaupungista ja Länsi-Suomesta / 1882 /
309

(1880-1882)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

alilta.

’kietoja ’kiiriin !setiisi-niiaista "sii I-i’insj- Siiitiiietstii.

Tilattö ja jakamapaikat:

Lehdeit painopaikka, t:ri ?! W Jahnssonin kir-
jamtjyiiialii Hj. Rndtiianiii ja kumpp lamppupuoti
Linnankatu 1 sekä herraiit C. ?! Ritnnberg’iit, 83
A. Lundeliit’iit, J. ?! Krieger’iti ja J. L Törit-
roth’" in kauppapuodit

-— " ."—.-""-".-—"""—",:,

Tilanöltitita:

annn poeii- !ainola poola
konttorissa konttoreissa,
4 tii. 11 p. 4 iit. 231 p"

ttp 2m. 11 p. 2tn.20p.
p.

"i
""))s

!utu-la
Koko wuodelta 3 tii ——
I/2 wuodelta 1 ui
Kuttknudelta –

—"—"."-""-—"—"—"-

l’eixsitiiliiiiiit

§sissin-iiii 29 suitit.

"——".-

" , .-—;;.

Leljdeti konttori ja painopaikka:
Liitnattkatu N:o 2313.

Lelideii toastini-talaitten toimittaja:
Kostt Wehntteti.

Jliiioiiitksia

ii 15 penttia etisi siiottlla ja 10 pennia nutilla
siivuilla pienelta riioilta mastaaiiotetniiti leltdeii
painopaikassa ja herra A. W. Jnhtissoiiiit kirja-
my )uia1ass ii

Mikkelittpaiwatta saarnaamat:

T u o in i o k i r k o ?; s n: Suouial. puolipaitoasacir-
tinti k:lo 8 e.pp. kirkkoh. apul. ööiiiiitiilii; ruotsal;
pitoliitiitivasnariinn k:lo 11 e.pp. kirkkoh. apul.
Olssoit; titoin. iltasaarnan k:lo 1;’9; ; jiiini ja
ruots. iltasaarnan k:1o 4 j vo. w pastori Iuulkiiliitströiii

5573"" "sioleliti tulee seutukunnan kanttorille

Liiinaiikirkossa: suonten k:1o lt e."pp linnatt-
saaritaajn Ude lius

in Kriötilltseti raittiudenluennon suotueksi sun-
tttttitatiia Lokakuun 1 patinatta kello l; jpp. pitaa
opettaja Werkko talossa N"o 33 Liutinnkadtilln.
in" Ltsltelltöltnoneessa laittisen Atlenkadnn ivat"-
rella pitaa suonialaisen i.iatiiatunselitytten siitittiin-
tainit kello 4 j..pp li. rra tk otila ja ruotsalaisen k:lo
6 jinptt kaupungin last tttssinruanja Oltlotti

Fttrun Raittiudeitfeurnu johto-
"I- kutinan sitsi-tiet kokoontukoot lauan:
taitta Stutskuun 3(t patinana kello r; j.pp
talooit N:o 33 Littttiitikiidttlltt. .sttisiiteltn-;
ntalst titlee tarketta asioita. Tiirussa Syys
kilttii 28 p. 1882.

"itutiet-ujohtaja.
§ 87! liottane; !siltalasta seit-
-O "—— l" tiuterista assista lättan-
tailiiit, tulettaa laiteltuun 7 paivaan.

(salaripit-3 sii Ktttiitist.
Tatontaittoititittt:åtn tekett piini-
sestt "ja liit lipaltiiitais esti
"tii’ordsors ja .ttutupp
Telesoni !33:o l,

Palowak’ittitnst;btili

I" Wf W MW

ottaa ivastaan Lpalotontnuttiksin rakennuksista, ikini-
mesia tattiarat :a ja kauppaioatastosia halitut-:mi
maksusta allekirjoittaneiden asiamiesten katitta.

A, "7138. Iiiljiwsoii, E. Rylutid,
tuomiokirkkotorin warrella. "

Ltntinnkatu N: o " -i.

siiiisettitiiioti k’kksi;"s"isOs,

kapteeni (6. Mnttssvti,
!ahtee ttiiiltii Riiaitieliiti ja vapei-
kiitti tiistainn Loknk. 3.,p vttnett unikaania
titatknnjoita ja lastin.
ankemtnan tiedon ntitatttnt
N’ordfoi"s ja Kuittpp,

esioijetjl’. iii-ista" likixililtit,

kapteetii Tlt. W. Bergmnn,
lähtee Lyttpekistii datiivitieiitelle,
anl’uuit Uuteeukaitputikiin, .Nau-
inalle. ja Repos-iareeii tuorstaina 2o-
kakuun 5 p:, ottneti tittiknnttsa tnntknajottn
ja lastia. "tienimin tlittotttatttnt.

