Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
kons myöskin Helsingissä wiinte lanttian-
taina joulukuun toisena päiwänä. Tähän
kokoitkseen oli saapunut wäkeä, sekä naisia
että herroja, yhteensä noin kahden sadati
waiheille. Melkein yksimielisesti lausuttiin
se toiwo, että naisille oli tilaisuus hankit-
tawa sen oppiitiäärän saawuttainiseen, joka
waaditaan ylioppilasintkintoon; aittoastaan
keitioista oltiin eriinieltä. .Kolnietnntisen
wilskaan keskusteltta jälkeett, johon ettitti-
mäkseen ottiwat osaa ainoastaan herrat,
suostuttiin maisteri Löfgren’in ehdotukseeit,
jonka itiiikaait olisi molittama toimikunta
Täiiiän toititikiitittaii tnlisi ryhtiiä keskii I-
teluihin jonkun waikutiiksessa olewan nais-
koultin katissa ja tiedtistella, haluaisiko se
jakaa sellaista opetusta ja siihen iiiäärään,
joka ylioppilastutkintoon waaditaan sekä,
jos tällaiiten siiostitniiis ei onnistuisi, teh-
dä ehdotiis yleisissä piirteissä naislyseon
perustautiseen; sitä paitsi tulisi toimikun-
nan tehdä kastattanee-ehdoitus. –— Toimi-
kuntaati walittiin jäseiiiksi ronnia E. Liif-
gren, fil. maisteri, neiti E. Aström, neiti
A. Hjelt, maisteri G. W. Walle, tri V.
Waseniiis, lehtori A. Streng ja yliopetta-
ja K. J. Liiideqiiiist.
Kokoiiksesta Helsittgissä oti htioitiattaioa,
että aitioastaan yksi läsnäoleivista piioltis-
ti Kiiopiolaisteii ehdotusta siinä, että tiais-
lyseo perustettaisiin aiwati saittan kaawait
inukaait kuiti poikalyseotkin, latina kieli-
opetuksen pohjana, –—— Ainoita naissiwis-
tyksen unsille nrille johtamisen wastusta-
joita kokouksessa oli herm knnnallisiteuwos
9l. Meiirtnait, joka kaunopuheliaasti ja
".a-noiinästi useilla esitiierkeillä tosielämästä
osoitti, mitenkä tiaisen oikea paikka on ko-
tiliedeii ääressä, mitenkä kaikki hiitten awun.
sa, kaikki elämät! siilo, kaikki huivi on itiin
läheisesti yhdistetty tiaisen waikutukseen
perheessä, että tiiuiitos, joka tarkoittaa
naisen saattamista satiiallaiseksi työntekijäksi
yhteiskiinnalliseit eläiiiän alalla knin mies,
olisi perhe-eläiiiiiii tallaaminen jalkainsa
alle.
Kotiinaalta,
Hiipiiakunnait sanomia. (Turun).
C" h d olle p a iitu Jlmajoeit pastoriti-
ivirkaan: 1) anun eitsiiitittäiiteit kappalai-
nen, warapastori Henrikki Aatolfi Appel-
berg, 2) Enran pastori, roivasti Elias
Malakias Roseitgreti ja 3) Teuwan pasto-
ri Fransi Heiirikki Hällfors. —– W a l t uu-
tettu lukkari-urkunistin wirkaait Poh-
jan pitäjässä lukkari-urkunistin oppilas E.
Sandstedt. —— Haettawakji tarjot-
tu, toistautiseen liakiaiit puutteesta, kappa-
laisivii ka Ylöjärwellä.
—— Niniityksiä. 2:3 p:nä äskenkiiluniit-
ta marraskuuta on H. M. Keisari niittit-
tänyt ja iitäärännyt apulaiskaniiewiskaalin
Turun howioikeudessa G. W. Salitigre’n
oleinaan sihterinä mainitussa howioiken-
dessa. "
—— Kuellut. Eurajoen pitäjäit pastori,
roivasti ja ritarikunnan jäsen Gustawi
Molin on knolliit 71 wuodeit ijällä.
—— 15 kaupungin valtuusmielien waali
tapahtuit ensi maanantaina jotiliik. 11 päi-
wänä kello 11 ; 3 päiivällä.
— Armowiiosi. K. Senati oti tehtyjen
hakujen johdosta inyöntänyt kirkkoherra H.
