Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
–— Mutta uutisia suotuesta. Haak-
sirikko. Jso englantilainen höyrylaiwa,
joka lviiltle lauantailla läkii Unraasta las-
tattuna 468 staild. lautoja Lontoosen,
kuuluu salllall päiwän iitalla, Wiipuriiin
tulleeil sähkosalioman lnlikaall, joutilileen
haaksirikkooii Suursaaren rallilikolla. Alus
kuuluu olewan niivan hylkiön oma, illaall
lasti saataneeli pelastetllksi. Niin kertoo
Jllll. –— Susien tuhoja. Jlln. kertoo:
Äskell oli kaksi slttta tai usiampia käyllyt
Silllolan rautatien-aseman likellä olelvali
„5l3ilpkallion" taloll lalnmaslääwässä ja
siellä lvieneet kaksi launilasta, jotka he
olilvllt kuljettaneet lvähäll matkaa talosta
ja stillit osaksi sllölleet yhden saalistaan
ja toisell jättitlleet relvittyilä Kysylnyk-
sessä olelva lainmaslääwä oli illalla sul-
jettu ulkopuolelta pöllkällä, jonka sudet oli-
ivat saaneet kaatlllllaall, ja sillä tawoin
"päasilvät sisään, josta he armasimut ottaa
parhaat lallipaat. —— Kuollut. Mbl:lle
"on sähköteitse illlloitettll, että maanmittari
Adolstredrik Tawaststjerna oil
9 p. t. k. kuollut Mikkelissä, 70 lvuodell
ikäiseilä. —- Suonioll "ikulin tari-
nat" owat ilmautuneet Unkarin kielellä,
nilnellä: "li klolil Regei"". Käällllöksen
"on tehnyt Belll lljlcar, lluori kirjailija, joka
toht. I. Szillllyeill johdolla oll oppinut
Suonlell kieltä. Enneli oli "Kuun ta-
rinat" käännetty Ruotsin, Saksan ja We-
lläjän kielelle. (11. S") "Westra
Nyland" kulilllu lakkaaman tämän wuo-
dell lopussa, jättääksellsit —— kiitell "Hel-
singsors" sanoo —— sijaa "liudelle, reip-
paalle (lesnadsfriskt) äällellkltllilattajall.—,
jolla tulee olelliaali lvakalvalllpi ryllti kulli
inltä tämä wirkatolvcrimllle walitettawasti
oil osoittanut" (!) — Sllrlillilleil ta-
palis. Wiinie keskilviikkona iltapäiwällä
ampui eilt pankillkassöri E. Björkqwist
itseitllsit kahdesti rewolwerilla, joista lilla;
woistlt häll toissa aalliuna klioli (-H. D.)
Pkaasisuduilm.
— Edllllineu kalipilli. .skull lvilja tänä
kesäilä oli hilipassa hillilassa, päätti —Pai-
iiiioll killlta lllyydit lainajymästöstään 100
tyllllyriä rukiita, sillit ehdolla, ettii ostetaall
" syksyllä salila llläärit takaisin. Nukiit lilyll-
tiill ja saatiill niistä 30 illarkkaa tynlly-
ristit. Ostettaessa takaisin tänä syksynä
saatiill 2;; illarkalla tyllllyri. Koko illoitta,
kliil kuljetuspalkka ynnä lilllllt kulungit pois
luetaan, teki 000 suomeit lllarkkaa. .lkallliis
toimeliaisuuden palkka kyllä! ——t—m.
Ollnellineil pelastus. Alilstarolla
pilttisi pari wiikkoa sittell erits pielli tyttö
mesimyllyt! rllliheell ja lllelli weden illie-
ivällä mesirattaan alatse toiselle puolelle
lnyllyä. Tlittö kilitellkaail ci tuolla waaralli-
sella matkallaan saailllt tilitiira wahinkoa,
knin llilllltalllia lnllstellilia ohimoihinsa.
" Kiirjeilijä.
—— Wal-kauksia oikelli kosolta. —Pailni-
ostit kirjoitetaan meille marrask. 10 p.:
Ei enää illuilta kuulu kliill warkauksia,
niin ettii niitä tuskin lilliistalt luetellakaan,
jotka sulllesta tähän asti oivilt tapahtuneet.