Jioisdfors ja Kuntpp
Hitoiit!

,liliitetystikalipunnissa ja .tintt-
jos taitteeksi ott lastia.
’ 00

" inalla kiiydiiati aiuoastaan
littiset-liittoa astiaasi,
kap teiti 33; Erikssoii,
liilttee
Sitttintiikaitta Lokak, 1 p; k:lo Lt
aaut. anitsta Latittnsaltiieit
katitta siikaartatihainiitaau,

Likeitiittttt ilttioittowat
N’ordfors ia Kmnpp.

Siiotiteti siettteitrukiit itikoittaan
kaupassa,

Tunnetttt ott, ettii jokattieti sietitetilaji,

joka ott knc:avnitut jn kapsanut kylttiemuiiis-

sa iltaan-alassa pnretttittitt menestyy ttitiii-

tettitita liititpitsettioaau tlittatt-alitati, silla se

aittakitt kestitti siella paremmin iltitojeii ivat"
kutusta, ktiitt satiinit itiaatt sieiitett. Tauta

seikka tekee, etta Suomeu jyivälajit, joita
taalla iotljellaiin niita pvhjotsitiunnssn jn
kylttiiiiitnassii iltitan—alassa, otvat sopiivat
steiner-tksi ulkoiitntlla; Jii jo aikoja sitten
onkin tiialta mietit Rttotsiin ritkittn, sotkit
otvat siella saawuttaneet hywiin iiinitieeti
sienietiruktiua; ttitttta etenkin totitttetstna ai-
koitta ott tatua kaitppa wuosi toitodelta kas-
ivniiut tttiti, että se nyt keskituaarttt tuot-
taa intialle yhdett miljoonan ttiarkkaa touo-
teensn, ja ivalista ettetttitiankiu, knteit to.
18340. "Suomeu rukiitten etewyyden sie-
tnetttksi waikuttaa ttaet, paitsi ylliitttatntttu
seikka, etupsiassa se, että kaikki rttkiit taal-
la kttiivataaii riihissa, joiika tahdeti niita
tovi stitlyttaii tiuiikka motita wuotta iltitnti
ettii ttiideti ttatoyys sitta toaheuee. Myös
snuvtnnit niiden ittiitneisiuii nikoitta ivoitta-
iieeit luottaunista seit katitta, ettii eninosa
ilineslyy kauppaan titanittttte maanwiljelys-
seuraiu asettamain julkisten pietien tarka?-
tnjniii todistuksilla warustettuna, joissa jy-
wain itiitvyys tarkotti ilmoitetaan. Tatett
on Suouten sieiuenrtiktttten kalliitta, ittiti-
kttitt satiottti, luntiin tuette-":; tuitui Ruotsissa,
tiitittn titanit tahiin asti, silla nyt iiayttäa
todellinen titnara uhktatoait titta ninalleni-
iiie edullista kaupitti. Ail’a ajoitt oit kitti-
lititttt ittnlituksia ostajain puolelta :ituotsis-
sn, etta Suouten siemenrukiit otvat itsein-
kitt itiin kv iit i ii h tt tt it o s tt p ii h d is-
tetnt, ettii se, joka uitta siemenilta kayt-
taii, stiinalla peltoonsa kutittaa koko jottkoti
erilaisia ja wahingollisia rikkaruohoja; ta-
tttatt ohessa oit myös ivalista ktittlttt epäi-

oikeiti paikkansa. Iliiniat tonlttitkset ja eittii-
lykset tutuit saattaneet kuninkaallisen titanii-
tittljelusakate-"utan koetuskentatt hoitajan" hra
A. erssell’iu, tarkasti tutkituttaa erityista
kaimaksi olemia Suometi stettteittukiiula he-
tyksia iiitdeit itiittti) yden ja puhtauden pno-
lestn, Paatltkset tutkitnnksistanii, jotka tie-
tysti tiittoisissti tiiletvat paljott tvaikittta-
maan tahitit kauppaan, on han iityös liihe.t-
tiinut Suonien tnlousseuinn nahtatvaksi jn
oivat tie paakohdissnnu olleet 83. D:ssa jtil-
kntsttttia iitattiittiit seuran tihteerin tvititett
knutta; Llönlitettntvasti otttat itatitat tar-
kat tutkimukset iinihtvtstaneet, itiitii ott ittii-
litettii rukiitten puhtautta wastaan, jos
kohta tie oivatkin todistaneet suotualaistett