A. Moliis’in perikuntialle yhden ylintää-
räisen artnowitodea Pirttiläii kirkkoherran-
wirassti ja kappalaiseii A. G. Ylaiider’in
iierikiinnalle kaksi yliiiiäiiräistä arinotoiiot-
ta kappalaiseii tuirassa Porissa.
(S T.)
— Sanonialeliti tilastoa. Ensi iotioden
saitotiialehti-taksan itiiikaan iltitaatttuu iv.
1883 Suoiiiessa: suoni" lehtiä 40 ja riiot.
31. Wiiodessii tuletvien tiuinerojeii lukn
tekee: siioin. 3244 ja ruots. 4500; hinta
ulosanto" paikassa ott yhteensä: snotit. 168
iti 30 p. ja ruots. 252 iii. 35 p. Keski-
itiääriii tulee siis joka suonialaiselle lehdelle
numeroja 81 ja hiittaa 4 in. 21 p. ja jo-
ka ruotsalaiselle: numeroja 145 ja hiittaa
8 in. 14 p. Lehtiä annetaan enemmin
Helsingissä, nitn. 28 k:tta; sitte seuraa
Turku 8 k., Taitipere ja Jywäskylä 4 k.,
Pori, Wiipnri, Onlu, Kuopio ja Waasa 3
k., Häineeiiliitna ja Kotka 2; 1 lehti an-
netaan "Porwoossa, Joensunssa, Sortawa-
lassa, Uiidessa Kaarleliyyssä, Mikkelissä,
Rauiitalla, Lowiisassa ja Pietarissa. Tak-
fasta on kuitenkin wielä tietääksetiiine pois-
sa 1 Ouluti lehti, 1 Taiiimisaaren, 1 Tam-
pereen ja 2 aniin lehteä"
– Puukoitettiija. Ä. U. kertoo: Wii-
tiie tiiorstaiiia illalla, kiiti laiwa "Doresin
kapteeni R. Grnndströin, oli aitkkiirissa Kak-
kilan kylässä Halikoit pitäjää, karkasi meri;-
iiiies Kiistaa Griinströtn peräinies Malin-
lundin ja konstaapeli J; Lentson’in kittip-
piitiii ja haawoitti M:ia kaswoihin sekä
L:ia oikeaan käsinnirteen itiin pahasti, että
heidät täytyi toimittaa lasarettiin täitne.
Griinströiit, joka oli päilityneenä, ott 20-
ioiiotias ja kotoisin Iiaiiinalta; puukoittaja
waitgittiitt heti.
Maanaiitai illalla haatooitti suutarin-
oppilas, stiutari Koskisella, kumppaniaan
G. G. Aleii’ia piinkolla kolineen kohtaan
ruumista. Haaioat eiwät kuitenkaan liene
hengenwaarallisia.
– Uitsi pastoraatti. H. K. Majestee-
tinsa oit iiiyöiitynyt Peräseinäjoen kappeli-
seurakunnan pyytitööii erota Jlitiajoen pas-
toraatista ja perustaa oitta kirkkoherrakunta.
—— illois-yhdistyksen arpajaiset pidetään
huomenna Phoenix-raniintolassa. Toiwoin-
itte, että yleisö osoittaa saniaa suosiota knin
tähätikin asti yhdistykselle ja seit hywälle
tarkoittikselle woittoja atttatnalla ja —— kil-
wan arpajaisiin rientämällä.
Suomalaiseit kansantajuisen luennon
pitää ensi sitniiiiiitaina tawallisessa paikas-
sa kello 5 jpp. itiaisteri A. Poppius. Ai-
ne: Kotieläitnestä.
—— Kansakonlujolitokiuman kokouksessa
toissapäiwänä päätettiin totiuittaa walta-
kirja wirkaansa opettajalle kork. ruots. kan-
sakoulussa K G. Lindman’ille, opettajatta-
relle alemmassa ruots. kansakoulussa L. K.
Wnlff’ille sekä opettajattarelle aletiiiiiassa
siioiii. kansakoulussa R. Reijoselle, jotka
otoat koeinswuotensa palwelleet ja hawai-
ttit tiitisin kelwollisiksi opettaja-toimeen. –-
Arttiidsson’in stipendiorahoista tulemaksi
wuodeksi päätettiin antaa 400 iiiarkait inat-
karaha jollekulle opettajakunnasta 150 sui.
opettajakirjastooii, 25() siti. opettajien ja
opettajattarien suorittamiseksi oppijakson
lansiinnossa sekä 200 siti. palkkioksi koti-
paikka-maantiedon kirjoittamisesta. Loput
900 siit. jätettiin käytettäwiksi satunnaisiin
tarpeisin.
