Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
miina. Täinän johdosta on pataljoonan
päällikkö tehnyt walitiiksen setiaattiin, tväit-
täett, että on titahdototita asettaa titteliis-
töä siitne, ellei myöskin upseeri-to tvoi
muuttaa sinne. Selitys senaatin pyyti-
itöstä on jo lähetetty, tnaait mitään tietoa
wielä ei ole, mitenkä asia senaatissa rat-
kaistaan.
Hiippakuutiatt sanottiin. (Turuti).
H aettatna ksi itudestaati tarjottu kap-
palaic’—inirka Ryinättitlässä.
—— Tiitkinnou laineatttiiaa wiransaaniis-
oikeittta tnarteii suoritti toissapäitnänä tä-
käläisen titotitiokapittiliii edessä kappalai-
neti Lappajärwellä niitti-pastori K (83.
Grönlterg sekä ivakinaisen papittwiran-
saamisoikeutta tnartett tn t. kappalaiiteti
Teiskossci A. W. Lttiid, joideit tieto ja
taito kiitoksella htiinäkstittiiii.
— Huotimattotnuudesta hewoseii hoi-
dossa tapahtui eilen ikäinä tapaturma.
Noiti kello ’ .,2 aikaati päitnällä tuli eräs
heinoiieti rattaineen täyttä latikkaa liuden-
maatt katua kalarantaa kohden. Täällä
joutui eräs tiinalta olewa tiiies heinosen
jalkoihin ja sai sangen pahoja inatnttioja
päähänsä sekä toisen jalkansa poikki; tästä
huolimatta jatkoi heinoneti niatkaattsa ja
olisi kentiesi päistikkaa itteiinyt laiturilta
alas, ellei samalla olisi kaatunut. Miehen
wei paikalle tullut poliisi sairashuoneesen.
Hewonen oli kauppias Sjöblotnin oma.
— Taaskin ittiiisttitiis pitäitiääti heinosista
tarkka waari, että tällaiset tapaturinat tit-
lisiwat wältetyksi.
—— Sitontalaiset kansantajuiset luennot
a73iinat taas eitsi siitinitiitaitia ja ott lueti-
totoimikimta päättäiiyt, että näihin myös-
kin hankitaan joko laulua tai soittoa.
Luetiiiot alkatnat tänä wiiottna määräl-
leen kello 5 j. p.p. Lueniioit ylihuomenna
pitää taivallisessii paikassa, lyseiti juhlasa-
lissa itiaisteri Wehanen.
–– Hitwintatkaitioita, wenäläisiä meri-
wäen upseeria, kulki eilert pietiellä höyry-
weneellä Aura jokea ylös, ivaan kuti oli-
wat päässeet nahkuri Richterin kohdalle,
tarttui tnetie mutaan ja matkailijat saiwat
pitkin nenin palata tutkimusmatkaltaan
Aiirajoessa, kitttäen oittteaan, että omin
neutnoiti pääsitnät irroille ikäivästä tilas-
taati.
—— Sitostimtawero; Lääniii kuinernööri
on tarkastus-koinitean jäseiiiksi ja sijais-
jäsettiksi tässä läänissä inäärätinyt ja
kutsunut seuraawat henkilöt suostutitaivero-
kottiiteati jäsenistä, niin:
Jäsciiiksi:
H:rat howioikeiiden asessorit K. I. Kra-
kau’n ja Hj. Seretiius’eti, kiinitallisraati-
miehet G. Sohlström’in ja A. W. Graii-
ström’itt, rehtori K. A. Cajander’iii, tilan:
omistaja, paroni G. voit Haartnian’in,
tehtaanomistaja A. Björkenheim’in, kirkko-
herra E. Th. Gestriti’in, tilanomistaja A.
W" Lundströtn’in, kauppias Lars Kekoni’in
sekä kanttorit H H. Hjerpe’n ja K. M.
Lindho m’iii.
Sijaisjäseniksi:
H:rat kollegiasessori C. E. Stenius’en,
tohtori A. Spoos’in sekä kauppiaat G. W.
Caren’in ja J. W. Rautell’iii, jonka ohes-
sa tarkastuskomitean kokoukset on määrätty
alotettatniksi tiistaitta ettsi jotilitkitutt 5 p.
k:lo 5 j. pp, täkäläisessä läättitikonttoorissa.