Wiilile elok. 13 p. wastaan yöllä ivaras-
tettiill Rekottilau Alastaron heinonen lai-
tllllleltll, toisesta talostlt linjaali-rattaat ja
silat ja kolmannesta talostlt otettiill riiillll.
raSt:lSi 6)"lllen8tjerlle ja liiill sallii eliaat-ensti
liilltiniit lillolleeöta.
daniel 1"’l"ii8 tlartiitai lllllllcaull jlloliitelleell-
sa; hiili eeti lclllllliall.sll l")"pj)"i"j"n, piiri llllll-
liinaa "j:l "jiiiitzu’illzii "rlcöill neiti l-)"ltlie"ll lealle;-
Sa, lliill tarttui liattuunsa, liiiliellli lilalasti
jiittiiiilcsilllsii.
"liinit .silljell itSelli teilllill 8tlli5ioolllie”",
auliot hiili, lcilllclcllallaa llillitzellliittii. "lölllcii
lila rielii tall-"lannila tateelllllle; millit tillelill-
tall ettii tiilitiliin tiilillii i"iijljl"i"eSSiilli liitet-ali
lillllca:ltl eitti lilionliota, "jlltll te, til-illallinen
neiti. olette suruliinat vallittiin lllillilli letill-
talillin"
ILllll lliili taa; i:ltlli l"ee.saii"jll .lillilalill tij-"li
ltakiilljliiill, niill "jolcll ailili llilllli, ett"ei lillill-
jiilca:lll lleiötii jlullnlllit lliitiiiill toisellellsll.
I-lllclcllrill "li lleljljlo tyrolinsa §jullillani .ce-
liii lliiettiliii.seötii niilo-losta llrrlitai llllillllll
lliillell "li leililasi-. liinit-"iii ]liila jllllllleSi
pulinmaan:
""l’iilllii lilatila olisi llieiltii alillllllt ollil le-
lleilliittli, raililla ainit niill illlllllilclltlöti lien"
soit lliillll:l niillell: leillii niilli, pirti iii-lilliin,
llieilliill relllceillelnlllo oli ollut elli-illilliiill ril-
llilllil.litti llliill ll)"i"lt)"l"i.”"
"§iill, lliilctljlii eeli roi tietiili?"" r:lItllIi
lilalleen lyhyesti. hitillesi
Warastetut owat wielä tietämättöinissä,
ehkä rattaitten omistaja oli eräälle luwannut
20 mark. palkillon, jos saisi rattaansa;
lnlltta se mies ei sllillkaan myy tietoansa.
Sainaan aikaan koukittiin jollaiu pulilla
erääll torpan puodill akklinalälvestä useoi-
ta waiinowäell waatteita ulos. Seli jäl-
keen yrittiwät pahantekiiit Kralltarpyölin
pliodiil katosta sisääll Rukkijoen kylässä.
Porstuan owen paniivat telkeen ulkopuolelta,
ettei torpall wiiki päässllt uloskaall ennen
kilin ihmisia jolltlli heitit päästälnään.
Torppa oli lliaalltiell lvieressä, josta näkyy,
että joku tietä kulkewa heidät peljätti pois
ja syy sanotaan olleeli myös, että oli työ-
läs päästä katostakaall wähällä waiwalla
sisäält. Syysinarkkinaill aikaila lileililvät
warkaat Hahkapyölin saliit akkunastll si-
sääll, jostll wietiin lllieheil waatteita ja silk-
kejä. Samana yöllä käwiwät myös Ma-
jallkallliall saliin, finllekill akkunasta; täältä
loeilllät kolmet ivällyt y. lli. Talot omat
lähellä toisiaan ja warkaat owat luultawas-
ti samat. Lokak. 25 p:lvää wastaan yöllä
lillirrettiiil Koiwistou torpan llikittulllt puo-
tiill, josta weiwät yhden säkin seklilia ja
pari säkillistä kauroja. Marrask. 2 p.