–—— Ero wirosta. Lääiiin eläinlääkäri
J. A. "Palmgren ott ottanut eron li-
hantarkastajotoiinesta tässä kaupnngissa,
joka wirka siis nyt oit aitioittiia.
— Panllilaiiialaitos. Täkiiläisestä paiit-
tilaitialaitoksesta on wiime tnarrasknnlla
annettu kaikkiaan 1,841 lainaa 21,44(;
itiarkait stiiiruisesta arwosta yhteensä; sa-
malla ajalla on 1,641 lainaa sisääii tiiak-
settu yh.eetisä 21,114 ttiarkalla.
(S. S.)
— Ajajau eli issikan-oikeiiksia on 91
henkeä maistraatilta pyytäityt. Wiioniia
1883 tulee 116 ajajaa kaupnngissa löyty-
uiääii yleisön käytettäwäksi. (S. T.)
—
– Yliopisto. Suomeii, Weiiäjäii ja
Polijoisiiiaiden historian professorin wirkaa
ott iitääräajatt kuluessa hakenut dosentti
toht. E. G. Paliiien yksinääit.
Siwili-laiiiopin ja romalaisen oikeuden
professorin wirkaa owat itiääräajait kuln-
essa hakeiteet dosentti toht. J. J. Serlachiiis
ja w.—tuoiiiari lakit. kand. wapaah. R. A.
Wrede.
Ehdolle käytännöllisen jumaluus-opin
prosessoriit wirkaan on konsistoriumi aset-
tanut ainoait hakijan jumaluus-opin toh-
tori O. J. Colliander’in.
—– Waliiopiiiwiiasioita. Sittenkun ittii-
itieksi pidetyillä waltiopäiniillä koossa olleet
waltiosäädyt, wastankseksi Keis. Majestetin
iualtjosäädyille antautaan esitykseen elidoi
tuksen kanssa asetukseksi inetsästyksestä ja
otuksen pyyttiiostä, alammaisuudessa owat
ilitioittaneet, ettei waltiosäädyt, esitetyistä
syistä, ole tahtoneet hywäksyä armollista
esitystä, oit, tätä asiaa alaitiiitaistitidessa
esiteltäessä, H. M. Keisari siiwaiiiiiiit an-
taa iiiaiititiiii asian toistaiseksi taiteta.
Sittenkun wiimeksi pidetyillä waltiopäi-
willä koossa olleet waltiosäädyt, wastauk-
scksi K Majestetin heille antamaan artti.
esitykseen ehdotttkseii katissa asetukseksi, joka
kosk kiinni ystä kone" ja teollisiius- sekä
niitten kanssa yhdenlaatuisiin laitoksiin,
otvat alammaisuudessa ilmoittaneet, ettei
mitään säätyjeii päätöstä asiassa ole syn-
tynyt; on, tätä asiaa alammaisuudessa esi-
teltäissä, H. M. Keisari suwaittniit armos-
sa aiitaa asian tätä nykyä jäädä sillensä.
(U S.)
-— Lahja H. M" Keisarinaalle. Rou-
wa Viivi Nordberg Kiiopiosta on äskettäin,
kuten "Tapio" kertoo, tarjottiiiit H M"
Keisarinnalle laljjaksi erinoinaiseit kauniista
kotimaisista lammasnahoista ivarsin taita-
toasti toaltnistetun maton, joiika H. M.
Keisariiitia oit suwaittttiit ottaa wastaan,
ja on H. M. Keisari käskeniit ministeri-
nialtiosihteritt laitsiiiitaati rautoa Nordlierg-
ille H, M. Keisariiittatt korkean kiitoksen.
——– Hiptiak. sanomia. (.it1iopion). H a-
ettawiiia hakijain puutteessa kappalai-
seit tuirat Kolarissa, Rantaioaaralla ja
kliewolahdella 90 päiwän kuluessa, 3(l päi-
wä ensitiiiiiäiiieii. –- Waaliin kappa-
laisen wirkaan Tiirtolassa on asetettit ai-
noa hakija w. t. kappalaiiteit samassa seu-
rakunnassa K. Rechardt. –—— Stttenkun se
päätös, jolla iii-kirkkoherra H. G. Th.
