Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1882.
i 7:0 89.
äll
’l’intujn ’kiti-im jc-i.njmingjstti "jn I-iiiisj-Sititiiiostti.
li 4.
3;:
’l’iistiiiiiti
illin-"tislatun ? pittii.
Tilaus- ja jakamapaikat:
Lehden painopaikka, t:ri A. W. Jahnssoiiin kir-
jainyyiiiälä Hj. Ritdtnaiiiti ja kumpp. lamppupuoti
Linnatikatu l sekä herrain C. A. Rönnberg’in, H.
A. Litndelin’in, J. A. Krieger’in ja J. L. Törn-
Yth’iii kauppapuodit.
.liitukaudelta " —
Tilansliinta:
Tiii-iiti "oti-
konti-risl-
4 iii. ll p.
wuodeltii 1 iti. 50 p. 2 iit. 11 p.
25 p.
konttoreissa.
4 in. 29 p.
2 in. 20 p.
an-ösa
Koko wuodelta 3 in. ––
12",
Mulöi- "ött-
Leljden konttori ja painopaikka:
:linnankatu N:o 2313.
Leljden masti-tinalain" toimittaja:
Kosti Wehanen.
Jltnoitnl’lin
ei 15 penttiä eiisi siivulla ja 10 penitiä niuilla
siwuilla pieneltä riwiltä wastaanotetaan lehden
painopaikassa ja herra A. W. Jahnssottin kirja-
nniyinälässä.
suomalainen .seurit
iit" "?ist.tiitir
enSi perjantaina kiltit-rimitona 10 jt:itii teitti-
teriliiioneen lämpiöSSä. 0li"jelinn litisit-tiiti:
Bsitelmiiii, Sitla- ja !crat-tatti lnn-
Itm Selcii
x" F-ö/
D3U897j32-
IIETsooeiisss-’ I’iiii.qjijppiyii ii 1 sin.
Snnäunii taittoi-i xi. lt’. .liihiissait’ini liirjii-
lcaiipiisza, saltii. liiii"j—iltaiiu orellit seuriin
"jäsenteii liitutta.
liitii-"tiituina 11 jt. lilan-nslsiiiitn
oittiin allelcjijitittiiiiiit mittatalli-
öellit :trullit
" ;"—. " " " """S" """" " ,"’":"
"7 UUICIUI §jetb-
-b-"Mlöii- sttstiit.siiti-i.ineit-"
IOUU "OMJRCOUIV
"kittiin ltaiipuitgin
"istoksi-illino" musso-
I-eilijoja .soltti ltinnstettnnilöj teit-"sattuvia
sainejtii rastaanottavat"
kietti-ii: Kettig. 6. 1. itan lioittansa.
carl llemtelt. !kiistat öjtgiiants.
l.. iki. kagerluntt.
3""iorilsor8 ja clii-iittisi.
Tiitoiiratitoitnitiistii tekee pikai-
sesti ja halpahintaisesti
Nordfors ja Kumpp;
Telefimi N:o l.
Palowakuntusnbtiö
- " " " , ;- " ,.
I ;W in 17 !21
ottaa ivastaan piiloittakiiiitiilsia rakennuksista, irtai-
mesta tawat-asta ja kauppamarastoöta halwasta
maksusta iillekirioitt-.iiteiden asiamiesten kantta.
A, BI. Jahneison, E. Nylund,
tuomiokirkkotorin warrella. Litinaiikatit N:o 27.
" Wiyytäwänä.
i.lllåoiitiiitit salierin,
hienoa ja kotvaa, "tvähissä topissa
HI; 28, Bloinberg’tlla;
Wettäjäii kirkkokittii N:o 20.
Saiupereen liiiiapalttiitiia ja peite-
"O’ aineita tehtaan hintoihin
C. A; Stisöiiilltergillä;
Titriiit kaupungin ralta-asiaiii tila.
Taits oii se ioiiodeii tiikit käsissä, jallitin
oit tehtiiiitä kulunki-arioiot seuraamalle touo-
delle, oit arittioltii laskettamat tule-
wan iviiodeii titlot ja menot titertaiiiitiillii
niitä sekä kiilittoiiait titiioteeii ettii
myöskin titeiiiieihiti. Tämän johdolla sit-
teti titiiöiriitiiiiti, tititettkä paljon ittt taksee-
rattiiivii, jottii tarpeet titleiititt täytetyiksi.
