Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1882.
17:0 92.
ull
!k n.
’kjatqja j’in-uti !caitjinnöjsin "ja I-e’inSj-Sttomesta.
l’erjitiittiliitt
1laerti81ctitiii 17 siinti.
-——.. .—;."—"
Tilaiiö- ja jakamapaikat:
Lehden painopaikka, t:ri A. W. Iahnssonin kir-
jamyymiilä Hs. Rydinaniii ja kumpp. laittopupuoti
Linnankatu 1 sekä herrain C. A. Nönntberg’in, H.
A. Luttdelin’in, J, A. Krieger’in ja I. L. Törn-
roth’in kauppapuodit.
Kuukaudelta
Tilniiöhiiita:
Tnt-titt peäti-
konttorissa
4 ni. 11 p.
2 ttt. 11 p.
Mitiös- posti-
konttoreissa"
4 ni. 29 p.
2 iit. 20 p.
aniiäsa
Koko wuodelta 3 ni. —
!4 wuodelta l in. 50 p.
—— 25 p.
Lelideit konttori ja painopaikka:
Liimankatu N:o 23 3.
Lelsden waötnunalainen toimittaja:
Kosti Wehanen.
Jlinoitiiksia
ii l5 peititiä ensi siwulla ja 10 pctiniä iiiuilla
siwttilla pieneltä riwiltä wastaanotetaan lehden
painopaikassa ja herra A" W. Jahnssoniu kirja-
myymälässä.
24:itä sunnunt. Kolininais; p; saarnaamat:
T u o in "i o k i r k o ?; sa: Siionial. pitolåpäiiväsaar-
nati k:lo 8 e.pp, kirkkoh. apul. Olssoii; ruotsal.
puolipäiiväsaartiaii k:lo 11 e.pp. kirkkoh. apul.
Hamiuta; siioin. iltasaarnan k:lo "23 j.pp" ja ruots.
iltasaarnan k:lo 4 j.pp. w.pastori Liljesors.
in" Kolehti tulee tuomiokirkolle.
Lin " ankit-ko ?; s ci: suotitea k:lo 9 e.pp. linnan-
saarilaaja Udelius.
" Liimankirkossa koottawa kolehti tulee urkurille"
§uotiinknitien §eura
teostoottttttt littomeiiitu itello l/2s8 j.pji. tett-
terilinoneeii !catiisi-usea.
!kremor-"ek IISa-:tnlctizmti b:t-ilan-
lentsutta.
ate pait et eeit
"" ". " :,:J" ;- " ?4; § 83: F:IIO
!junii tanssia
panee toimeen Turuit nais-yhdistys lati-
ivaittaina tulewan Joiilukuiiii 9 p. kello
7 j.pp. Phoenix-rawintolasfa täällä,
ja uskaltaa yhdistys, joka toiwoo, että
yleisö samalla ositit-otolla j—;i uhrauksella,
kuin tähättkiii iisti, suosii seit toittiiiitoa,
otaksua, että lahjoja arpajaisiin hywäntah-
toisesti jätetääii allainainituille, yhdistyksen
piiheettjohtajalle ja johtajattarille:
.tksonwa treitoitina "sort-:tise Ci"eutz.
Cliarlotte tiitiiiliii;
" Angusta Sriiults.
„ Miiniiii Westliug.
.sieditiig Silöti
Eitielie Bonsdorsf.
Joltanna Eiiawisi"
Haniia Aintiell.
Faiiny (sraiifelt,
„ Litii Rtiliergh;
" Hilnta !kiirinet-.
Neiti Hilda Brander.
„ Enia Björksten.
" Maria Proeope.
ankti, Marraskuuii 15 p. 1882.
Johtokntita,
I-i; n iii ii l. e h t i,
Cietojti aatuin-reelta;
ilmestyy w. 188:; keskiwiikkoisiii ja latiantaisiii
k:lo 8 epii. nykyisessa isoniituissa muodossaan.
Hiiitit oii: ’ iti.