Brofeldt oit asetettu neljänteeit sijaait waa-
liiit kirkkoherran wirkaan Jisalmella, on
woittanut lain woiuiaii, tulee io.—kirkkoher-
ra Brofeldt toimittamaan maalisaarnan
Jisalmella 7 p:nä ettsi tulemaa taitutti-
kiiiita. Sen johdosta tapahtuu maalikysy-
mys 14 ja itse waali 28 p.itä saniaa kuuta.
Waltiopiiiwä-asioita. :löiinteisten
waltiosäätyjeii ehdoitus asetukseksi mallas-
juomien ivaliitistaiiiisesta siioritettawasta
snostniitaiverosta lienee nyt wahwistettu
ja astiiii woimaansa eitsi wuoden altista"
Sitä wastoin ei asetiis karttapaperi-sitos-
tiinnasta kittilu wielä saaneeii armollista
ioahwistusta, waikka täiiiäkiti asetus, wal-
tiosäätyjen päätökseii iiiiikaait, pitäisi tulla
tioudatettaioaksi eitsi tatamikuun l p:stä.
Niiit tietiili Mlil. kerroit.
– Waltionrautatiei. Jlmoitns tuloista
waltionrautatcillii Siioinessa Lokakunlta:
Helsiiigin-–Häineenlinnau–—Pieta-
rin rata—osalta:
1882. 1881.
M. P. M. P.
Lokaltiulta 402,001: 31. 5""0844" 42"
Edellifiltii kititkau-
filtti 4,871,l45: 33). 4,388,337: 75.
Yhteeitsii. Sut. 5,334,046: 7l1. 1,927,702: 17.
Haiikonieinen——Hywinkääii rata-
o sa l ta:
Lokakunlta 21,038: 33. 31,856: 95,
Edellisiltä kuuk. 251,2"11: – 199,007: 65.
!lihti-ettsii Sni. 272,270; 33, 2:ll,7i;i: 60.
Tiirun—Tainpereen—Hämeetiliniiait
katii-ofllltii:
1;;i;,784: 11. 111,184: 62.
Edellisiltä kuuk. 1,052,113: 17. 864,016: 68.
Yhteeiisä Siii. 1,188,807; 28. 975,231: :30.
—— Paiii-.iasiain tilihallitus oit 28 p:nä
wastakulunutta marraskuuta aittunut kan-
sakoulun-inspehtori A. Beriierille, luwan,
aittaa Ttiruit kaupungissa nlos aikakakaii-
tisett painetun kirjan itinicllä "Kaiisa-
ko u l ii ii le h t i", kansakoulun-opettaja
Werkolle suitiassa kaupungissa aittaa ulos
painetun kirjan niniellä "Suomen Rait-
tinden Senratt lehti, Kunkans-
Lokakuulta
autista. "
(lat1t0a).
I)aiiiel riemuitSi nältileeeiiiiöii työti:iii on-
nistuneen. liitit tarttui jiietuoliiu.eaja ltäm-
xii alue rei’äetii. lt’alt.ei ratsumieStä eetit-:tai
liilat-ii, palatin lyltty ltiisleseii. llIatleoti tuli
iiiinieiIeltSi. l)itniel’iii piitietyii alate itellariiu,
ummelttuniit ja taltitigollitien iltiia löyltltiiei
bäutii rastaan; liitii sieppasi lylii:lyn rut-
Sumjeltoltii ja piti Sitii tentitettiin, yolilitlteeit-
Sa paremmin eeitiejtii tarltaetaa. !liiti iiiilti
ltarmtiat, ltoStent, lteltnailla sammalilla jiei-
tet)"t Seiiiiit, joilijtt iieöijiie:trat ltoltiiotituiyat
eniietilctiitt tie tijijiuiiiat liit-ilattialle. Foitt
!colme ltyyiiiit"t"iii lattiasta litin !talti Iiitltilti,
ltajieitit, ruostuneella tuiitarietiltoll:t natustetun
altitutiaii, joltottlta iiielii oli ltiitttiitetty palteiijit
rautareiiltaita. !loirin 1201308821 iiiirltaeea oli
taltlta; lereii ltitijiäytti eeieoi toisella "seinällii
ja laattialle oli heitetty "suut-ia olltilyliteitä.
riltltitiaieiii leltlcereit:i Seltii ruultltiijeti jit pot"
tieti Sirltaleita.