Tällaiseii kiilitiikiiirtvioii atikin jo rahatontti-
kamarii laatinut tiileiitiiksi wuodeksi.
Usein kuullaantvalitnksia siitä, että kuii-
nallisiiterot ivaan itltii naittoivat. Witatt
eipä kummaa ole, ettii tvalituksia kuuluu,
sillä kuiiiiallisioerot oivat todellakin nous:
seet sangen suuressa iitääriissä iitiiiiie wiio;
sina.
Kuti kutinallishallitus etisiii pantiin toi-
tiieeii iv. 1875, ei tiikseeriittit initiiäii kitit-;
nallistvetoa, ivaan elettiin talvivuosi sälis-
töillä. .linn yksi wuosi täteii elettiin iite
rottoiititiit, on seliitä ettii tämä teki sangen
kotvait kolauksen kaupungin riihii-itsioille.
Täiiiäii lisäksi tuli toielä eräs toiiiett seik-
ka; joka oli sitiireiia syynä siihen, että kau-
pungin raha-asiat wiiiite syksyllä tähätt ai-
kiiiiii iiäyttiittät ja oliwat sangen huonot.
Kiiii iiiiiiittäiii tätiiie oli perustettu "Wä-
hittiiin iiiityitti- ja Anniskelu-yhtiö", josta
ivoitta sääntäjen iiiiikiiaii ott kiiytettäittä
etupäässä työtätekewän toäestöii hywäksi,
pantiin täältä tulleet rahat yhteen kaitpitii-
gin rahastoit kanssa s. o. AIiiiiskeluyhtiön
tooittorahoja käytettiiii, ikääiikuiii ne olisi-
wat olleet kaupittuni: omia rahojii, ioaikkei
tiiitä saa käyttää iiiiiiialle kuin waltuustoti
titäärääiiiiiit tarpeisin. Kuii ittiioiina 1880
syksyllä tämä eoäkohta oikaistiin, hitoiitiit-
tiin, että kiiupittigiii rahasto oli Aniiiskelu-
yhtiän rahastoon welkaa suuret tttäärät.
Täiiiä oli mahdallinen senkautta, että kirjatt-
pito rahatoiiiiikaiitariii konitoorissa edellisi-
iiä totiasiitii oli sellaisessa epäjärjestyksessä,
että rahatoimikaniarin oli miltei mahdoton
siellä sitiida ntiiriiioja tietoja raha-asiaiii
todellisesta tilasta.
Kitn sentähden wiime syksynä Walmistet-
pungilla sääsiöä rahastossa 22,445 sui"
ioaitii tätä ioiistaaii nousiwat kaupungin
tilapäiset toeliit (piihinnatta kaupungin sei-
soivistii ioeloista) 114,000 itiitrkkaati. Näis-
tii oli welkaa §ilttitiskeliiyhtiöäii 82,000,
Samppaliiinan rahastooit 10,000, kutittil-
le tulewaan iviinawerorahiistooii 13,700.
Koska olisi ollut tvaikeata tänä touontia
takseerata niin piiljoii, ettii nämät kaikki
olisiwat tulleet peitetyiksi, päätettiin wiime
syksynä kiiliiiikiariviossii jättää welkaa täksi
wuodeksi 80,000 markkaa (61,000 Annis-
keluyhtiäu rahastoon jit 19,000 Sitmppa-
liiinati rahastooitt. Sitä paitsi päätettiiii
ottitit 50,000 iitiirkati laina tämän wuoden
itieiiajeii sitorittiiiiiiseksi. Waan eipä tässä
tvielä kyllä, sillä rahatonnikamari iitaltiitt-
tettiiti näiden lisäksi wielä ottamaan 100,000
markan laitiit, jos käytettäwiii waroja tar-
ivittiiisiiii. W.iikkit siis oli näiti paljon
jätetty melkoja, täytyi kiiiteitkiii wielä tiik-
seeriitii 203,800 siit. tiitiäsivuanita, jakit, kuten
kaikki meroa tiiitksaittat tiiiitutvastitietiiittiit,
tekee 14 sin, 80 p. jakit tveroäyriltä.