!vastaisella yöllä lnellilllät Hassilllll torp-
parill aitall katosta siiään, mistä lveiivät
kolille säkillistä kauroja, jotka oliwat teh
dyt ryylleiksi, säkill ohria ja saman lverran
kaurajauhoja. Hewosen ja rattaidelljälkiä
tutkittaissa lläytti, että rosmot olimat tulleet
Turllil puolelta ja liienneet jälleen siillle
päin. Lokak. lopulla wietiin Willistell yh-
den talon ladosta kuorilla heilliä ja tääll
k:lllll 8 p. wasta-in toisen taloll ladosta
samoin. Eilistä päimää wastaan iloila oli-
wat talis murtaneet Räullin talliill Rlikki-
joell kylässä; siellä liitelleet helvosell ja sa-
masta talostlt rattaat siioilleen. Lähellä
kylää olemasta torpastlt lvellvät salilalla
kerralla waatteita, leipiit ja säkin kaliro-
jalihoja. Askeilt lnaiilittiill Kraatarpyölin
torpasta: Saliotaan taas sillllekill, arloilt-
tawasti sainalla nutikalla yritetyn, koskit
torppa ei ole Rukkijoesta kaukalta. Puhu-
taali, että porstuan oivi oli taas ulkoa tel-
jetty ja luhteiil katosta koetettiin lnurtaa
sisälle, waali yrityksellsä ei tälläkääll kertaa
ollllistullllt. —"nlhantekiöitä ei ole käsitetty,
eikä ivttrastettuja tawaroita saatu takaisiil
Arlvellaan että pahalttekiät owat aina Tur-
kua päiil pyrkineet, useasti Liedoll pitäjäll
teitä – llllltta missä näiden hyivitt pesä-
paikat liencmät? ——t—m.
—— Prunkkalassa Marrask. 10 p. Lä-
hetyssaarilall seurakuntalaille kirkosslt piti
tälläitll lähetyssaarltaaja Tololleit. Hallska
oli nähdä tuota slioraa. tuskelltelelnätöntä
saarnaajaa, joka täydelleen perehtylleeilä
esitettällläiillsä aineesen, harlvillaisella pli-
hlljataidolla teki sell iliill elitwäkli, jotta
warillaanki jokainen kulilla tyytylliäisin
mielin pallisi kotiansa. Edellä tapahtuneen
kuulutukien wuoksi oli wäkcä kokoontu-
nutki kirkkooll lithes tungokseen asti, jota
ei sllnkaall katunut. — .Koleliti koottiill
lähetyksell hywäksi ja toimituksen päätettyä
illyötiin seuran pieniä kirjasi-li, jotka hywin
llityttilllät käylvitil kalipoiksi.
— Wilrkaita on kuljeskellut wiime lli-
koilla Alastarolla. :liiinpä siellä ivaras-
tettiili t. k. 6 päiwänä Mitlläisteu Heikki-
lilli torpasta helvollell. Waall eipä waras
tyytynyt tithäil. Seuraalvana yöllä wie
tiili 9llännistön .lkylä-Mattilasta erääll
Sitkylän miehen rattaat ja jätettiili pahat
ratasrajat sijaan Io seuraawana päi-
llliillit saatiill kiittelikin sekit helvoliell ettii
rattaat Huittisissa kiinni. Ne olilllat ol-
leet erititllä epäluulon alaisella Kokelnäen
luiehellä, joka jo killillili olellian kiilllli.
Lllllllaan kuitenkin, ettii jotkllt illilllt war-
kaat owat ailtaiieet ile hänelle. Kirjeilijä.
"’"Liilieti-ttli.s
— "Fiuländerieiii tawallista kohteliai-
suutta suonleli kallian koiltaan. Sullllull-
lailla lokakutut 22 p:llii lili taas 3lllllllätty:
läll ihka suomalaisen seurakumian kirkossa
jotenkin tärkeä ruotsalainen kuulutus, jollka
oli "liinaluisten paloapuyhtiön asiamies paik"-
kakllilllalla, hra kapteeni H. F. Palallder
lähettänyt ja jossa asiallolllaiset kiistettiin
illäiirätyillii tlilllleilla 10 prosentin tihka-
sakolla liläärätllssä paikassa Turilil kalipilli
gissa suorittamaan illiilne ilmodell pillilla-
halisa. :listasta ei kuitenkaan tllllut silll-
relllpia haittoja, killi piistiili, illinkiin lle-
ilee taloalli tlillllt,"7""") ei kuulutusta lllkellllt.
’j Sellaatill lilatili-)n määräyksell luukaali tulee
papin tlilkita ruotsalaiset kuulutukset suomalaisissa
kirkoissil sliollleksi. .tiuka joittllll edeswastaukseel;
jos pappi itkiilläislnidessit lliäärill tulkitsee tliollaisell
kuulutuksen, ei lltääräiiksessä lilaluita.