"lilaa niiti", sanoi daniel ltojieillen. "’kiict-
Sii nyt eiltltiartaamatta olemme tulleet lier-
raeytiett ltj"i)ltltiin. Joe minulla, itiiiiltuitt
liijat-liii, olissi seitsemäntoieta 11er1"aeltartaiis;—
ta niin totttt tnaar" tnittii tunnittaisin iteelle-
Iii paremman lcy"-""-ltin.”"
"llliiiii ott luule, ettii tiimit on luitten ltyiilt-
1tit18ii"”, raetaei 31acieoit.
"blitii Sillä tatuoitat-?"
"ltiiotealaieteti ttaillii seuiliiilla olleeen,
lieillii tiilillii raunioissa oli yalitimielieetii,
Uinti olen itee tuonut tänne oljet, "joita iiii-
ette tuosaa lattialla"
"731 itiin! Uon, mietii sitte pitaeae toi-
eeen ltellariin?” ltyeyi Vaniel antaen lytt-
ciynsalltean tielaista seinää.
"l’altaltei otinelteenitne ei eitine löytiy
oi"eu””, saatasi liitulettu. nil’iio otii iiiejii jii-
ltaati; tiima ltellari on italian erityitten litio-
tte. illinki jo eittialtolta Sen teille aattein,
tiiutta te talitloitte titan ttouilattaa omia tuti-
miaune. 17"" meteliin täytyy pora? rielii
teitten reiltii tuoliotiltiti seittiiiin.”” "
"l’ieltööti perltele ltolto IlenSliot-S’in, tai
I-yltltett Seltei ltolto ltiinen ltoiiijijiaiiiiineal"
ltuuei Vaniel ja lieitti riitansa i’iuitttaSSa lult-
ltaritt lyliclyn seittäiiti.
"liittimen tai-ltitetelemue jo tarpeelta! tia-
ltiiutti liitata etitii, ettii lise-.cleon oli piilinnut
tottu; liiiit pieti pistuolinsa !yöltisut ju liii-
jieSi rtttSuinieSt-eti antill-i taae yl-"ie liiteetii.
lslacl.eott ItoItoSi lyltilin palueet taltltitisa tae-
lttiutt ja eetit-asi lilititii; siimeiueit mieS ye-
ilettiitt ltiI-yclellii ylos"
’l’iittiii I)atiiel’iiiy1-ity8 onnistui ylitti liua-
iioeti ltttjii eclelliSetltiii.
§lamatiu elitootta lslacleott ja, batiiel taite
olit/iit aaltoilemassa ja lie lteeltueteliiiat liil-
jann ja ltitieltateii uiiSiSta ytitylteietii. ltuit
)jaelaon iiltlciä taittui I)atiiel’in ltiieiiiitrteeit
ja Sanaaltaan jiuliiitiiatta osotti Siiäetijoltea.
l)ttnie1 lttimiirtui nillaii ltiieijiuittett ylitze "ja
niilti lteeltellii joltea pietteii reiteen, jolta 1te-
IieiiSti ja eultltelaan ltiillti raititioillo piiju.
s’eneon noit-"teeri eeieoi tuiee jalta saarental-
1a" ltuljetti tietiettii.
"Kai tito ott "joltu ltalastaja, jolta ott att-
ltetiuieia pyytämaeeä?” ltuieltaei Vntiiel.
"löi ololtaanl" yaStaSi lsIailSon. "’kuo ei
ole milteitin ltalaetaja.””
"lTultu itiin sitte oliei?""
"tloa eti ereltcly, iiiin litin ott Je mies,
jolta tillitin saalilta. on yasttietaiiiit meitä ju
telitiyt ltailtlti meitltin yritylteemine tulijat-81."
"Suoliooit tiuittain, ettii itiin liyriii olieir,
aanoi Viitiiel. "l’otta pulttialteeiti, itiin ltiir-
Siiiiillieyyteui jii aliteta loppuu liluutoitt tito
uitee ltyiiiillii ranttililla iiiiltyy tiitiiiejiiiiit ltii-
tätän.r
"kljipiltiikitnme ynipiiryeitiuutin nuojuan
eill’ttiltaa ltiiiii liiiit riiultinetiea pyritit ruo-
lioltoti lliIiitee; mutta tiieiiiiin piilisi liilcltuu
ratotai.eeetm sillit yiiliiniltiit ltiielte teiet il-
moittua nteiiliitt tiilillii olaamme"
I-ultltari ei nielit elttiiiyt !tulitta
puun, eniiettltuiti I)atiiel liiltai niilalta ja.
ltiljiiati rie118i muurin sutijaatt. lilaileoii "jiii
Seieotnauu ]tunnes 1"uulti oli ltaclontiiit ruo-
lialtltooii, "jota ritutiioiileit ltii"i"iitli13tti ulottui
itoiit ltalteilcytnitientii lti""i"ttiiriiii tiloa roteen.