Kuten näistä iiitiiieroistii iiiikyit, oliwat
kaupungin raha-asiat wiime syksynä siittgeii
hitoiiollii kannalla, iiiiit että ttäytti yhä
tiiytytitiiti koroittaa tiikseeriiitstii suuressa
määrässä.
T.äiitäit ivitodett kuluessa oiitiit kiiiteitkiii
olot muuttuneet piiljoit edullisemmiksi, joteii
jo tänä syksynä tulewan wuoden kii-
liiiikiiiriitioii tehtäessä, raha-asiat iiäyttä-
tvät tulemiin luonnolliselle ja järjelliselle
kannalle. Pääasiallisiiia syitiä tähän ediil-
liseeti iiseiitiiiiii oivat: 1) iiteriliiike-inaksut
oittat tänä iimannit, edellisiin innosiin tver-
raten, karttuneet tuittiiioasti; 2) kun-
iiiillisiiterot rästineeti oiitiit titoiiieet titllii
kootuiksi täiiii wuonna hytoissä ajoin, koskit
kuupuntiin konttori tantattoman pian on
laatinut paitsi iituita riisti-luettelot wal-
tiiliksi, jitttit rästieti koonti oit kuukitiisia
etinen kiiitt tawallisesti, iitoiiiiit alkaa;
:0 kaupungin ei enää tartviise ttiiiksitii ina-
joitiiskiilunkiii, jonka tästedes tekee .Wettä-
jätt kruunu; 4) Pispanpellon myyminen.
Nämät ynnä iitiiitt ivähiittiitiiisemmät
seikat tekeiität seu, että nykyisen ioiiodeii
lopulla iiriitioltii kaupungilla oit säästitä
122,000 tititiiii melkoja ainoastaan 80,000
markkaa; siis jokseenkin jyrkkä eroitus wii-
me syksyisen tilan stthteeii, jolloin, kiiteit yllä
olettiiite maininneet, kaupungilla oli sääs-
titä rainistossa 22,445 ja ittelkojit 114,000
iitiirkkiiii.
.Kitiskii marinaankin kiitittitllis-itsiaistii lii-
kuitpitäiviii hiiivittiiit tietit siitä, iniihinkä
tarpeisin tulewana itutautia kittitii tarwitsee
waroja, sekä iiiistä itäiiiät warat saadiiati,
tiiti kiiliiiiki-arioiota täksi wuodeksi, oli kitu-"
liitäiiitiie tähän seiiraaioat otteet tuleioan
wuoden arwiolaskttsta:
M e n ot :
Welka tältä wuodelta.
Korkoja ja kuoletusmaksuja kau-
pungin seisomista laiitoista 49,280.
Wäljetinyksiii’) rästilitetteloista. 124,500.
86,000.
Wirkainiesten palkat 126,000.
Wirkakuntain tarpeet 12,00().
Rakennusten ylläpito 10,000.
Katujen " . . , 22,000.
Katuwalaistus . . . . . 40,000.
Satunnaisia itteiioja 25,000.
Näihin titeitoihitt tulee lisäksi wielä tie,
jaitii erityiset johtokitititat hoitamat, niiti.:
Paintoimi . . 44,00t).
Satama- ja perkaus-laitos 26,000.
Kansakoiilulaitos 80,000.
Waiwaishaito 00,000
Satamawouti y. in. . . . . 5,700"
Titlot:
Säästö tältä wuodelta . 122,000.
Kaupungin ivakinaiset tulot,(näis-
tä suurin on iiieriliikeinaksut,
jotka owat arwatut iioitseioan
170,000) . . . . . . 309,8()0.
Heukirahat kunttalle noin 20,000.
Takseerattawaksi määrätty
tulewana tvitoitita . 280,000.
