Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
Maisteri A. Nylander’in sijaan walit-
tiin !valtuusmieheksi merikapteeni G. E.
(Mattsson 707 äänellä.
—— Kapvalaiswaaii’ssa Hämeenkyrössä t.
k. 3 p. sai Teuwan kirkkoherranapulaiiteit
Ia a kko S c h r o d e r n s seurakiitittatt
kutsumuksen. (S. S)
— Prokuratori keis. senaatissa ott waa-
titut Tiiruit läättiit kitinernööriltä selitystä
seit johdosta, että herra kuniernööri, ivas-
toitt asetuksia, oit lähettäityt rttotsalaisen
kuulutuksen Loiiiiaan snomalaiselle kunnalle"
–— Tauipere, ritotsiiiiielistett suomenkie-
linen lchti Tauipereella, lähetti wiime tuors-
taina jtitl’isituteen tiäyttötiiiiiteronsa. Kir-
joitiiksessit yleisolle selittää "Lehden taka-
usyhtiöii tonnikunta" (kuininallitien sano-
ittalehtitoiiiiititsl) niiden lehdett kantaa.
Tässä etisin koitetaan itäyttää kaupungin
muitten lehtien kelwottoittuiitta: he sisältä-
wät "eniiitiiiäksi osaksi kirjoituksia, jotka
koskeiiiitt iiiaassatttitte rainionmaa kieliriitaa;"
suoitieitkieliset lehdet "määristeleniät kaikki
esiteltiiät riiotsittkielisissä lehdissä" Sitte-
kitti "Tatupere" oit itäillä ja muille saman-
kaltaisilla lauseilla antannt tuotitiottsa paik-
kakiiititatt titiiista suomalaisista lehdistä, lu-
ettelee se oittia tuleivia ansioitansa ja lupaa
jos jotakin hywoä, jota tietysti eiwät iititut
suomenkieliset sanomalehdet sisällä, ne kun
owat täyntiä "kit-liriittia."
—— .siaiippaseiira kokootttuu torstaina
Ioitliikuuit 14 p:itä kello 8 j. pp. kokoiik-
seeti, jossa seitraawat koline kysytitystä tu-
lee keskusteltamiksi: 1:o önko työaika kotit"
tori" ja iuyytttäpaikoissainine Tiirussa so-
piwa ja tarkoitukseniititkaitteit, eli lötityyi"——;
ifällnillä kllhi ka!lpticipalwelijoilla mitääii"
toiwoiniiksia siinä suhteessa? 2:o Löytyykö
kaupunkimme iriähäiskaiipassa mitään ittiti-
ta tattiarotta, joita aiottaisiin erityisesti
tityydä, itiiit kiiiit jo oit laita ratita, pors-
liini ja laitit-piikanpan kanssa? 3:o Paino-
lastihiekatt käyttätnisestä Turiissa.
— Poliisi htiotuatkoon sitä wäetttun-
gosta, joka sunnuntaisin k:lo 6 j.pp. litku-
saliit awat na kokooiittitt entisen sosieteeti-
hiiotteett kiilutaan kadulle. Tiedäiitine että
siitä yksityisesti oit iituistiitettu poliisia.
Me ittiiistiitaitiiite nyt sitä yleisön puolesta,
jota täiiiä wäentitngos useiit häiritsee.
— Toripaikkaiit !niittokauppa pidetään
huomenna kello 1 päiwällä eitt. seurahuo-
neeti suuressa salissa. Tahdomine huoiita-
uttaa asian-omaisia halullisia maistraatin
kuulutusta, jitlaistiiiiit tämän !ehdeit 97
nuuterossa, jossa selitetään, millä ehdoilla
ja millä tawalla kauppaa saadaait harjoit-
ta näissä paikoissa.
—— Syyslukiikatist suomalaisessa lyseossa
päätetäatt eitsi tuorstaina joulutiuin 14 p.
kello 5 j.pp.
—- tilais-yhdistyksen arpajaisissa wiime
laumanraina oli tawallista wäheiitiitän tvä-
keä, titskiit 400 heitkeä. Arwat myytiin
ktiitettkitt titititiit kuluessa loppuun. Täinän
jälkeeit alkoi, paikkakitttttallamme jo entiett-
kin moitittu, laimeanlainen tanssi.