atkastnjnin iltttvittnitint itatvy t-tJtiiiiatat yli-
paiiitsii oikeiin; heidiin kayttatuaa taikas-
tttstnpna ivastaan oit kuitenkin tutustutet-
tu, ettii itseiii on toniin puhtaitten joittain
itatoyys ilmoitettu, ilman etta tttiljaitt pttl,t-
tausseikka on lukittui otettu. Stina kohden
nuiistnttaattn ullatuniiiittu ruotsalainen tar-
kastaja suomalaisten tarkastajain ilmoituk-
steti olewan ittailltnaiset, koska ostasit ei
saa tietaa tiittaan tttiljait puhtaudesta eikit
niissa tuliarassa se sisiiltaa rikkaruohoja.
Jti toki otvat ttiittiat ttiaarat nyt huotiin-
tiit sangen suureksi; eika ainonstanti paljott
erilaistit rikkaruohoja ole löydetty, joista
tiiviit laji oit sangen tonhiiutollinett sekit
pellolla ettii wiljan syitdessa, ivaan myös
oit ttiittnttu, eleukin "liinasiin toiljnssn, pal-
jot! härkäsylniä (seattle eoruutumst, jokkit pi-
lanittnt tttiljntt jn titatknatisnattnivat tauteja
ittiljatt suitsille. Sentahden hra Forssell lop-
pupaatteeksi "huomauttaa iuyyjia, ktittikn
tnrpeellitieti tttiljnit puhdistaminen ott, jon-
ka he tverrnttantasti korkeasta hinnasta
uinuivat siemeniksi, sekit ostajin, ettii hei-
dan ttilee olla tontuillansa, ett’ei se toiiljn,
joka Sttoiueena sitti warten tuodaan tai"-
knstetuissn sakeissa, sijalla rikkaruohon sie-
iitenia ja harkajtuvia. Kiittttajatu tarkka
liitotuiv autaa lnotettatvittitttnit ittnkuttdeit,
ettii nykyiset olot parantuivat ja siemeneksi
kaupittu ittiljn laitetaan puhtaaksi utista
sekantinukastn, jotka teketoat wiljan kelivoi-
toittaksi atotttiiiii tarkoitukseen"

—-

loksia, pitiiwatkit ilmoitetut itaitttnjsiuaarat.
l

Eueinpia selityksia et tarwita nautta-
uiaan, kttiiika tarkeata on yllaosottettiti epä-
kohdatt paraittatttitteti, jos tahdotaan Suo-
ttieit siemenrukiin kauppaa Ruotsissii sai-
lyttiiä eutisellaan ja itttela parantaa. Jo-
kaitieit tnitatoattipi itiantitviljeltja tietaa jn
tattaa miljansa tarpeeksi pithdtstaa huolel-
lisesti kayttämalla ennetikin tunnettuja kei-
ttoja, itiittta jititri titta tarkoitusta warten
ott joktt aika sitten keksitty erityinen kone,
tunnetut ititnella "triaör", jota et utinkaan
harivain nahda ttinatiwiljelystiätittelyissii ja
yksityistenkin hallussa. .stone ott toki liinu
kallis ivahatvnrnisemmalle iiiaantoiljelijalle,
tutitta kitti ulla kerrotusta seltoasti niikyy
etta sett yleisempi kayttatiiitien olisi sangen
tarpeellista, toiwomme ivarinnan, etta maam-
ttte maanwiljelysseurat seka yksityiset tai-
tntoaittiitnt ja niarakkanitttttat maanwiljeli-
jat ryhtytoat haukkunaan tuninittuja kottei-
tn itsensa ja tuuitteii kiiyteltatoaksi.