”) Rästejä on itiaksainiitta aina wuodesta 1865
asti. Wiirinaatikin ainoastaan hywin pietti osa
näistä rästeistii saadaan, ivaati kuitenkin iiämät
riistit monilta touosilta yhä kulkemat kirjoissa, asian-
omaisten toimettomuuden takia, kuti eiwät laita
näitä kokonaan poispnhittätviksi; ite owat ainoastaan
suureksi haitaksi kaupungin kirjanpidolle.
Sititri tiilipalo Oulnssa.
27 taloa palannut.
Erityisille sanoinalehdille tulleiden sähkö-
sitiiaiiiaiit iiiitkiiaii taidamme tästä hirtite-
ästä tiilipiilostii kertoa seuraawata:
Palo alkoi k:lo 7 j. p.p. tuorstaina 2
p. tätä kutita siten, että eräs apteekkioppi-
las Nordforsin apteekissa warotuiittomasti
oli käyttäiiyt walkeitta ioiirastohuoneen al-
la oleiaassit kellitrissii, jossa helposti sytti)-
wäisiä aineita siiilytettiitt. Hiriiteän no-
peiisti letveiii walkeii ja häivitti eitsitt Nord-
forsin tiiloit Kirkkokadutt ivarrella, jossit
tiinun intiassa häwitettiitt kaupungin tele-
foiiilaitoksen pääasenia, päiwän oltita toi-
messa. .Likellä oleivat talot syttyiwät pa-
liiiiia,iu iitoleittinin puitliit Kirkkokatua, jota
myitten piilo leweni iiitta kaupungin es-
planiiadeihiti asti, hiitoittäeii mittkiillaiisii
titotitii taloa, itiiiutt muassa seitkiit, jossii
raastupa löytyi; tästä kuitenkin iirkiiiiti
saatiin pelastetuksi. Päättyen esplanaa-
deihiii, kiiiiiityi tuli rautaan päiii jit poltti
poroksi tinkki talot riititiiiiii asti esplanaa-
deiii ja piikkahttonekitdun ivälillä. Tässii
joutiiiioitt ltätititetyksi, initideii iiiiiassit,
Suomeii oankin koitttori, sosieteettihiioite,
uuden osakeyhtiön kirjapaino, hityrysituiia
sekä tioiii :iit iitakiisiitiiit, täynnä wilja jit
erityista tiiivitroitit. Piinkin konttoristit
jouduttiin pelastamaan pankiit kirjat, wek-
selit y. iii, tiiutta koko sen setelirahit-
ioiiriisto valoi voroksi jii kitikki seit kulta-
jii hopearahat kaikkiansa :—;l")(;t,000 iitark-
kita, suliwat tulessa: ja oit tätä suurta
aarretta iisetettit tititi"tiititseiiiiiitii sotawäkeä.
:liitukuin siiiiottii, piiloi tykkänäusä 27
taloa, jotka olitviit kaupungin suureitipia jit
muhkeampia; sitä paitsi kiirsi l; titloii titit-
tiiittiit ivaltiiigoita. Talojen hätititettyä, on
70 perhekuntaa iliiiiiti asuntoa. "salsa ta-
ivaraii on kiidotettit, etenkin kitti niin tito-
iieii taiviir-.imakasiiuia piiloi, soistit aitoitii
ivahiin, jos ollenkaan sitiiottiiiviiiioii pelas-
tettit. Miliiiin ilunielteukeä ei liettäntästi
ole hukkunut, waikka toki huhujii oit liikku"-
iiitt, että niin olisi tapahtunut.
Palowakuutiiskiiniiat oioat, H. D:iii mit-
kaan, arwanneet tässä tulipalossa kärsityn
wahingonsa tekeivän yhteensä 1,775,000
iniirkkaii. Mutta kun arwattawasti paljo
wiikiiuttatitatoittii omii.suuttakiii on hukku-
nut, itiin nousee häwitetyn arwo epäile-
mättä yli kahdet! miljoonan inar-
kitti.
Syyksi, että tämä tulipala woi kaswaa
itiin suureksi, arwataan etupäässä weden-
pitiite. Wettä oli wähän saataioiiita, kun
wesi joessa oli kowin laskeutti ja katinoissa
oli sitä ivarsiiti wähän. Tätä paitsi kutt-
liiwat saittiitntuskalut olleeii tvaillinaiset
ja siiitiitiiititstoiiiiet wähän ilmiin järjes-
tystä. Hywäksi awuksi tuleit satntiiuttami-
sessii ja tawaraiti pelastamisessa ol; sekä
päällikkökunta että wäki aseittelioollispatal-
jaoitasta.