– Täkäläiseen merikouluun, joka tviime
maanantaina tilkat tvaikutukseiisa täkfi lu-
ktttnttodekii, kirjoitettiin sattiatia p:nä 31
oppilasta. Uusia oppilaita odotetaan wielä
lukukaudet! kestäessä. (S. T.)
—— Urakkalututokatippa pidettiin eilen
täkäläisessä läättittkoiittorissa, jossa tarjot-
tiiit 1,100 leiwiskäti olkien hankkiminen
Turuti 2:lle tarkk’atnpujapataljonalle; ja
teki kaupp. J. A. Krieger siinä alimman
tarjouksen ottamalla hankkiakseen oljet tar-
peeii ittukaaii ettsi marraskuun 1:sstä p:stä
25 peittiillä leiwiskältä. Tarjotis iähete-
tääii suomeit sotakomisariatin tutkittamaksi.
(S. T.j
thodentulokertomus" Tiirmi läänitt
kuwernörin antattia kolttias kertomus wuo-
dentulosta kuuluu näin:
Wehnä ott aittaitut keskinkertaisen tu-
lon tahi tioiti kuudennen jytnäti koko lää-
nissä paitsi Ahwcnatiittaan, Piikkiött ja
Halikon kihlakunnissa sekä muutamissa
osissa Wehiitaati, Mytiämäett, Jkalistett ja
Loitiiiian kihlakuntia, joissa sato on ollut
erittäiii hyivä ja joissa oti saatii 8, 9 ja
wieläpä 10 jytvä;
Rukiista ott ttiiiiikääti saatti erittäin
hytvä tulo tahi 7 ja 8 sekä Ikalisten kih-
lakiiiittassa 0 ja 10 ijä, iittitta muutamin
paikoin Loitiiaaii ja Maskitn kihlakuntia
oit saatu ainoastaan keskinkertainen sato
tahi 5:"3" ja tj:s ijä;
Ohrat ja kaitrat, joista Ahweiiatiiiiaaii
kihlakunnassa sekä osissa Wehttiaatt, My-
nätiiäeit, Piikkiön ja Ikalisteti kihlakuntia
oti saatu hywä ttilo tahi 7, 8 ja inieläpä
" jyinä, etntit tiitiiiteii läänissä aittaiieet
keskinkertaisen tiiloti tahi 5:ii ja 6:n jy-
tnäit sekä Tyrtnään kihlakunnassa hiioitoti
tahi aitioasiaan 3:n ijän;
Sekulia wiljellääit läänissä wähän ja
on siitä Jkalistett ja Loiitiaati kihlakun-
nissa saatu hytvä tulo tahi kuudennesta
jytnästä kahdeksanteen asti, mutta Tyr-
inäässä aitioastaatt kolttias jiiwä;
Herneistä oti saatii aitioastaan kes-
kiiikertaitieti sato tteljäiitiestä kuudenteen
ja seitsemänteen ijääti saakka, paitsi Piik-
kiöii kihlakuntiassa, missä sato on noussut
aina kyttitiiettteeti ijääti;
Perutioita on Maskun, Loitiiaan,
Jkalistett, Halikon, Piikkiiin ja Wehtnaan
kihlakunnissa sekä osissii Mytiätiiäen kihla-
kitntaa saatit rikas wiiodetttiilo tahi 7:stä
aina 10:n jytnääii, miitta Ahwenaiimaan
Tyrinääii ja Ulwilati kihlakiitiitassa sekä
muutamissa paikoin Mynäitiäett kihlakuntaa
ainoastaan keskinkertainen titlo tahi 4; 5
ja 6 ijä; niuista
juurikasweista on niinikään saatu
hytnä sato paitsi Ahwenantnaan ja Tyr-
wääit kihlakunnissa;
Huniala, pellawa ja haitippu otvat
atitaneet keskinkertaisen ja huonommankin
sadon;
Heiiiiä sitäwastoiti on saatu hywin
taikka kuiiitiiitikiii keskinkertaisesti;
TattJaria ei tässä läänissä wiljellä
etisinkään ja wirtioja aioastaan wähäs-
sä määrässä.