"Taiiipereella 4 iii. koko—, ;-
koliitetieljiiiiites-, 2 m. puoli" ja l iti; neljännes-
wiiosikerrasta; Tawpereeii postikonttoo-
rissa 5,17, 3,xm, 2,64, ja 1,37, sekä niuissa
maaiiiine postilaitoksissa 5,41, 4,03,
2,74; ju l til. 4:! p.
Tointittts tiilee oleinaan santa kitin w. 1882,
ja herrat kunnallisiieiiiiios Ll. Meurman ja mais-
teri O. Borg owat suosiollisesti edelleenkin lii-
wanneet apua lehteen, joka toimitelaan niinkuin
tähänkiit saakka kristillis-kansallisessa hengessä.
Silntäniäiiräiiänsä tulee lehti warsinkin pitämiiän
Suotneii kansan krietillis-simeelliseii tajttiinan ko-
roittamista ja wälikappaleena siilien sen kielen
laattatuista luonnollisiin oikeuksiinsa. Lehti tnlee
myös waskedeskin sisältäniään kirjeitii Helsingistä,
ja kaunokirjallinen osasto alkaa tiilewaiia wuonna
uudella alkuperäisellii kertomuksella nimeltä "Rin-
talan !kikatti-(
’ " ’ -
3"!orilsor8 ja (sinttijip.
Taivaranttoiitiitusta tekee pitai-
sesti ja halpahintaisesti
Nordfors ja Kiiiiipp.
Tclesoiii N:o l.
Paloiiiakiiutiisnbtiö
" "1 " " "" f " "7’ "
Iö. Wutll l" ;ILI
ottaa wastaan palomakuutuksia rakennuksista, irtai-
mesta !iiwareista ja knitppawaraötosta halivasta
maksusta allekirjoittaneiden asiamiesten kautta,
A. 28. Jahuoson, E. Nyliiiid,
tuomiokirkkotorin warrella. Liiiiiankatu N:o 27.
saadaan T.nriissa tilata kuu-
kaudeksi 23 pennillä.
altti-el
"OI’
":sso ivarasta
kaikenlaisia uusia talivikaii-
kaita on tilattawaiia hal-
wasta ja korkeahintasia.
N; Jatissoii;
Höyrylaiiiialiikettä,
cksiögrgk. "timi- kikktkkkkti,
kapteeni Th. W. Bergniaii,
oii nykyääu Lyypekissä lastaamas-
sa ja !ahtee sieltä t. k. 19 p:nä, joka
herroille
taciti.
Nordfors ja K:iii0
3" ) -
kaot-rytitupa " tk ldf k; 0,
kapteetii O. W" Atidsteti,
lähtee täältä Hatikoiiiemelle, Tamitii-
saareen ja Helsinkiiu tuorstaina Mar-
raskittiit :3 p:nä, ottaeti niukaaitsa
itiatl’aajoita ja lastia.
Likeitimin ilitioittaa
Nordfors ja K:iii;
Muittettu totiotto,
Uiiteenkaiipiinkiiii ja Natiinalle
lähtee
.Oöyrylaiwa I I- li! 4,
kapteeni M. A. Nyströiti,
latiaiitaina Marrask. 18 p:iiä k:lo 8 e.pp.
Liketnntiti iltitoittaa
Iiili lisiisi; Wikestriiiit.
Kuoleinimraitgaistiiksesta.
I.
litisi rikoslttki oit ineillä jo kauan ollut
tekeillä. Kitn Suoiiien tiialtiosäädyt jälleen
w. 186;; ensi kerran kutsuttiin kokooii, teki
hallitus saaduille esitykset! yleisistä periis-
teista, joiden unikaan itiisi rikoslaki oli
paiitaiiia toittieeti. Säädyt snostitiwat, suti-
ria muutoksia tekeinättä, näihin "yeisin
perusteisin uudelle rikoslaille" ja owat he
näiden titttkaait samoilla iiialtiopäiwillä sekä
useilla seuraawilla hywäksyiieet erityisiä
hallittikseit ehdoittaiiiia lisäyksiä ja iiiitiitok-
sia ttiaati rikos-asiallisissa laitisiiädätiuöissä.