Kotiiitaalta;

–— Wnltiittietlu. Tatitan ktiutt 23 pai-
tvaitii on K. Titruu hototoiketts nittiittanyt
ylitttaaraiseti isototoikettdett toiskaalin tva-
panherra A. poit Ktt orritt gitt ttotnri-
oksi samaan holvioikeuteen

—– Hiippakuitttau sanottiin,
tettu. Autti
rian pitajaan.
Sattotnalehtioiketts. Painoasiain
ylihallitus oit tiittiätt kuuti 19 palmatta
atitnuut siil. kand; E. stiimitltack’ille ja laa-
utnkirjuri F. E Stenwik’illeluionn, edelli-
selle Tttrutt kaupnngissa totiuittaa aika
knutista sanomalehteä ttituella ":lllto Ttd:
niun" ja Sienwtk’ille samassa kaupnn-
nissit pertistaa ja toitttiiiiiitellä "Alto Ttd-
nings Tryckertaktieltolag" kauttaa kitjapni-
noa. (11. S.)

— 2" oltuusmiesten kokattisessa wiime
keskiunikkona paatettttn tuututtaa rniviiito-
lati ottaja tietti L. Iohaussonille alennus-
ta taittati wuoden tvuokrntuaarasta 400
sui" siita syysta, ettii ratoititolnii korjaus-
ten takia täytyi olla sulettttttn. Talott-
omistaja .Ktirlssoti’in pyyntö, saada knu-
pttiigiu kustannuksella titanit alnitteii tvie-
inari 8:itett totitiu alatse " k. os. 1 kort"
hyliittiiti. –— Maalanjnn tyttiirtett (3. ja
A. tstrnnholtn’sn pyyntiilin, etta kaupunki
kitoittiiist Ertkitikndtttt aukaisemisesta hetdait
olewan jiitjestantattlimalla totitillti talotisa
osaksi tulleen katti-osan, suostuttiin ehdolla,
ettii he sitteti yllapttaioat inaiitttiiit katit-
ositti. – Myöitnettitu tvakttttiiiiaiti mahit-
tiiin nimiitti-oikeus kauppioille W. W. Er-

W a l t ii u-
Iippotieti lukkariksi Maa-

4-

ltttid. I. .L Törurotli, ’3. 2l. tkrieiter. H.
A. .r’utideliiy dii. Bergrvth, G. .Telenius
ja C. :11. :lilitterg’itt leskelle. Sntuotn

tityönnettiiii raittiutolan pitaja I. Auders:
son’tlle oikeus aittaa nterinittiiiian the-
ntx’issa jn Teaterihnoueessn. —- Myöttnet-
tiiti nuniskelii-yhtiitti ivoittvrnltoista toena-
latselle; kansakoululle tatilla 600 sT.
.skansiintnjuisteu luentojen pitamisekst knu-
pungissn ntuönnettiiti 800 sitt. anniskelit-
ithtiön tootttorahvista. Iasetteksi kansa-
koulujvhtvkutitanit ttinisteri A. :titilatideriit
sijnait walittiin leluori E. Atnnell. – Ja-
setteksi raittihitoiteraketittitsivalioktttitanii ioa-
littiitt asessori A. (oranmikin sijaati hoiti.
vik. tietitvos B. "sirotetta —— Kaitppias E.
til. Alstnn’ille myötiiiettiiu oikeus kuljettaa
titkkin Atirajokea ttlös iititittaiitilla ehdoilla;
Mtwdtjt ltaittawaitnttt. Neiti M.
Kriifttuatt vii ttaitia paitoina tuomiokirkolle
ittyiiiiyt omistamansa runmiintvatitntt 1,4ttlt
itinrknsta. :liatnat tttniittitt otvat ti. k.
"keskinkertaiset tottunut" jotkit itiaksatvnt

1;" ittarkkna kerralta ja hetvoset 7 tmirkkna.
(S. T.)

–— Rttoanpidon yleisessa laanitt satras-
huoneessa otti, tviittie tiistaina pidetyssä
tirakkahuutokaupassa, ottaakseen anniinasta
hinnasta nimismies G A Iunelius