— Huittokauppoja. Wiiute wiikolla pi-
detyissä huutokaupoissa myytiin Sistastij-
werin, Hellbergin torpan sekä Tuupikkalait
maltasi pititänäitsä alcicttniatt ulla oiottajia
penisillit. )liimi-"i icaiiäeit ojitat titi/ussa.
!iiii-ison :istui tupaan; !transitiri iittisi toi-
891t Siitniinsii, itiiäiiiiiitSo "ja noitiini taas
nucloötiiati. Itutsouiititi Sitä tastoiit nousi
"ju jst-tutuen litterareioiii petiitille, ]yit-itiisi itiin
tinatuopin Sillo Sitiiillo jiöytäii, "jossa !tieteisesti
istui.
"lciitolcsiu laitisin-i. ottit itiin piati tulitte l"
siinai tautija ttjiyltiiiijitti pätitiiäii. "ilpoit-nu
tyst tiiopiötiiiiiio "ja Suiioitiin Sitto niinlcii tiitolt-
Si tiilisin ailcuutt itiin liiiluttoiiiiisti liaiilutto
tiirit-intitte.ii
"ilii-ica;iiti!” icet-toi litinäsott lctitnmastiieu.
"lilitii tiiolla puheellanne tiit"lcoit-ntto?"
"isitte-liitu to neljiiiiiitiiiutn piistiiiiti )sitä
aitio-"iin tuittia ole piti-inst- lionnut"
"80 ati tosi, noitti, inuttu minä olon iii"
liettiiiijit jiailtittii sijaaiiiöt
"Siiiioii toillii on tuitit, ]tosita to olette
ijäitiis ttiieS, Satnoiii ittiin niinituin, miitta
ania ati So, ett’ei .jaateltaisi-ian toimita eir-
bnniiön.””
””.I;tiiititolto?i;
ttdliiii, "lantelta juni-i! .lainala tiesi miitti
poittiin uusiutunee, minä ott otiiiii onoiiilciiiiii
ItäSitii liiiiieit icäytöstänsii. Biitiett, lciiti iiiiti
oli meillä ]totiluu jiitiitiiiiöuii, itiin liitti aitio.
iiloiii pysyi sii-tiittuloissa, miitti-i ttFt itiin siiit-
Icii tioliotiöä, itiitt !tietit litisti ltaiilu oit piikit-
tyitni" ojitti !tuit-"tiiti tietili ttiiliiitltä liiiit tuonee.
(.Iittlt i
huoneukset, joista saatiin yhteensä 709 sitt.
50 peitttiä. Huoiieet otvat korjattawat pois
ennen tuleioaii toukokuun 1 päimää. Ku-
pittaalla tityydyistä !matteista saatiin: ka-
sakkain kasarinista 500 sitt, suuresta iva-
jasta 311 m., matista 11 tii. 50 p. sekä
Kupittaatt tvaithoista puutarhurirakennuk-
sista 572 siit.
–
—— Komiiea merenkulun parantamiseksi.
Keis settatti kutiluu asettaneen ja kutsuneen
siihen puheenjohtajaksi tiilli ylijohtajan asses-
sori Heriitan Hörkert’itt ja jäseitiksi kauppi-
aan Raahessa J. G. Reiit’in katippiaan
Waasassa Alfred Hedinan’iit, merikapteenit
Karl Wikander"iii ja Jitho Toritbera’in,
Wiipuriit merikoulun johtajan G. 3. Sand-
man’itt ja ent. maltiopäiiväiitieheii, laiwatt-
oinistaja L. Olofsson’in.
— "Snaiiienmaan Wirallista Tilastaa””
oit ilmestynyt kiindennett, wäkiluwun-tilas-
toa käsittäwäit osaston 0:s nidos, joka si-
sältää: "Sit otiten iv äkiluku 31p:nä
Joulnkuuta 1880. 1:neit wihko." —-
84 nelitaitteista siwua; hinta kirjakaupassa
2 titarkkaa.
— Rautatie-asia. Keis. senaatti lienee,
kertoo Nlbl., päättänyt kannattaa wiiineis
ten ivaltiosäätyjen päätöksen wahwistaiitis-
ta rautatie-asiassa, s. o. Pohjanmaan radan
raketitatitista.