Mutta wasta w. 1875 waliitistui täydelli-
tieti rikoslaki-ehdoitus, josta sitteii itiaaiti-
itte lain-opilliset wirastot, prokuraatorin-
ioirasto, howioikeudet ja yliopiston lain-
opillinen tiedekunta, owat käskystä anta-
tieet lausitiitoiisa. .ikiin asia näin oli wal-
mistettu, oii ltiiiltaioa että lakiehdoitus annet-
taan ensiksi kokoontumille säädyille lo-
pullisesti tarkastettaiiiaksi ja hiiiiiäksyttäwäk-
si, ja tulee se epäileiiiättä silloin oletttaati
säätyjeit tärkeinipiä toimia.
Woimassa oleioa rikoslakimme on, kuteti
yleisesti tnyöniietään, monessa kohden ivati-
lientiinut, waikka itiitiiteii selwä ja tarkka.
Tärkeitä muutoksia on seiitähdett ehdoitettu
uudessa rikoslaissa; näitä ouiat tiiaatineet
sekä kaitsatt edistyneempi käsitys oikeasta
ja tväärästä että nykyajait lakitieteen ivaa-
tiiiiukset" Näistä muutoksista aiottiiiie lii-
kijoilleiniite hitoinauttaa aittakin titittitaiiiia
enemmän tuaiiiittawia. Tällä kertaa pu-
hiitiiiite kiioleiuan rangaistuksesta.
liudesta rikoslaista ehdoitetaan kuole-
manrangaistus poistettaniaksi; ainoastaan
iitajesteettirikoksesta ttilisi wielä tuomita ri-
kokseti iekijä kuolemaan. Mutta titinäkiii
poikkeus on tehty niitä pertissyitä wastaan,
joiden nojalla tämä atikarin rangaistuslaji
asioitsijoille täteti ilinoite-
oit hyljätty. On, näet, ensiksikin wäitetty,
ett’ei waltiolla, samoin kuin ei kelläkään
inuitlla, woi olla oikeus ottaa pahantekijäl-
täkääii hänen henkeiåitsä, kitti se iituulla ta-
woiii woi estää häntä toisia wahingoitta-
masta. Jokaisen ihmisen hetiki, olkoonpa
ilkeimmiin pahaittekijän oii itsestääii itiiti
suuriarmoinen, ett’ei koskaan iiiissääti iiiuits-
sa tilassa olel oikeutettti sitä toiselta riistä
iiiääit pois, kuin ainoastaan silloin kun ei
woi muulla tawoin pelastaa omaa henke"
äiisä, sonkit tähden ei iiiyöskään tietääksem-
me ittiiikääii katisaii laki kiellä eikä raitkaise
tappoa hätäwarjelitkseksi. Mutta waltion
ei tarwitse tätä oikeutta pahaiitekijää was-
taan käyttää, sillä ottaitialla häneltä wa-
pauden woi se saattaa hänen tilaan, jossa
hänen on mahdotonta iiinita wahingoittaa.