Toilll. muistutus.
waan tulkitsi sen sisällyksen suomeksi;tästä
tawasta ehkä pian tulee laki, jota kaikki
asianomaiset alamaisuudessa lloudattakoot,
salnoin kun kailsa salt noudattaa sille näin
julistettujen kuulutusten sisältöä, olkooll
tulkittu oikein tahi witärin? Mutta jos
kuulutus olisi lliettu sillä ktelellä kun se
oli, ei suillkaall siitä mitään haittoja olisi
tullut? Mitä wielä! Sillä elleiwät nuo
palorahat olisi illäärätyillä "tunneilla" tus-
leet maksetuiksi, olisiwat ne luonnollisestt
ulosoton kautta kiskotut 10 prosenniliko-
roitllksella ja sainalla otetut ulosotto-kustail-
nukset — ja se olisi ollut ihall oikeill noil-
le lnoukille, jotka eiwät sen wertaa hlioli
yinlnärtää ruotsia, että olisiw.tt tienneet
aikanaan suorittaa. Kllkapa tuosta olisi
lvalittalllit, ja lnitäs siitä? Niinkuin jo
Kaarlo-Herttllalt aikaila, samoin tietäwät
nykyaikamme "sillländerit" eli "liberaalit"
—— illiksi he kulloiukill tahtoivat kutsuttaa
— parhain ja sitä yhä päilvittelelnistääll
päiwittelelvitt, että sliolneli kansa paljoll lva-
littelee ilman mitään syytä, eikä siis silo-
lnalaisteli llionnollisilnmistakaan pyyteistä
sentähden hltolittane. Wiilne lnainittll kä-
site oit siis yhtä manila maassamme kuin
ruotsikiihkoisuus.
Tliollaista käytöstapaa en lvirkamiehis-
sällillle ihmettele läheskääu niin paljoll. Mllt-
"ta killi yksityisen yhtiön asiamies menette-
lee tuolla lailla kansalaisia kohtaan, onniin
kulnlnalllsta, ett’ei illilllilla siihell löydy sa-
iloja. Sauoln:tttani ymmärrettänee, että sa-
lllall herran kuitit oivatsalnaa siwistynlittä
kieltä. Ja kuiteilkill oll tullilettu että h:ra
Palander marsin hylvill osaa suolilea. Lie-
lleekö yhtiön johtokuuta yhtälnielillell litet-
säh-.lllitllkselnme kanssa lvirkakielen suhteen?
Eräs.
—- Tlllonkanppa. Kapteini C. W. Wi-
kallder oll iläillä päiwillä illyyllyt oluis-
talilansa Kilpvoli taloll, joka oll —!xö osa
Rauwolall yksilläisestä rusthollista :lillin-
lllell pitäjässä, talolliielle Joh.ln Gllstaf
Gustafsson’ille Piikkiöstä 17,000 martasta.
Wastaanotto tapahtui t. k. l p:nä.
(S. T.)
—— Lilkkarin ja urkurin !vaalissa Tain-
nielan einäseiirakunilassll toissa sunnull-
tailla sai 71 äitiltä lukkari" ja lirklirikoli-
llill läpt käynyt G. A. Luotonen Tailvas-
salosta. Hitlltä lähillnä äälliluwllssa oli
llrkuri O. Hälnäläinell Janakkalasta 30
äitllellä, ja kolmas h:lkija G. Grallberg
Pälkälleeltä sai 1 äällell.
— —Pailuio marraskuun 10 p. Wiillle
syyskllllll kuntakokouksessa walittiin täällä
unsia jäseniä. Kuntakokoukselt pliheeltjoh-
tajaksi iva ittiin talollilleil A. H.tlkilahti,
herra K. A. Lilullellin sijaall, jakit tätä
ivirkaa oli toilnittallut lliill kauwan kull
kuuliallishallitus täällä oil olllltkill. Lall-
takunlian puheenjohtajaksi kanttori August
Biktor Lulldströlll uudesti; tästä mirasta
hän saa kuntakassasta 130 mark. rahassa,
sekä pitäjän laina-jymästöstä 8 tyll. rn-
kiita; samalla tltlee hänen olla iil-.lkafiiuill
kirjuri. Halkilahti saa 50 iliark. paikall;
herra Lilnllell, joka itse ottaa eronsa, sai
wähän yli 100 illarkail wuodessa. Multt
lautak. jitselleet saawat 2l) iliarkkaa llllio-
dessa.