—— Waasan rantatiellä tulee eilispäi-
tvästä alkaitt tämän kuun 2;; päimään
asti joka arkipäiwä kulkemaan juttia sekä
Tampereelta Waasaan että Waasasta Tatit-
pereelle iitittttoin inutittuinattomaii aikatau-
litn tuulian.
Hauska kuivakirja lapsille ott hra
G. W. Edlund’in kustanniiksella ilinautu-
tiut, niinellä: ".Ktiwia lasten" elä-
iitästä. 10 piirrosta tehnyt R. Aker-
b l o in. Selitykset sommitellut ?; u h a n i
H"lt
— "Satakttnta sanomia Länsi-sitomesta",
ilmestyy tulematta wuonna 1883 saittalla
tarkoittiksella ja saittati kokoisena, kuin tä-
näkin muotitta, kaksi kertaa wiikossa.
— Pohjattiiiaait rautatie. Knten jo eti-
neit on tiiaiitittu, oit keis. senati päättänyt
puolustaa säätyjeit päätöstä Pohjanmaan
rautatieit rakentamisesta. Se päätös teh-
tiin yksimielisesti. Laiistinnossa kiiu-
luit keis. senati ehdoittawan. että Nurmott
ja Kokkolait wäli kohta tutkittaisiin, jotta
seit osan rakentaiiiiseeit woitaisiin ryhtyä
kohtaa kun Waasan rautatie ott walmiiksi
saatit ja eittien kuin Kokkolan ja Oulun
wälinett linja tutkituksi saadaait. "U. S.)
—- Kuopiolaisten y. ui. itäsuonialaisten
nuotituksen johdosta, että wäliaikaiset mal-
tiopäiwät kokoonktttsuttaisiin, rautatie-asiain
ratkaisemista warten ja että hallittts itiitä
enitett ei panisi toititeett wiimeksi koossa
olleitten säätyjett päätöstä Pohjaniiiaait
rautatiestä, kiitiliitt keis. senati antaiteeit
sett päätöksen, ettei se anomus attna aihetta
titihittkääii toimeen. (U. S.)
—–— !iliaita uutisia Sitomesta. Uudet
itrtit. Hauljon etnäseiirakuttnait kirkkoon
oit urkitriraketitaja, hra I. A. Zachariasön
liudessakanpnngissa tehnyt niidet urut kah-
della manualilla ja eri pedalilla sekä wii-
dellätoista ääniriwillä, jotka owat sowite:
tut ttiiit, että ensiinitiäisellä maanualilla on
8, toisella 4 ja pedalilla 3 äättiriwiä. (U
S.) Kilpailu palkinnosta
weiteen rakettnustaidossa. Uu-
deitiitaait läänitt purjehdusseura oit tiiää-
räitttyt 200 markan palkiitttoit parasta pii-
rustuksesta toeiteelle, joka ott 25 jalkaa pit-
kä wedettrajasta eikä käy 4 jalkatt syittem-
tttässä. Täydellinen piirustus yhdessä sa-
ittattsiiitriiiseit inallitt kanssa on lähetettä-
wä seitratt esimiehelle eittien heltiiik. 1 p:ää
1883. Palkittu piirustus jää seurasi oittak-
si ja oit palkittitott saaja welwollinen lä-
hettätnääit selivitystanliin sekä iliitoitukseit
pyöriipnun suuruudesta. Kuollut
Kuopiott kihlakiiititan tiioittari, howioikeit-
denassessori Jakob Mölsä oit kuollnt .tiito-
piossa 56 wuoden ikäisenä.
Wieläkitt arwostelua Siioinesta
!illastetaan näyttelyssä. Wenäläisessä ai-
kakauskirjassa "Wästnik Europi" (Enroo-
palaitteit Sanattsaattajas latistin eräs hra
N. Bogouiolow Suoinen osastosta seitraa-
walla taivalla: Suuri waltiollinen ajatteli-
ja Montesquieit ott kerroit lausunut: "tiiaa-
kitttttat eiwät ole wiljellyt hedelmällisyy-
teitsä iiiitkaatt, waan wapaitteitsa miikaan"
Aina olett hiiiiiärästi käsittänyt tämän klas-
sillisen laitseett totitiitta, mutta ei koskaan
se titiiiusta ole ollut tiiiti siliuinttähtätiiästi
selwä, itiin wakuiittatva,kuiii tutustuttuani
Suouten osastoon Wenäjäit yleisessä näyt-
telyssä. Suuri ranskalainen on oikeassa,
on tuhansin kerroin oikeassa! — Minkä-
laitien maa onkaan oikeastaan Suomi?