Lohettsaalis, jota hsjoitetaan aitioas-
taatt Kokemäen joesstt ilmilait ja Loi-
titaati kihlakunnissa, onollut hitoiio sekä
silakan ja suomiiska.in saanti keskin-
kertainen ja huonompikin
Ruitnunwoutieit kertotttksista olen hito-
titaitiiut että yleettsä Pkkiön ja johoitkiii
itiäärääti Ahwettatiiitaaitkihlakunnat owtit
enimmin suositut, itiiitt Tyrwään kihla"
kutita sitä wastoin tnähiimtin; wiimemai-
ititussa pitäjässä ott wiiden titlo yleeitsä,
ehkä iltitat wiime sawua oliwat hywin
suotuisat, ollut titeikeinhtiotio taikka kittii-
ntinkiti tawallista satoa hiioioinpi;
"Perntiat owat tnaiitctatnrsti kyllä ittel-
keitt koko läänissä enettttiän tahi wähem-
tttäti pahentuneet; ittotissii paikoiii itiin
kowin että pelätääii "kilinonpiiutetta ensi
ketnätiä. Synskyltvö oit lnko läänissä
tehty hywällä siemenelä ja katiitiilla il-
itialla, jottkti intiaksi traat nyt oivatkin
tiheät ja kauniit.
Apitwaroja tässä lääiissä eiole tarpeen"
—
Hänen Ylhäisyndellänsä Knralikutner-
ttöri Kreiini Heideiiillä oti ollut oiitii
saada wastaanottaa Armollinn käskykirje
lokakiiuti 12 (syyskuun 30) p:ltä tänä
wuonna, joka Hätieti Ylhäistytensä käs-
kystä ott wirallisissa lehdissäjulistettii ja
sitottieiiitettttita kuuluu:
"Suomen Suurirtthtina.maan
Kenralikutnertiörilletti.ie
Sittenkitti Minä teidän alamaisesta
kirjoituksestanne surkutellakseni oieti saanut
tietää, että olette ollut pakofettii yhdessä
asiassa ryhtytiiääti toiniiiti, jotka eiwät
täydellisesti soinellu yhteen Siuriruhtiuan-
maassa woimassa olewiett aseusten kanssa,
oieti Minä katsonut [sinttiisi käskeä tei-
däti tnastedes, jos laissit sattuviin wailli-
iiaistitiden tai epäielivyydcti tähden epäi-
lystä saattaisi sytittiä sett ckeasta tarkoi-
tuksesta, waatia KeisarilliseiiSeiiatiti Pro-
kuratorin latisitntoa, jota petsi teidäii tit-
lee yhdessä Setiatiti kans:t Minulle
ehdoittaa, kttiitka Siioitienttaati lait sopi-
walla taivalla saataisiin järjstetyiksi"
Armollise:t Käskykirjeeti ille on Häiieu
Keisarilliiieti Majestetitisa kidrkeanotnakäti-
sesti kirjoittanut:
"s-QI-Blcsrtinllllt.”s
Wastakirj. Mittisteritnaltiosiheri Th. Bruuii.
— "Aatetissiiättttiit koroittttt. H. M.
Keisari oti siiwaititiiit siitoimen kirjatt
kautta 12 p. lokakituta tätä tnitottiia ko-
roittaa niirasta erontieeti knrali-majttriti
J. Liiidfors’iu ynnä hänet lapsensa ja
jälkeisensä Sttottten aatelis-siätyytt.
—— Ritareja. Tämän ktiiii 12 päiwä-
nä on Keis" Majesteti siunannut ttiitiittää
ritareiksi:
K. K. S:t Stanislaii ritarikun-
nan 2:seeti luokkaan: siivili-insinöri ja
ritari Rniielterg’iti;
K. S:t Antian ritarikutinan
3:teen luokkaan: arkkitehti J. J. Ah-
retilterg’iti ja
K. K. S:t Stanislain ritarikun-
nan 3:teen luokkaan. howioikeuden-
auskultantin K. H. Schreck’in.
Alamaisesti siitä ilttioitettua, että H.