Sitte lillit !tiiruliti l)iiiiiel’itt jiillteeit.
lilltilittyiitieii ympäry.sniuurin suojaan, seata
lie ltitieii tiilttta iiallau liyiiiit tainitat ttältclii
jtiltitieeii, jolta joeltti jiiiiti liilteety"i littuun,
!tuulit-ut lie liltltiii ltoi att ja jiitltiiieett liitu-
tlott ltitjltitnitit tiittasen. 80 oli tito namu
riiointtjiiiriettijiilittiitii1 tilitien "jtiiirytteletttittc-n,
justu jo etttteiiltiti olettitue jiultuiteet. lleti
neiijiillteett tette taas tiili itiiltyitiiit. lsljee
eeiSoi iiielt’i ]colt-teea ja ltäiittni ltaeyoiiea eriis-
tij. inuttiin aultltou ltolicloit.
"lili olo tnaliilollieta" itxiltclii niitti liiiit te-
ltee"”, ltuieltaei lsIailSoii.
lii])—
"lleiäiin pitää liistetii liltetntniilt8i””, iitte-
taSi batiiel ja 1t01ci lturltietita muurin yli,
jorilta taltana liiiii oli ltyyrieyttteenii.
"80 ei ltiiy laatuun", taatasi llIaclSoii,
"sillit toisella puoleti niitut-in te "jolta itupui-
Iitte tiiutaan, tailtltu olisitte !auranen tullu
iiiiltclyltei.””
"lilteenpslitt miitti ltuiteultiu tuonen, iiiiiltlta
piisittiltitt ltaciottaiöiin"
illatluoii jitiiliöti jiiiiitiiiitt eiltii eetit-iittiini;
ltiitttii. ’l’iititeitititott niio;- ]siltai tietieeötii,
mytty eeltii ltcijijia ltiiiloeeii ja astui ttiiitiritt
ulle.
Kjiiiltuiit jo ott ltet"rott11, itiin tiesi tällä,
puolella oli iilottiiitut liitutiu ltiiiijulltuatt tieti,
ju oli ttiittittuoiloiii "i-ttijiii.rysttttturin :taittunet-1
ollnt, aittijoltilteena jolteett jiiiiu. tieilon nju-
tituetu minnasta zeltii tnnilontn ltiiitiinltiit
tiitisien ltulueSSa "eilen ju tuttutiu tiilille
yiiltitollen oli ittiioclo.in-tuiiiit noin eylen leii)"i—
tieti tiiultaltertoe, "iota tiloinjnitin ritoiioltlto
ulltoi; tiiuni; oli tiiottesait ltoltilett liijiiiilloiel-
ty ja ltiiltistnjilltt olitujiuiialaalteu i’eiieitiittSi-"t
tiliitttttuoiloitt ittuoiluutuiteiltitt uulteutttiiu. illien
oli jattanyt retteetteii "ijltteen niljet-i jti liitti
itee itiini tituiituitiuit tielteleett tuttutiu "jitlltita
jiitltiu, !tuntien ltiiii §nuput erii-"1110. uitusi" ole-
ralle aultalle. ’liittiin liitti §eleitlttiii ju liitt-
eiittiitiunu ytttjtiirilleiieii. liitti liituni tois-ett
lietti-11. lIeti "senjällteett ltuttlui liiljnitteii
ltiialte ulistun-tintit ju ltiini litöltettiiit initiiliati;
eiilteit ntieS sitoi ltojijiutteii, jolta lieti iioS-
tettiiti ylitz" jii ltiitoei aultltooti.
lila-leon ei jiiilojiuiltaetutt.eu roinitt- liatuitta
tiitii, tiiutta l)uttiol ettii rustoin tti’ilti ltajltlti
ja ailisi tiilin ltiiii yitltulleoti soltti !aiotui-
aeeti ltottttnöi eteetijiiijit itutatti tnyiiilen;
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