Wuori harmaata-kiiveä, sijaitsema tuotta-
man titaanmiljelttswyöhykkeen rasian sisällä,
ivieläpä osaksi ulkopuolellakin sitä; ja titttt-
kälainen oit, tilkokatsannosta päättäen, Suo-
nteit tväestö? Siinä ei tule näkymiin rans-
kalaiseti itsetietoinen uljuus eikä saksalaisen
aaterikkaus. Se on aiwatt suora, teesken-
telemätön ihmislaji, karkeaii luonnon ke-
hittäinä, ihiitislaji, karkaistunut taistelussa
itioiteitkaltaisia onnettomuuksia wastaan ja
tottunut waittainaatt kaikki wäkirynnäköllä.
— Suomen osastoit tiäyte-esineet owat
saatteet paikkansa näyttelyn keskus-raken-
ttiiksen saleissa. Salein sisäänkäytäwillä
ott luettamatta päällekirjoitus: innosteta-
ai-u-labot (ahkeriins-taito-työ). Näyttelyn
sisäpuolella tuitttiii koristuksiensa kautta ko-
dikkaalta. Selwä on, että isänmaan me-
nestyminen on ollut tallis asia sen komi-
saareille, ett’eiwät osastoa ole järjestäneet
aittoastaait hetikilöt joita hallitits oit tähän
toimeeti määrännyt, waan että sen otvat
tehneet iitiehet, joille asia ott ollut sangeit
tärkeä ja jotka owat käsittäneet sett ar-
ivott. Tässä ilmaantuu toiwottu isän-
maallisuits ja Siiotui woi syystä olla tyy-
tywäinen: seit itäyttely on täydellisesti on-
iiistunut, jota paitsi se on esiintynyt koko-
ttaatt kansallisena" Kansa niyönsi edits-
iiiiestensä kautta sen toimeenpanemiseen ja
kuljetusntaksoihin lähes 150,000 sin.; ta-
warattwalntistajainsa kautta täytti kansa
tuotteillaiisa iiäyttelyrakenttuksensa, joiika
myös oliwat walmistaneet suotualaiset työit-
johtajat ja työttiiehet, jotka tätä tarkoitusta
wartett oliwat tuodut Suomesta.
Mahdotonta on luetella kaikki, ttiitä suo-
tttalaiset oivat näytteelle panneet: Se waa-
tisi etietitinän tilaa eikä sentään aittaisi
mitään käsitystä tnaatt teollisesta kehityk-
sestä. Tätä arwostellaksensa, täytyy itäh-
dä niideit tuotteiden iitotiilaisuutta, jotka
edustawat Suomeit teollisttittta, täytty op-
pia tunteiitaan tuotteiden laatua, noita tees-
kenteletnättötniä ja luonnonmukaisia kansa-
tieteellisiä ryhiniä, täytyy kuulla suotualais-
ten köörilaulua —- silloiit wasta woi ar-
mostella ttiota köyhäluontoista tttaata, tito-
ta näenitäisesti witkallisen, hidasluontoisen
kansan tuottteliasta kykyä, sen taloudellista
wireyttä:
Suoiuen osaston luonnetta osoittaa erit-
täiiikin ttiideit teollisituslajien itioniiiaisuiis,
jotka oivat siellä edustetut, ja myoskin ott
se sangen omituinen, tuotteiden laatuutt
katsoen, mitä siellä ei olekkaan? Rautaa,
terästä, kuparia, sokeria, lasia, paperia,
pahtvia, rautatiemaunuja, tupakkaa, katto-
huopaa, wäkiwiina—jtioinia, erinkaltaisia kait-
kaita, porteria, etikkaa, jalkineita, inaan-
iviljelyskaluja, sarioikarjaa y. tit.
Waikea olisi löytää titikäätt teollisitnslaji,
joka ei ole siellä edustettu" Ja tämä kaik-
ki ilmoittaa kansallista säästäwäisyyttä ja
tarkoititkseiiiittikaisuiitta, someltiten kaitsait
suitreitttitait joukott tarpeisitt, sen taloiidel-
iisista oloista riipiiwiin käytäntö-ehtoihiit.