M. Nuotsin ja Norjan kuningas on ni-
mittätiyt Suotnen höyrylaiwojen kontto-
rin esimiehen Pietarissa, kauppaneuwos
F. V. Martinseit’in ritariksi Waasan ri-
tarikuntaan, ott Keis. Majeöteti sumain-
iitit antaa kauppaneuwos Martitisotiille
luwati ottaa tnastaati tttaitiitutt ritarikun-
tiaii inerkiti ja kaittaa sitä
– Suomatainett ttittöt’oulit Kitoviossa
täytti — kertoo Satvo —— wiime kuluneel-
la syyskuulla kolttiatiiieti waikittitsinitoteiisa,
jolloiti sillä oli ollut kolttiella luokalla yh-
teensä 58 oppilasta Näillä ott ollut ope-
titsta jakamassa 3 warsittaista ja 3 tuti-
tiopettajatarta. Se luottamus kotiluun,
joka yleisöllä jo ettsi initotiiiakiii oli, ei ole
suittkaau wähentytiyt, waati päinwastoin
tnitosi tnttodelta lisäätttyttut, japaniinkin
suuressa määrässä, että nyt alkamaksi lu-
kutnuodeksi oit täijtiiiiyt jakaa alin ltiokka
kahteeti osastoon. Mitä raha-asiain tilaan
tulee, oti se tätä tiyktiä tnerrattaiii hytvällä
kannalla. Siiheti oii syyiiä samati yleisön
sitosio, joka ttiiiiitoitikiti oii ietttttiikkittsä ole-
massa olosta huolta pitänyt. Kaitsatihu-
tniti ja yksityisten lahjoitusten kautta on
koulu wiime wuoden kuluessa saaiitit yh-
teensä 4,466 tii:kaa 3 petiitiä, tähän tulee
sitte lisäksi, paitsi oppilasteti litkukausitiiak-
sitja, inaltiotiapii, joka tekee aitioastaaii 60i)
mk. luokkaa wasten, tiuiikka edelliseti intio-
deti waltioiiatnusta joku osa wast-"i wiime
tntiodeti ktilttessa tiili koitlittt käytettäwäksi.
Rahainen säästö seuraawaati wuoteen te-
kee tilin mukaan 3,683 mk 34 p:iä.
Mtistialan tiiaattwiljelysonistassa
pidetään tniiositittkiiito tämän kiititi 21 p:nä
opiston meijeriosastosta päästettätnäiti op-
pilaitten katissa.
—— "isosti-kaltit. "iiitrjehdusajaksi lakka-
ittetitt postit litijoillii Turkii —Ahinenatitiiaa,
Turkii——Uusikaupunki—Raiinia ja §liitoka-
lahti—9 1"uuniala ——– Sawotilitiita alkatnat taas
kulkea tulewatt marraskuun altistit ja 11
p:iiä itiaiitittiia kutita tilkitit höyrytaiwa
Expres; kulkea Haitkaitiettten ja Tukhoitnan
wälillä sekä lähtee ttiaitiitusta päitnästä
alkaen Haiikotiieiiieltä joka laiiaiitaiita jit-
itait tultua sinne ja Tiikholtiitista joka kes-
kiiniikkotia puoleti päiwän aikana.
—— Kirjallisititttu; Hra G. W. Edltittd’-
iti kiistatittuksella nii ilttitiatitiititit:
"Koraalikirja Gwankelis-Ltit-
herttaisille seurakunnille Suo-
tiiessa. .Wiriikirjakoittitcait käskystä ko-
kooitpaiitiut R. Lagi ja häiteti kuoleman-
sa jälkeen päättäiiyi ja täydeiitäiiyt F. R.
Faltiit. Toitieii paraittiettti, eitäiitietty
ja sointiiiit suhteen yksiiikertaisemitiaksi teh-
ty laitos" —— Hinta 8 ittarkkaa. Wan-
hastaatt artnokkaaksi titiittettti teos. ;
"Maatitietcellisiä Kuwael-
ttiia erityisistä tiiaista ja kan-
soista. Kirjti kouluille ja kodeille Karl
Kastntan’iti ja Tlior Bruniiis’en
toimittama. Kolttiaiiitesta parannetusta
painoksesta suomentanut ja Suoiiiea koske-
waii osati lisätitiytK K-—s."” —— 358 siin;
hiitta 2:50. Koultikirjallisuudessattttiie
(Jetltoa).
II.
"tarvitsee’-tsen.