Jhiiiisheitgen arwo ei ole toki wielä siilii-
kaaii näin laajassa määrässä tunnustettu,
iiititta ilttiiiskiiniiait historia osoittaa sel-
wästi, että käsitys tästä arwosta on aiko-
jen kuluessa kasinamistaan kaswanut, siksi
että jo waatimalla iiiaaditaaii niin hywin
kuolemanrangaistus pois siwistyneitten kan-
sojen laeista, kuin myös heitä itseä lakkaa-
maan murhaamasta toisiaan sodissa. Mi-
teiskuitiiati ensiminäisessä kehitystilassa sal-
littiin jokaisen perheen-isäiitiäii iliitaii edes-
taustausta ja aitioasiaan outan tahtonsa
miikaan päättää perheen-jäseiiien elämästä
ja kuolemasta Tätä perheen-isännän ra-
jatonta waltaa wastaati rupesi waltio en-
siksi suojelemaan perheen täysikaswaneita
ivapaita" jäseniä, etisiksi tietysti wapaan isän
poikia; ttitttta pitkiä aikoja joutui kuluinaan,
ennenkuin waltio otti siiojaattsa waimojen
ja alaikäisteii henget. Mitä taas perheesen
kiinnitettyihin palkollisiin eli orjiiti tulee,
tiiitt emitie tarwitse iiieniiä nykyajasta pal-
joakaan taaksepäin tullaksemine niihin ai-
koihin, jolIoiu riiioettiiti Enroopait sitoisit)-
neissä kansoissa katsottiaati orjan hetikeä
saittati armoiseksi kuin itiitideii. Niistä ajois-
ta oti sitte ihmishengen arwo wähitellen,
niinkuin sanointiiie, kaswanut siihen ntää-
riii, että jo ruwetaan kieltämään wa’tiolta
oikeus ottaa rikokseiitekijältä hänen henken-
sä; ja sania korkea käsitys ihmishengen ar-
wosta oit se myös, joka saattaa aikamme
etewiinpiä itiiehiä iiiastustaiiiaan sodan-
käyntiä ja tvakatiiasti ajattelemaan keinoja
sotien lakkauttamiseksi iiiiiikiiitt samasta
syystä tälän aikaini yleisesti siwistyneitten
kansojen sodissa aseettoman wihollisen hetiki
säästetään. Olkooii ktiitetikiit mainittit, et-
tä todelliset huolet katisojen taloudellisesta
tiiarttuiitisesta paljot! myös waikuttawat
raiihait ystäwäin toittiiiit. !kikutta tässä tal)-
doiiiiiie wielä kertoit, mitä jo eitiieii mai-
nitsimme, ett’ei wielä suinkaan aitneta ih-
mishengelle itäiii korkeata arwoa" "finniin-
häii ine; tiedämitie, että wielä ineidäukiu
aikoinamme sotia käydään ja ihmishenkiä
alttiiksi pannaan ilmau ettei suinkaan otitati
lieiigett ja inaan puolustus ole aitioaita
waikuttaiimita syyiiä, kttteit pitäisi olla. Ci
iiiyäskääu ole kuoletnan-rangaistus poistet-
tii lähesinän kaikkien sitiiistyneitteu kaitso-
jeii laeista; itiiitta mikä siihen ott syytiä,
koitamme wasta seuraawassa selittää.
:vintta eipä yksistään ihmishengelle iitisiin-
iietty korkeampi arwo ole waikuttanut kuo-
leitiaiiraiigaistuksen poistatitiseksi, waan seit
ohessa wielä etenkin kaksi seikkaa. Toinen
näistä on ttiittittuiitit käsitys rangaistuksen
tarkoituksesta ylipäätisä jtt toiiieti taas ko-
kettiuksesta saatii wakuutus, ett’ei ktioleiiian-
rangaistuksen poistaitiiiieti lisää murhien
liiktia, joista rikoksista yksistään nykyaikaan
tuomitaan kiioletiiaati. Entisiiin aikoihin,
jolloin kuolemattratigaistusta käytettiiit ino-
nesta tiiiiitsta ja iiseittkiii wähäpäiöisestä
rikoksesta, arweltiitt jokaisen rangaistuksen
päätarkoituksena olewati peloittaa tiiutta ri-
koksia tekeinästä, samalla kuin sen piti olla
itse rikoksentekijälle kuritukseksi. Seitpätäh-
den tahdottiin tahallii panna rangaistukset
toimeen niin julkisella ja veloittamalla ta-
walla kitin suiiikiit, niiitkiiiti usein kuulem-
tite kerrottaman Suoinessakin ennen tapah-
tuneista julkisista mestauksista ja wielä it-
se hyioiii muistamme, kuinka raippoja an-
nettiin useinkin waltatieii warrella, joho!