Näyttelystä puuttuu kokonaan ainoastaan
sellaiset esitteet, jotka tyydyttäwät ääriiii-
milleen ittettttyttä loistonhalua. Tällä ei
ole suiitkaatt sanottu, että puuttuisi kaluja,
jotka tyydyttäivät katiitotieteellisen utaun
ja iitiikawutiden tvaatiiituksia, ntiitkä saat-
tawat epäiltämättömäksi monenlaiset näyt-
telykaliit sekä Taideyhdistyksessä että eri-
tyisessä suomalailessa ryhittässä.
Etenkiit omittiisia owat, tnttuit iittiassa,
ne kansatieteelliset ryhtität, jotka Helsingin
ylioppilaat otvat näytteille paittieet. Nii:
deit johdolla oppii tiititeiitaan sekä Suottten
iväestön kansallisluonnetta että sett joka"-
päimäistä eläiitätttapaa. Tässä on titpa
Häuteen läänistä, tuossa toittett Turun
liiiiitistii. Molemiitat owat ittelkeiit liiott-
nollisessa suuruudessaan mataline kattoi-
neen ja hirsiseittiiteeit. Niissä oit ahdasta
"ia köyhää, iitiitta karjutta ei huomata.
Tupa ott todellakin ihmisasunto eikä huo-
nosti hoidettujen kotieläittteit suojus. "siili-
dasta ja kodikasta siellä iiii. Tarpeellisia
huonekaluja ott. IJlolentntassa tiimassa ttä-
kee suonialaisia perheitä, joideit jäfenet owat
työssä, kituniiellett luettaman kirjasta. Kuui-
puisessakin litkee perheen wanhin kirjaa ja
tarkkiitidella häntä kuulewat perheen täysi-
kaswuiset jäseiiet ja lapset.
Mielellättsäkitt uskoo näiden kotikttwauk-
sieti todellisitiitta, sillä todistukset omat päi-
wän selkeät" Kirja ott wälttäinätön tar-
wehalit sitoiiialaisessa perheessä. siansa,
jolla sitä ei ole, ei woi satiiassa määrässä
ja ttiitt järketoästi käyttää titotantoivoititi-
ansa, taistellen itiin suurella menestyksellä
ilmanalaa, maanlaatua ja yleensä olemi-
sensa liiottttotiehtoja wastaan; sillä ei ole
taitoa itiin tarkoituksen titukaisesti hywäk-
seen käyttää yhteiskunnallisien ja waltiol-
lisien laitoksiensa hywiä puolia"
— Suouialaisia ja Riiotsalaisia orjia
Atiterikassa. Tällä nimellä luetaan erääs-
sä aiuerikalaisessa sanomalehdessä seitraa-
wa kirjoitus: "Cohoen" kaupungissa. New
Yorkin waltiossa, soka ott tnainion suuri
tehdas kaupunki, löytyy eräs suttri yhtiö,
joka wiljelee työmäekseen orjia, suomalaisia
ja rttotsalaisia, jotka toimitetaan Atnerikaan
"Jnman linjat" asiantiehen katitta Göte-
teporin kaupungissa. Asiamies Ruotsissa
J. Odell lupaa kaiketttttoisia hywiä etuja
ja hywiä palkkoja, waan näitteit onnetto-
main tultua New Yorkiin johdetaan heitä,
jos tahtomat eli ei, rautatien asemalle, jos-
ta heitä wiedään työpaikalle, missä saawat
itiin paljon palkkaa, että tuskin elämät,
elikkä ei puolta siitä kuin kotomaassaan.
Jos iiäittät onnettomat lupaawat muuttaa
työstään, sanotaan heille, että kun kerran
olette kirjoittaneet sitomuksen alle, eimi-
kääit laki woi teitä päästää. Yhtiö antaa
asiatiiiesteitsä katitta §ituotsissa sattoa, että
saawat puhtaat asuinhuoneet, joiika kyllä
saawatkiit, waati josta tvedetään lähes puo-
len heidän kitit-palkastaatt. Wielä pakoi-
tetaatt he ostatnaan ruokansa eräästä yh-
tiön puodista, jossa ntyyjä oit eräs Tans-
kalaitten, ja jossa saawat ntaksaa korkeim-
tnati hiitnan. Tunteuiattomina kie estä, elä-
mät he kiitti olisiwat ittielipiiolia. Sama
lehti kertoo, että 100 näistä onnettomista
taas odotetaan New-Yorkin, "Inntan Litt-
jalla", jonka asiaiities Ruotsissa ott heidät
pettänyt.
