Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1882.
"
niut 102;.
ällkiä.
’kiekuja ’kut-uti !caitijISISta "ja I-äitsj-Suamestei.
l’eistitutiintt
.laitlitlnnni 22. pittii.
; — ——"— . " . " .
Tkitwö" ja jakama-etikat: T i l " II ; h iit ta:
Lehden painopaikka, t:ri A. W. Jahir,ssonin kir- Tiim it-in- sui-itt- yön-
jamyyjsjäjä Hj" Rnimmni" j" kmniin" inmppuinwii Ttirtiösti koitti-mk- !suit-siissa.
Linnankain i feeä herrain C, A. R-.inaerg-in, 5:" Koko wtw’delta 3 m- —— 4 m- Il p" 41""29 p-
A. Lundeiiinein, J. A. arit-gersin ja J. e. Tin- s; wuodelta 1 m- 50 p" 2m"11p- 2m- 20 p-
rotb’iit kauppapii-adit. Kuukaiidetta — 25 p,
Lehdeit konttori ja painopaikka:
Litinankatu N:o 23 B.
Lehden !vastuunalainen toimittaja:
Kosti Wehanieit.
Jltnoitnksia
ii 15 petitiiä eitsi siwulla ja 10 penniä tuitilla
siwuilla pietieltä rimiltä wastaanotetaan !ehdeit
painopaikassa ja herra A. W. Iahnssoiiiii kirja-
tityyniälässä.
—–
aunu
" Tietoja annn kaupungista ja Lä’nsi-Snomesta,
ilmaantuu tulematta wuonna kalitie kertaa wiikossa: tiistaisitt, tuors-
taisiti ja lauantaisin.
LURL toimitetaan edelleenkin samaan stiiintaan kuitt tähäti asti.
Koska sen wakuutus on, että suomalaisuuden edistyminen ott wälttä-
mättötnänä ehtona Suoinen kansait tiilewaisuudelle, oit lehti woitttaiitsa
miikaan koittama, erittäinkiii paikkakunnallanttne, ajaa tätä kansamnte heit-
gen—asiaa.
Lausuinalla iitielipiteeiisä niuissakiit kansallemme tärkeissä asioissa, tahtoo
lehti käätitää lukijainsa huomion iiiihiti "ja sitett kykyitsä mukaan edistää
isänmaan parasta. Etenkin iuaaiiwiljelytsessi’i, joka ott tiiaamme pää-elin-
keino, aikoo lehti ottaa puheeksi tiykyajait waatimia parannuksia.
Toimituksett oit Turun seudun milt’ei joka kintaassa onnistutuit saada
omitt kirjeilijäusä, jotka suosiollisesti owat lumanneet tulemankin wiiodeit
kuluessa antaa tarkkoja tietoja ktiiitatisa tapahtumista ja oloista.
Turuii-kirjeitä tulee ".Kärki" wastedeskiti kirjoittamaan.
Apuansa lehdeit toimitukselle owat ltiwatiiieet aittaa: lyseon lehtori,
tohtori A. W. Iahnssoii, suomalaisen lyseon johtaja, maisteri Antti
Helander, kriititiiinwoiiti F. Westerling, reaalikoulun rehtori K. A.
Eajander ja pastori J. W. Wartiaiiieti.
Lehdench-tnt’a on:
Kolme neljän- Neljänties
Koko wuosi. ties wiiosi. Pnoli wuosi. wuosi.
Ttirussa. . . . . . . . . 5: — 3: 75. 2: 50. 1: 25.
Turiin postikonttoorissa . 6: 52. 4: 98. 3: 33;. 1: 72.
Niiiissit postikoitttooreissa 6: 92. 5: 21. 3: 51. 1: 80.
Turussa saadaait lehteä tilata: lehdeit painopaikassa Linnaiikadun war-
rellit 233, tohtori A. W. Jahnsson"in kirjakattpassa, kauppioiden C. A.
Rötttilterg’iit, H. A. Luttdelin’iit, I. A. Krieger’in, J. L. Törnroth’in ja
C. A. Hallman"iii kauppapuodeissa.
Kuukaudeks i saa lehteä Turussit tilata 50 pennillä.
Kotiatuoittisesta maksetaan 1 ntarkka koko wuodelta, 50 pettitiä puo-
lelta witodelta ja 25 p. neljäitnes-wuodelta sekä 10 peittiiä kuukaudelta.
!saat-k" si’e-kiiaiksi" 0. !9. "atte/.