kansan sopi tttlla katselemaan tätä ilettäwää
toimitusta. Mtitta juuri nykimikaan on
tämä käsitys muuttunut; rangaistiiksella
ttiiiita peloittaminen oit kokotiaaii jätetty
sikseen ja päiii ivasioin wältetääii rang-iis-
taissit kaikkea julkisutitta, joka woisi rikok-
sellistä atittainattoiiiasti häwäistä hänen
kaitssa-ihntistensä silmissä. §statigaistuksen
päätarkoitiiksena oit, itäet, tähän aikaati
parantaa rikoksen tekijää, joiika tähden
rattgaistiis oit tiiiti sowitettaiiia, että se
niin wähäii kuin suinkin bäpäisee häntä,
joka sitä kärsii, eikä tilin tawoin iitaseiina
hänen iitieltänsä. Raiigaistuksen pitää ol-
la hänelle ainoastaan ulkonaisetta pakkoita,
joka estäiin häntä enetiipiä rikoksia tekemäs-
tä, saattaa häntä ajattelemaan ja katumaan
rikoksellisuuttansa ja wiimein taiwuttaa hä-
neti tahtoansa, että häii koittaisi paratitaa
itseänsä. Mutta ilttiait selitystä woi ym-
inärtää, ett’ei rikoksentekijän parantamises-
ta woi olla paljo puhet a, jos kiioleiuan-
rangaitus häntä kohtaa. Sentähden onkin
sitä innokkaammin ruwettu waatimaan kuo-
lemanramzaistiiksen ttiuuttattiista elinkauti-
seksi waitkeudcksi, jota enemmän paranta-
minen oit tullut rangaistuksen päätarkoi-
tukseksi, ja melkein luulisimme tämän syyti
enemmän painatutti! kuoleiiiaiirangaistusta
wastaan nykyajan lainoppineissa kuin ini-
kään miiii.
Mainitsimtne jo edellisessä, että kokettiuk-
sesta oii jo tultu siihen ivakutitiikseeit, että
pahiinpaiit rikosteti eli murhien lukit ci li-
sääitny, waikka tuo peloittawa kuoleman-
rangaistus onkitt jätetty pois. Tarkat ti-
lastolliset tiedot rikoksista owat näyttäneet
tämän makuutuksen oikeaksi, ja meidänkiti
maati olot owat samaa todistaneet useain-
paiti wuosien kiiluessa. Sentähden ei tar-
witse pelätä mitään wahinkoa sytitytvän,
tiuiikka täinä ankarin rangaistuslakii jäte-
tääu kokonaan pois.
Kiiit näin olettiitie koittaneet esitellä ne
yleiset perusteet, joiden nojalla kuoleman-
rangaistus on hyljätty, tahdoittiiie seuraa-
wassa likemmin tarkastaa, kuinka tämä eh-
doitus soweltuti otaan maattutie oloihiit.
Painowirhe. Edellisen lehden alkukirjoituksessa
oli itse päällekirjoituksessa käsitystä liiiiiitiientäivä
painoivirhe; siinä on: "yleisen yhdistyksen", kuti
pitäisi olla: "yleisen ed isti; ks en”.
Kotiiiiaalta,
—— Hiippaknntian satiotitia. leurun).
Hotikilahdeii kappelilaisten pyyuniin tulla
siirretyksi Euraii pastoraatista Hiiinerjoeii
pastoraattiin on Keis. Setiaatti hyläiitiyt.
— Haettawaksi tarjottu: Westan-
fjerdiii kappalais-wirka. –— "LIaalisaar-
tioja pitätnääii tulewat 1883 taittitti-
kuitit 14, 21 ja 28 piiiivittä ehdotetut
pastorinitiirkaati Sultiiassa ja kappalais-
wirkaan Pälkäiieellä, niininyös helmikuun
11, 18 ja 25 päiioiitä ehdotetut pastorin-
wirkaaii Brändöössä,
Jliuajocu kirkkoherrainvirkaa owat lailli-
sella ajalla hakeneet: prowastit F. H.
Hällfors, I. F. Sahllierg, C" M.
Rosengren ja H. (3. Finkciilierg;
kirkkoherrat C" F :lieinitis ja I. G.
Heiiionen sekä nimipastorit 5;;. A. Ap-
pellierg ja C. (6. Griitiherg;
Kiirikan kirkkoherratiioirkaati owat hake-
inuksensa antaneet seuraawat: prowasti
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