Kotkinaalta.
—— Opeltiijaksi ylhäiseitipääii suomalai-
seen kansakouluun walitsi kansakoulunjohto-
kuttta kokouksessaan wiime lituioantaina
opettaja Johaii Wuorisen. — W. t. opet-
tajaksi santaat! kouluun on otettu lukiikitu-
den loppuun opettaja Reinhold Netyalai-
iieii. Saitiassa kokouksessa iityiinnettiin
wielä wiiden wuoden nuhteettoiitasta piil-
iiteluksesta sääntöjen iitukiiitten piilkati ko-
roitus opettajatar Hilda Lagerspetz’ille.
— Portltauin iititistopatsas aiotaiiii kor-
jata. Wuosieii tvieriessä oit itäet ioeden
!vaikutuksesta itse patsaasen tullut pieniä
reikiä sekä patsaasta minä alustassa ole-
wasta medaljongeista tvuotattiit rumenta-
ivaa ruostetta itse alustakiioeen. Myös-
kin on rithatoiinikiitnari ehdotellat laitetta-
waksi pittsiian yiitpärille tieljä lyhtyä, luon-
nollisesti suuremmat ja komeaiiiiuat taivalli-
sia katulyhtyjä.
– Sitomalaiseen kansantajuiseen luen-
toon wiime sunnuntaina, jolloiti Kustaa
Adolsin 250-wuotisen kuolitipäiutäit tiutis-
toksi pidettiin luento häiiestä, ali kokoon-
tunut sali täpötäyteen ioäkeä, itoiii 1000
heitkeii. Knstaa Adolsin muistoksi oli myös-
kin toiiititettit liiulukiiiita (naisia ja herroja)
joka metsiisi häiteit sepittäinäitsä wirren:
"Iuinala onpi linnaanne" Sitä paitsi oli
pyydetty asetoelivollisteti soittokuitta soitta-
maan 30-wuotisen sodan marssia. -— Odot-
tantatonta seittähdeii oli, kitti sittinuiitai-
iltana kello löi wiisi sii lueiiitoit piti alka-
man – soitolla, eikä soittokinitiia kuulunut.
Otaksuuttiin, että se oli jostakin syystä
ittiipyiiyt ja iliitoitettiitt, ettii soitto tulee
toastit luennoit loputtua. Liieiiitaii kestä-
essä mentiin hiikeiitaan soittajia kasarmista
waan aittoiistiiitti —— yksi soittajii oli kota-
na. "Ilseioelwollisteu soitatito täten ei tiil-
lut itiitääii" Hi’itätttarana soitti nyt tireh-
titöri Fichtellterger piottolla.
Sittt siihen, että täteii luennoit toimeen-
panijat tuliwat aiiitiiii syyttöinästi pettä-
neeksi tuhat määrän kuulijoita, oit litetta-
iita luonnollisesti piitiiljooiiittt soitoit hoita-
jalle luutnantti Söderhjeltn’ille, joka ei ol-
lut iisiastii ilmoittanut soittokuunalle. Täl-
laitien menetys oit todellitkiit iiiiteeksi ait-
taiiiatonta hiiolitititttitiiiuitttii herra ajutan-
tiii puolelta.
"Ikäwää oli wiime luennossit tito ääre-
titii iväeit tungos, jakit oli juhlasalin etei-
sessä, suomalaisten tullessa pois luennosta.
§tiuotsiilaiseit luennon kuulijoita oli itäet
jo suomalaisten ulostullessa eteihiiteii ai-
iitaii täynnä.
—— iliisi aikakauslehti kansakoulua war-
teit tulee eiisi ioitodeii alustit ulos-annetta:
totiksi Turussa, kaitsiikouluntaikastaja A.
Beriier päätoimittajaitii ja kansakouluntar-
kastaja O. Hyuän, titotitioprowiisti C. H.
Alopceus (aistiiviallisteti kouluin asioissa)
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