Päätoimittaja.
tyytynette-isse
!(u!tei—, "opisä- jei Uusiktopöei-töolcsiei
" W. Ijetterssonilla.
JIorilsors ja Kuinjijt.
.:stankaliirjasto ja "Lnliiikaki
Tllrllsfll Tawaranttoiinitnsta tekee pikai-
pidetääii suljettuilta kohta tulematta joti- scski ja halpllbillinisl’.sii
luuinuu! Notsdfors ja Knmpp;
Iönill-aattuua- Teiefa–i tii-" t.
Gnsimtnäisenä ja
Töiseita joulupäitvänä,
jliidetttvuodeti aattona ja
Uiidenwnodenpäiwänä sekä
Loppiaispäiwänä.
iloina puinilo.
Kosl’a kirjat meidän toimituk-
seen kuuluwista höyrylaiwoista
owat päätettäinäisillään, iliitoitta-
koon jokainen, jolla oit suoritta-
mattomia tiliä näiden höyrylai–
wain katissa, allekirjoittaneille tii-
ntiiii knuti kuluessa. annssa Joii-
lnl’itnn 12 p:nii 1882.
Nordfors isi K:ni;
"’ - lainoista Suomeit.lkouluwi-
zkorkåöjll rasioit elätekassasta ylös-
kaiitietaaii nyky Ipuliikuulla talossa N:o
!1 Hettrikiiikadun warrella kaikkina pyhät-
tömiiiä tiistai-päimitiä sekä perjantaina 23)
ja laitatttaitia 30 p:itä k:lo 11——l2.
Hmitokanppa.
Jiilkisellii !vapaaehtoisella ltituttikaupalla, joka pi-
detään paikalla ensitulewan Tainniiktiuii 2;; päiwänä
k:lo !2 päiittällä, myydään Peksalau talo Angelnie-
ttieii kappelissa "söalikoii pitäjää Turun liiiiiiiii, ostit-
jalta heti mastaanotettawaksi. Talo on yksi koko-
nainen rustholli sekä siihen kuulunnit kaksi augment-
tia, yksi perintätalo ja yksi iillitdio-sateria. Talo
sijaitsee kauniilla paikalla yleisen kiilktiiiiäylän war-
rella. :ikati-tittukset, äsköisiii rakennetut osaksi tii.-
listä osaksi puit-:"ta, owat hymässä kunnossa. Tii-
lossit oit !vuosittain kylmetty noin 2 tynn. itisitja,
30 tytiti. rukiita, 00 :i 70 tynn. kauroja, 8 :i 10
tytin. ohria, 5 tyiiii. hei-neitti" ja 31):"t3,";ty;itt"
perunia, Heiniä saadaan tioiii 400 koria paitsi
ttoiit 50 koria kattilait ja rantaheiiiää. Laidiiii ou
hywä. Metsiin" löytyy talon tarpeeksi. Kalastnsta
harjoitetaan hyödyllä keittäällä. Paikalla malmi-ö-
tetaan ja poltetaan noin 300,000 tiiltä wiioteettsa.
"ittiipereen liinapalttinaa ja peite-
" aineita tehtaati hiittoihin
C. A. Strötnberg’illä’,
Talolla oit kelwollinen tuulimylly kahdella kiivipa-
rilla. Ostohinnasta ott 20,000 tttarkkaa heti tiiak-
settama, jota wastoin sälellä olenta-"öta sekä kosketpa
muita ehtoja tiiäärätääii ltiiiitokatippatilaistiudessa.
Kiititeinieit tiiyytyä myydään samana ja seuraa-
witia päiwitiä talon elukoita, elukanrehua, kalustoa
ja alttiita irtaimistoa, joideti" seassa joukko walmiiksi
poltetuita tiiliä, sekä ,2" kunnarissa ""Llnkara" ja
1;!050" kaljaasissa "Fiireitingeii"; jostii halullisille os-
tajille tietää aitiietaaii. Halikosta, Iouluk. "i p. 1882.
B. J. Setväti,
pyydi-tty toimitusmies.
Palowaknntusyhtiö
IDIDI IILI
ottaa wastaan palomakuutuksia rakennuksista, irtai-
mesta tamarasta ja kauppamarastosta halivasta
maksusta allekirjoittaneideti asiaiitiesteit katitta.
A. W. Jahitssoii, E. Nyluiid,
tuomiokirkkotorin marrella. Littnaiikatu N:o 27.
Wähäit lisiä siwistysl’iisitteen
selwittäiniseen.