Mainittiin lailla-jymästöstä. Semlnoi-
iteli oli lilyöskill täällä, jostlt saadaan lvaall
rlikiita laillata, koska siinä ei ole llilllita
lajia lviljaa. Se ei ole koskaan pääsllyt
ailvall rikkaaksi, ailloastaall 5 ja 6 sadall
tyllilyrill ivailleille oit sell warat karttuneet.
Siitä liitet oil alkit ajoill useaan tarpeesen
otettll. "lliuistaakseni ci muuhun tarpeesen
siitä lainaksi allilettli, kuin pitäjän säästö-
pailkin perustaluiseen 10 tyllllyrlä, joka oli
pallkiil pohjalv.lrastosta takaisin lilaksettalva,
sittekuin siiheil oli lv.lroja karttllilllt. Pallk-
ki perustettiin 10 lollotta takaperin; titlliitll
koko ivarusto tätä llykyit tekee iloill 10 tll-
hatta lilarkkaa, lvaali pohjaillarasto oli wie-
lä ivithäiilell. .ikallsakolllun apu-rahastoon
otettiiil illyöskin ijitstöstä 100 tyllnyriä
rukiita. "Titllä kesitliit, kun wilja oli hywäs-
sit hinnassa, lllllytiiu jylvästöstä 100 tyll-
nliriä. Syksyllii,iakaisin ostettaessa salilaa
liläiirää, saatiill lviljaa niinpaljon h.tllllelll-
illalla, että puhdas ivoitta lvaihtokallpasta
tekee 000 slll.
.Lokak lillillleisenit päiwänä pidetyssä
kliiltakokoukses"a liläiträttiill 500 mark. kall-
sakolllltllil ja 00 luark. lainakirjastotili.
".l.ltlllltoill oll tilulii lllllosi lliakaafiillia kar:
tlittallllt hylvästi, koska kortit lainoista te-
ktlviit :;8""".". tynnyriä. ——t—m.
—- Sllliwo marraskuulla 1882. Sau-
lvoll pitäiit oll kieltälnättit lliallhilnpia pi-
täjiä lna-.lssaliiuie j.t ii.leeliiessa suhteessa
hywin eteloällä kannalla. Aina tämän wiio-
lisad.ln lähes keskipaikoille oli pitäjämme
parahiln:ntt tilall haltiat olleet joko aate-
lisiniehiä tai muita herrasmiehiä. Mutta
aikojell kuluessa owat useimmat tilat jou-
tulleet talonpoikaisille lniehille. Aatelislnie-
hiä täällä löytyy enää tuskiii niineksikään.
Miukälainen näittell aikakautena oli käsitys
rahlv.lall silvistykseslä oll kaikille tullnettu,
joka lvähällkin tulltee liilaanne historiaa.
Kansa ei ollut tilaisuudessa maistaa inu-
rustakaall niistä herkuista kuill rikkaan
pöydältä putosim.it Synkässä yön piine-
ydessä se waali orjan tapaali kantoi päi-
lvällsä kuorin-tii ja helteen; tuskill tietäen
itsellääli olewan ihmis-orivoa. Uskoilto oli
milt’ei ailion asiallhaara, jossa itse kansa
sai wähän waloa. Kaikki luuli tiede kat-
sottiin turhaaksi, jopawaaralliseksikin. Mut-
ta liiloin ei ollut käsitystä suonialaisesta
kausalltsuudesta. Suolnen sorea kieli pi-
dettiin halpall:l kallsan kielellä ja lilah-
dottolnalla ikinä siwistyneitten kielek-
si. Sitä halwe.ksuttiin siihen liläärill, et-
tä tuskin herrasmies pilkka-sanalla sitä
käytti. Kallsassa myöskin lpähitcllen kas-
woi ajatus: jollei ruotsia taida, niin ei keh-
taa ihmisten jolikkoon llienllä. Jos nyt
tällaiilell käsitystapa olisi kaswannut ja yhä
warttliillit, itiin mikä olisi ollut seurauksena?
Suomen kallsa, sointlllviile, so-
reille, rikkailte kielineen olisi
kadonllut lnaillllan kalisojen
joukosta. Wähitellen olisi luunkalai-
suus kansan sywissä rilveissäkin saanut
wallan ja se tietälnättä olisi unohtanut
olewansa Suolnen kansa. Mutta Luoja,
joka ohjaa kallsojen elälnän waiheet, elsal-
liiillt näin källdä. Ykst ja toillell hulltawa
äälli kaikill korwissa, jotta wihdoin J. W.