Bräänä iltitpiiitänii itoin icelcei lciiulcautta
äelcen leeri-attujen t:tpaulceien "siilit-eeti, näli-
tiin rateutniee iiettoSeti eeiäseä ltullcewn
siilien aittaan Iianiiere’in ituupungietii ]clere-
lcöit’in lcztlään tietää tietä piticin. liitteit-
inieS oli puettu aitureeii reteaölceiejiuun, "jon-
lie ylöepäitt icäännetty lsnuluS Siturimmaicei
oSnlcei peitti itäneti iceen-)tiesu
Iltnn oli lcyimä "ja mJtr.Ich-"inetn Keltaeel-
iti ireneillä !mpäräitty lcuu iiäFttäiicSe pilttien
!älitSe, "jetit-i itiisittiit )tiiti tnnStiintnilcei Selcä
reieltäiinniilcei "sn "ilmeitt tietäzttjieät tuleenit
runttia ltolitlen. kijnieä linnitulo uni-"ilet
Siiopeiiiietä uleiilcorniiittei, "soni-cn lceSlcelliii 6n-
iienjolci liierteleiitee ituliilniti "ju ritaroitlcar-
-jen riiiitee.
’kojeelle puoleti juicea, "jenica poilcici ieteii
ja rappioinen elite rei, nälcpi näiiäaeä
!nnticaeöä snllceiit Kjereiöit"iti ltFläSt-ä, "jenisei
luoteisella !tuotella ja lälternpänä "joiten Ilerie-
borg’in linnan epuletit imieeinät noiinitailcee.
I-inniin itiilcietittnaieillenn oletat muurit olj-
se,t jjäetä mustuneet eeitä raottuneet "ja iiii-
tä )"mpät"i)i ritii aatteeniuiupojn, "joiclenlce pe-
lnneet; lati-et osoittittat yiiteietä turmiota,jo-
ira )titteli-teiet oli itärittätiyt Selcii putit että
linnan, ruoteeliiieten riimeietä lrertue äjsi-
iantiieeei- olleesa"
I(uii loi iiitnineän "ja epttlcäit italoti linnein
raunioihin: niitä läiteetyeeeätiaä ratsumies
niitti portitttornieti eelcii !inpärj-Suiuiirln iter-
lculleett ltolioeinn peitsasta surruista, "soite
nousi Borreit "ju Siicletijoiete, "jotitu ltaliciei-
ta puolelta !tulelliset linnun icii"i"jellcitii. isti-
itiin ajeti perästä salo itäiteni ja rjliäoiti
äiciciä ltatoöi lciiun piineen menueSSä IIiir-
rniceeeii putannut reeipjenriit etiiinötinit "so
ituni-in liutiliittnn rnitlclciteeiciettu.
IintSuiniee itunnuöti tienosiansa, etinen pi-
mekin ennättäälceeneä tullu enteett suojaatt"
"ju iitin nätoi riijuntnmeti, itiin iiäti "jumi oli
eittiiiyt linttiin raunioille.
"isoi niittua niieepoloiete, "jolta oieti tänne
jotitunutl" ennet itiin. "tilitit-"i petiittiin nyt
neurochi tuiee? Rpt ott niin plineä, ett’ei
näe puolta lcyztnärää eteensä; eilcä täällä
tapun eileS jlttniStillcäiiti, "joltei "ettetttniöi eic-
Iztuäiötä eliseelle tielle"”. — 0nltitti tämä
juui"i ltupe.ietit niittisen, jolle olen lälttenj"t",
jeticoi itäit ltiroilleii, "ju turtiaan tninä Suuti
lcäreiä naisetu. ilettii tuittuilit tarpeeicsi ott,
inuttu tnzsilztetä ei tileiä ole tietoin"
isläiti tnietiSicelien iiiitt nötui lionneen Se-
läStä "ju tnetti )tittpät"i !nuutin alle, pääe-
täic.eeneä enteeti aitosaari. IIeitoSenSe liäit
myös talutti ninne.