Eittten olemnie tässä lehdessä puhuneet
siwistyneestä koti" ja fenraeläinästämme ja
silloiit tnlleet siihett päätökseeit, että iitoitet
näistä siwistytieeii eläntän muodoista otvat
meidän oloihiitime sopimattomia ja useasti
ipatti paljastit kiiltäwää kilotta. Siwis:
tyksen sisällisiiitä olentoa eittiiie silloiii kui-
tettkaati selittäneet, maati iitastnstimnte ai-
noastaan olemassa olemia simistyksen ivale-
muotoja. Sittemmin oit li. S. n:o 284
antanut armokasia liifää siwistyskysymylseii
ratkaisemiseen, ja me pyydämme saada tyä-
häseti pitkittää samasta asiasta. Puhneu
asiat paranemat.
Olim:ue useasti lukeneet sanontalehdissä
ja ittuitallakin laitteita selityksia siwistyk-
sestä, saatnatta ktiiteitkaatt mitään todel-
lista tolkktia siitä. Niissä kyllä selwästi
selitettiin, mitä siwistys ei ole iitiitta ei
sitä, mitä se oit. Llsiasta keskusteluaine
monen "siwistyneen" herrasmiehenkin katts-
sa, titiitta ei siitä seit eitempää wiisasttt-
nut, aitta saitnitie selitykseksi wain kowin
epämääräisiä tai aiwan yleisiä lauseita.
Tapasimtne sitte kerran erääit armoisan
taloitpojan, joka jo oli päästä harittaa ja
päiwistä wanha, joka iiaittti rajatonta luot-
taittusta kaikilta, ja todella sen ansaitsikin.
Hänen kanssaan juttelimme "titoitta yöii
kulmaa" kaikenmoisista asioista, sillä hänen
armosielunsa olitpat aitta järkewät ja täs-
tnälliiset. Tulipa kerran kysymys siwistyk-
sestäkiii. Siwistyksestä paljoit puhutaan
ittiitta wähäit tiedetään, lausuimme tiie,
mutta mikä ott teidäti ajatuksenne siinä.
Ukko wastasi: "Simistyiiyt oit jokaitteii,
joka osaa säädyssään ja kutsumuksessaan
elää, niin kuin hätieit siinä tulee elää,
mitään tiitiiita ei tiivistykseen kuulu". Siis
on kuutiollinen talonpoika yhtä siivistyiiyt
kutit esitit. yliopiston professori, wastasim-
itte. "Ompa iiiiiikiii", wastasi ukko. "Pro-
fessorilia oii tosin paljon enemmän tietoit
kun talonpojalla, hän tarwitsee sen hänen
mirassaan, iitiitta jos hän tämän suittet!
tietottsa ohessa ei kititeitkaati osaa elää sää-
dyssään ja kiitsuiitnksessaaii, itiin kuin hä-
iieti siinä tulee elää, itiin täytyy häntä
pitää siiinstyinättöinäiiä. Mutta jos taas
toiseltii tuittien talotipoika ivähäisten tieto-
jensa katissa osaa elää säädyssänsä, itiin
tuin hänen siinä tulee elää, itiin täytyy
häntä taas pitää simistyneenä, sillä siwis-
tystä on se että osataati elää, kukin pai-
kallansa ttiiit kuin pitää".
tvieidän ttiielestämniie ott tämä selitys
siwistyksestä niivan oikia, ja se tuntoo täy-
dellisesii rajat siiitistyneitten ja simistym-ät-
tiimain kansaluokkain wälillä. Kaikki kan-
san ltiokat moititat olla siwistyneitä jos he
ioaaii owat kypsyiieitä eläinääii paikallansa
itiin knin pitää. Tähän saittaatt selityk-
seen pääsemme ttiitiillakiit lailla, jos otatit-
tiie katsellaksemme pari esitiierkkiä, joissa kä-
sitys oit selwä jokaiselle. Otetaanpas esitit.
antinattisiiwistykseii käsitys. Se on ylei-
sesti tunnustettu että aitiinattisimistys on
sama kutti walineus eli kypsymys aittiitatin
toimittamiseen. Suutari oit täydelliiten
ammattisiwistyksessääii jos hän otinta kai-
keti sett ky’yn, joka jalkineitten walittistuk-
fessii woipi ttilla kysyittykseen; samoin ott
pappi täydellineii amittattisimistyksessään,
jos hän oit täydellisesti kypsynyt kaikkein
niiden asiaitt toimittamiseen, jotka häntä
papin wirassa woimat kohdata. Ios siis
annit-.itiisiwistys on sama ktiiti täydellinen
kykeitemäisyys ammatin toiniittatttiseeit, itiin
on yleinen siivistijs sama knin täydelliiieit
kyketiewäisyys eläinlin toimittamiseen ylei-
sesti, kunkin säädyssääit ja asemassaan.