Sllelllnan neronsa wirmalla toteell lläytti
ettei suolilalaista itsenäistä kansallisliutta
moi sylityä elillelikuin kalisali kieli korote-
taan silvistyskieleksi. Se oit: ellllellkliin
kallsa olilalla kiellellääll pääsee opinyhtey-
teell ja tulee käsittämään kailsallisarlvoa.
Näiu oli kallsallis-aate herätetty ja iiykyään
kullllill yhteisellä tunnustussanana: "W-.l-
loa kansallelulne". Kuinka nyt tämä tillt-
ullstlissana meidän aikanalilllle on toteu-
tunut ja yhä totelltuu, lläkyy litistit riell-
lloista millä eri-osissa maltamme kallsa oit
rumellnut rakastuillaan kaikkia mikä on
yleivää, opettamaa ja järkeä kehittäwää
lalltlia. .iloittuja löytyy, toisia yhä perus-
tetaall. Jop.t muutamassa kullilasta on
useampiakin kouluja. Kaullunkeihiil perus-
tetaail yksityifillä lvaroilla korkeampia oppi-
kouluja. Piellellimissäkin maalaiskunnissa
lläkyy opill ja lukuhalun lieritllneen. Sa-
llolnalehti-kirjallislilitta, jotlt meidän aika-
ilalllllle oit kaikill pliolill lvara molikoita-
kin, harrastetaan suuresti. Lllkusaleja pe-
rustetaan ja kltikellllloiiia tilaisuuksia ival-
lnistetaan tämän tunnustussanan "ivaloa
kallsallelillue" toteuttamiseksi. Ke,n ei nyt
rielll.tstuiii elitessään tällaisessa aikakaudessa,
ei tahtoisi kaikesta tästä osalliseksi päästä?
Mutta millä kannalla lne täällit Sau-
wossa elliinille? Pyrilnlnekö luekin inuit-
tell kansalaistemme keralla eleenpiilu? Ha-
lualnlneko iilekilt oppia asioissa, jotka kuu-
llllvat sekit hengelliseen että aineelliseell ke-
hitykseemme? Onko llieilläkill tunnustus-
sallalla: "waloakansallemme?" Me, jotka
asumine jllilri siinä osassa lllaatalnlile, jo-
holl kristin-opin walo loi ellsiiillliäiset sä-
teellsä. .lkatsokaammel
tkansakolllua ei ole. Sallonla-
lehteä ei tille killltaallillle lnlllltakuill yksi
ja toilleil illilltero "Sanolnia Tltrusta",
jostlt ei paljokaall llitköpiiri leivene" Nilnekii
löytyy pielli lainakirjasto, joill myöskin
nimeksi niiljelläiin. .lklllisakoullu sekin ai-
noastaan illaan poikakolllll, kyllit wiime
muolllut päittettiill, pliolilvitkiisin yllilllärret-
tälliästi, perusti-"tialoiksi Tälnä päätös on
kyllä saanut asianomaisen mahtoi-stuksen,
llillttlt sell päitlökselt totellttalnisessa ei
lliliö"3k(j(in hädiiä" .lkltttlltlokollötl’t 0"! cdcs
selljillkeeit pidetty asiasta. Ei lllitääll ko-
llliteaa walitut, joka edes paikkaa olisi til-
lelvalle kolllulle hankkinut ja rllhtllnllt lillti-
hili tarpeellisiin toilniin. Niil eitin" tilisi
piirustuksellki hankkiminen tarpeesen, koska
kulverllööri hlllkäii elliilnlnitisell tällaisen,
joka kyllitkin oli oikeiit, sillä se ol; kaikkea
illuilta kuin ajallluukaiilen.
.lklllltakokoutsesta kerrau iilainirtllalli en
lvoi olla sam-.issa ihlneellii illaillilselll-.ltta että
puheenjohtaja siinä oli umpi ruotsa-
lainen mies, illaikka killlta milt’ei tykkä-
nään oll lilllpi sll outalainen. Millä
taivalla häll johtaa kullt.lkolollksesa keskiis-
tellla, eli yllilllärrä. Mutm todistaa tä-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