— !klittrtowarkaus tehtiin kttteit tt. P.
kertoo, ivttiiie keskintiikkoiin naiiiupaitvallä
Wiriootus rntttiiitolassa. Waras ei kui-
tettkaati tawannut ittiiitta kitin katossa rip-
pittvatt lntiippitrittiitiiti tata itykyii astitnat-
tomassa huivilasta, witan kuitenkin katsoi
toni:ns tuoitkitt sopimaksi kuljettaa pois.
Mtiutamnt l,tytvantahtoiset hetiktlöt, jotka
asttivat laheisyydessa ja jotta oli pyydetty
toisittaan katsastamaan lnitvtlaa, hitoittasi-
ivat yrityksen ja wapnttttttvat miehen, joka
huomattiin tuenalaiseksi sotatitieheksi, taa-
kastaan Minttainien lahella oleittieti heit-
kilitin atttitlla saatiin ankaran ivastnriuuan
paasta ivarus sidotuksi ja :viedyksi kattottu-
kitn, jossa hatt odottaa seurauksia tuostaan.
Jsänmaataan tititistawa mies. Eras
sttotttalaittett Atuer-"kassn ott ivttutc nikoitta
Auterikasta lahetellyt rahna, 5 dollars’ia
kerrallaati (= 25 sni.) eräalle hanelle niittiin
ttitttetunttomnlle ljetikilölle taalla Tttrtissa,
jonka ittiiti satunnaisesti ott ttillttt hanen
tiedokseen. R-.ihotsta ott hait tuonen ker-
ratt maarannat attttettatvnksi Titrtitt työ-
httoiteelle 10 stu., kahdelle ttteljelleeu kittit-
itiallekiii 5 siit. Myöskin oit han iittiini-
tulle tuntemattomalle nsiatuiehelleen tiialla
aittanuti; sin tupakkarahaksi, "koska iiayt-
tiia komealta kaivellasiknri suussa kadutti"
Myöskin ittiiarasi ntaiititttt mies lähetetyis-
ta rahaista kerrat! annettatvaksi "keisarille
10 markkaa" (Talla ukko ltinltatitasti on
tnrkoittnitut, ettii haueltakin Suoineii ival-
tio saisi tveroa, tvaikka hati keittieii ym-
ittartantattömyydessaat! teki sett ttiiiit suo-
ralla taivalla.)

Karille joutunut; S. T:lle tulleen
letittiittiisaiioutati ittttkaan oit höyrylaitva
"lllealtorg matkalla pohjaattpaiit tarttunut
naivalla ttierella Stultbett titittiselle karille.
5paasittansa karilta ott se saapunut ivnjov-
ivassa tilassa ja eiurtiitina tayittta toetta
Wansnan" Kaikki otvat pelastetut.



— Suomett iotawäkeen oit sotitiiiiiiisteri
upsereiksi niittittatiyt kaksi, eraasta itiena-
latsesta sotaopistosta piiastettya nuorukais-
ta, jotka tosin oiont Suoiuen alaitinisia,
ittttttn "LLJetiajalla kasivaueinn etittiit kuui-
ptknan ositti suottien eika ruotsin. Toinen
ott tullut Uudentiiaatt ja toinen Wiitttirin
pntnljonaati. Iouduttuansa tunteinaan ta-
kalaiset olot, otvat maitiitut herrat kiliten-
kitt itse hankkineet siirtoa toettalaiseen sota-
tvakeett.

klittittontaiset kuuluivat pitaiteeii hitolta
siita, ettei wastedes ittiin tttle tapnhttttitnan.
:tilitti kertoo 11. S.

— Laajalle itloltutitaa järtvenlaskita
on tiuttttailttt Hatueen laittiin aurisessa
osassa. Letnpaaliin ja Wesilahdeti pitajii-
litiset ynna ttseat tilanomistajat "siirit-alan
ottajassa ja Totiijarioeti kappelissa aikoivat

nimittain laskea Tuvtosenselan, Saijan-
seliiti, "Palhonjelain Sartvntiselau ja Py-

hajaritteu tariota nelja jalkaa seka siiittota
jn sywentaa Nokinukoskett, Svtkakosken ja
Kaitoannon wirtoja, ja lanjeittan wiimeksi
mainittiin joken sata jalkaa leiveannuaksi.
Eras Hltl:in ktrjeentvaihtnja sauoo niittten
kalliiden töiden katitta tottoottnivnn jon-.tu-

kin ntiiariti woida potsitta tilitti ivaliiti-
koja, jotta mainittujen jariotett ja jokien
rannoilla oletttat lillikset saawat karua

kewät- ja syksytultoan itikatta. Asianoinais-
ta piiri-itisinöria oit kaskettu tarkastamaan
wesistöja ja mesiperiitsia tilttksia.
–Woilaupatt petoksesta Pietarissa on
"Pellertoolle" lahetetty settraaivn kertoanis:
"Snl lvllitien Pitlkkineu Parikknlastn kaksi
wiikkoa takaperitt iuöi Pietarissa kahdelle

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 9 03:27:08 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/aura/1882/0309.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free