.liitytinimie saitaa "elämäit toimittamiiieii",
tarkoittaen sillä tajiillista elämistä. Niin-
kttiii sitiitari tekee kenkää ja pappi mir-
kaansa,iiiiii "tek"ee" siwistyttytkin elämää
tajullisesti elämäii waatimusten inti-
kaaii, jotka simistynyt tietää aiiitaii kuti
suutari kenkäit tekemisen temput. Simis-
tyuyt oit siis se joka oit kypsynyt eltiiiiäätt
tajullista eläntää,eläyiääit oitiaiti waatimus-
teit mukaan; miitta mitä on tämä tiiuitta
kuin eläiitistä "itiin kuin pitää”", kuten ta-
loiipoika-wanhaksemme sanoo. Satict ""pitää"”
merkitsee eläinän lakia ja ttiaatiiiiukiia, joita
tiivistynyt "osaa” seurata, se ott tajiilli-
sesti toteuttaa.
Sjwistyksen ivastakohiatia käytetään myös
ipiilistäin saitaa "raaka". Siwistyinätöin
on siis raaka. Mutta raaka-saitan alku-
peräinen ivastakohta oit kypsä, simistynyt
ott siis kypsä. Kypfä mihin? Tietysti
elämääit "itiin kiilit pitää". Niin siis itse
kielen henketärkin johtaa meitä saittaaii kä-
sitykseeii siwistyksestä. Simistys on siis
tajullisuuteen kypsynyt elämiskyky. Sitvis-
tys ott eläinistaide.
Elämistaide on siis siwistyksen olento.
Mitä edenititäksi tällainen eläiiiistaide on
ihitiisessä kehittynyt, sitä siwistyneetitpi on
hän. Mutta satiioin knin eläntäit ehdot
ja waatimukset owat waihtelew’ia eri pai-
koissa ja eri aikoina, niin täytyy siwistyk-
setikiii eli eläiiiistaiteeii olla maihtelemaa
ja maunumaista. Taloiipojait siwistyksen
eli eläiitistaiteeit täytyy olla useoissa koh-
diti toista kuin professorin, raitskalaisen
toista kitiii siiotnalaiseit, sillä taloitpojalta
!vaatii eläiiiä tuonessa kohdin toistit kitin
professorilta, rattskalaiselta toistit kitiii suo-
malaiselta Isäitmaati ja uskonnon, per-
heeii ja waltion palwelluksessa pitää hei-
dän tosiii kaikkien elää ta toimia, mutta
talonpojan toisit! knin professoriti, ranska-
laisen toisiit kuin suomalaisen. kittikiit omalla
tamallatisa. Tästä sytttyy siwistyksen eri-
laisuus, ja tämän erilaisuuden täytyy iitei-
däii tityäiiiää, sillä ntiiutoiii tullaan siihen,
ettei kukaati tunnusta siwistyneeksi muita
knin itseiisä ja oman säätyiisä.
Siwistyksellä ei siis tyoi olla mitään
tiiuitta mittaa ja ntäärääjätä kititi eläntätt
ouiat lait ja waatintnkset, jotka eri kait-
soissit ja paikoissa ja eri aikoina owat eri-
laiset. Se siis joka mittaa menneitten ai-
kain tahi itiiiitteii seutuin siiitieaystä oman
aikansa tai oman seutunsa siwistysinitalla,
hitti sillä waan iiäyttää, ettei hän inutte
siwistyksen oletitoa, eikä tunnusta elämät!
moninaisuutta oikeutetuksi. Saman erhe-
tykseit tekewät tie, jotka mittaamat toistett
kansaluokkain siwistystä oman kansaluok-
kansa siwhstysntitalla. Simistysiä woidaan
niitata ainoastaan kiitikin ihmisen elamän
tarkoituksen ja waatimusten initalla; jos
hän elää taikka ei elä, tiiiii knin hänen
aseittansa waatii.
Tästä myöskin käy selmaksi kuinka mää-
riii se ott, että tuodaan !vierasta siwis-
tystä, wierasta eläinistaidetta maahan.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