Uäiit itului ltetici, Väliitellen enite rupe-
Si !älienetiiäätn tituli ninitui raunioitten alt-
lcuiin-etiilcoiete, piiret !teijo-einit "ja joelta ttä-
lczti trallien, "joltei rilliin ennieni ja lielclcinä
nou8i ilmaan, "alaisteii ltalijlietoti. ’I’iiniii
"alicea tuli i"enee8tä, "joSS-"t ltalaetajn par’ai-
itiiu oli ettiteriaieia ppjttätnäseä.
klimeä ltuurtilo niili-)i piirien niilitSe, ltun
rntenttiiee taae rupeei läittää telteitiään. iiit-
lciä iiätt p)"8iilit"i"i ju ictiitnnelleti ltttnturtui
eteeiipäitt, Siilä ltäti iii-"in läiteliii lituli ictiu-
leitnitsn nSlcelejtn. IIän oli :tiitun itaritta eij-
tä, ett’ei iiiitieti liritti lcunloneii alitit liäntä
pettänpt "ju liitti "jäi itäriiiitäiiiättä seisottuuni.
tiltltiä iiäii Seleäeti ttä.lci intiimiin tit-
letan 8)"nicä3tä piineFäeItä tuutii-in taltaa;
Se Sei.eulitui ueeaeti "sii ltatSoi "ttnpärjlleneii
joit-ii teitolle, riitelet" Se, ltänicäliteeti jii eitit-
lceläSti ltiipieii eteettpiiin, tiili teteuntieötii
lioittj, "joita seisoi ääneti "sii liiiticutnittta,
jlcäiinicujii piin, "jota uustunti ltätt oli tiejutt-
tnittit. SuinuSSöi liirltlctiänipj ruto loisti pil-
tien tillitse, itiin että tuiee triisi eroittuu,
että liitettiin oli neitien, "jonicit riillcoSet iinat-
teet iieiiiiisiit tuuleeSu "ju jolta iiiiicji lcitiitu"
ruti "jotiiiti icätieöeäiieii.
Suin:tsöu lienoiteii isoteltuj, iitäänlcuitt il-
moittiiuiceenöe. että Seltiii oli liiiotttiiitnut tii-
liun. !tiitSuiniee itoici pitäii oiijulceia lci-
reeliii, !nutta lteitonen itiini "sitä ]erottamani-
te raunioitten irat-joon, joeee. pimeys eeti
tuieetä mitään eitettipilii nälcemästä.
ILoSlte, rut-suntiosi )nunniisi ettii iitinen län-
näoloti.eii oli ttiiiut ilmi, itiin ltiiti lteitti oli-
"jiilceot puitti olsaalle "ja "suoli-ei eille piilit-alle,
josen liuettiin oli lctttlonntit" tiiutta, lettu oli
tiiun mentiFt piineen, eilcä tiileliellä niitä eeti-
i"itatiäseu piineJ äeSSä allut !nuuta "joltiiitttietii
lenin, jiulcoletieeti uSlceieittett leitilin. llän iiii-
rttitti liiiritittutiiiSt-iiiieu ju lcoetti eeitrutu iie-
icelejtu; soitti ei enää lietlceti perästä lcuu-
iittintlcaiiti. iliiiiieitt ltäii itiiili iittiilereitiSJ
ereet :ruuttusen sii lteti tiine nuijat-tunari"
Itiiteiirniee pyöiilitni "s-i Seiscii lietit-ett 8:t-
titeiilu piiiiciciin. istutta ei "jst enää ltuiiiu—
titit tnttitii ääniä, ittiin tititieti uitiltitjnu ja,
Iiiilepjöttretiti loisittiin lilulii siistattu. Iliio-
mattitauti ett’ei !tiitien tieiltiSt-eiettiiöeneii enää
olis-"i nilissilcäiitt irröiijsicei, iiiitt puinet lietso"
eetteri lito "ja :istui suttilaan ititlciiileen "ju
niin tFFtFInättiiiniiit itäicöiöenä, ettii jo eij-
tä rulliin tij-tiiti alisi tiijtnitiit ttäliilä, lcttinlcn
turiin ltätten liiilcetitieeneii oli ollut,
lIiiti oli tans iäitt-eiiztt rittöiistätnnän, lcun
toinit-.iitu pitin icuiiiunii iiilce tuuleuta-tin tieti
liiiiieti liite-!niottuina jtuctleetieii. 80 oli itu-
lanteja "jolcit Siiclenjoelitt reti retti-"ettsii riio-
riticlcoon. Ituteuiniee "jäi ruttoinaan ju näici
iieti Jenjällceeit tiilelien tulotuin )tie-5 riitintie-
tii, icoppu seläseä. Ilän icäättsi neitosensa
inuicSi. IIaeiiiii oli j))"8i"ilit)"ti)"t ja liiitSi eit-
tnielieen piilit ju termiitti liäntii.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