Riiotsalainen konsitli on ryhtynyt New-
Yorkissa ottaitiaan selkoa asiasta, ja tulee
tietysti "Ittman Linjan" yhtiö ja heidän
asiaittiehensä saaiitaan ansaitun palkkansa
tällaisesta ihuiisrääkkäyksestä. joka on myös
suonialaisten siirtolaisten huomioon otet-
tawa"
Maaseitdttilta;
— uuden wirsikirjaehdotuksen hylkäsi
Taiwassaloit eitiäseurakunta wiitne sttnnun-
taitta pidetyssä kirkonkokouksessa piteininittä
ittutkitta.
—- Suuri sakko Not juuri ikään pi-
detyissä Ryutättyläit syyskäräjissä, tuoinit-
tiiti talrsll. saittasta pitäjästä Tobias Hur-
dig, Järwenperä, wetäntäätt sakkoa 300
markkaa syystä, kun ei niuka ollut merkin-
nyt titaattsa ranitalla olewatt talwitutotan
saatin atoeiitoa, johoit lähellä olewan Suik-
kilan talon ivähäineit poika itteitneettä talwe-
na kuoli Täittä "oli kyllä ikätvä kohtaus!
mutta ei ikinä wielä inaan omistajat ole
tähän päiwäätt asti sitä welwollesuutta
tehneet eikä kenties sitä tietätteetkään ", ja
mikä pahin, ei se ole mahdollistakaan. Tä-
hän asti ittaailittassa, owat nuotta-miehet
itse laskin-awannon merkinneet; titiitta ta-
pahttitipa ioäliitt ttiinkitt, että sekin jää
toistaiseksi. Tosiit on se näin tawoin myös
huonoa; mutta se joka asiat likemmin tiitt-
tee, tniltä se ulkona läiitpimästä kamarista
ttäyttää, tietää sen, että mahdoton on
kaikkia aioanttoita joihin ihiitiiteii mahtuu,
titerkitä, itiin ettei ikinä woi wahinkoa ta-
pahtua. Näitä amanitoita, joita omat awa-
rat aukot täynnä; näitä ott iitonia satoja
jopa tuhansiakin ja owat ne kyllä waaral-
liset ja kokemus on monesti näyttänyt,
että itse nuottamiehetkin (kalaäijät) oivat
itiihiit rautaisin sorkkineen ramsahtaneet.
Mutta kiitos Herran! Harwoin owat nämä
itiiit yksinäisiä, ettei ole "tonieria" heti
saapuwilla, ittärkää katalaa weljeänsä "krats-
ta" jäälle wetäntässä. —–— Että inaan oittis-
tajaiit welwollisiins oit nuotta-aivannot
itierkitä ja ttiistä waaria pitää, käy päi-
wäit selwäksi yllä olewasta asiasta, sillä ei
mainitulla Iärmenperällä ollut nuotassa
osaakaan; tvaaa ainoastaait se sanottiin
syy olleen, että hän ttäytti paikan mihin
saatetaait —— siitä sakko: ttuottotitiehistä eiol-
liit kysytitystäkään! —- Että näin ott, ei
ole sotoelias ajatella johtopäätökseksi tule-
wan: "että itiin ott laki kiiiii luetaan,
wain että "onnetoin ott se, kitiit toittlle pe-
lätiksi joittuu." —— Asiasta olisi ehkä enetti-
iuäitkitt laitsitttaivaa, ittiitta jätätt wain
täksi kertaa tälleitsä; lausuit waitn lopuksi:
"Jtiiset nuotta urohot, iittalaa opiksenne,
"Kalaäijät" kittitlat tapans hitoinioontte:
Näitt armelee JllllU- "
— Kirkonrakettmtsraltaston" kartuttami-
seksi päätettiitt kirkonkokouksessa "saimassa-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
