Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
joittanut L ii c i n a H a g’m an, opettaja
walmistawassa koulussa Häineenlinnassa."
— 248 simua.
"F a id o n i, Platonin keskusteltua So-
krateeti wiiiiieisistä hetkistä ja sielun kuole-
mattomiiudesta" Kreikan kielestä käänsi ia
selityksillä sekä johtamalla alkulauseella ma-
rusti T:ri I. W. Ca l aitiius."
"’Kateketika. Wihkoneit uskoniioti
opetusoppia. Kirjoittanitt opettajaseiiiiiia-
ria warten N, J är minen" —— 42 sini;
hinta 75 penniä.
Tekijäti omalla kiistaiinnksella on ulos-
tullut "M etsi en hoid o s ta. Metsän
ystäwille kirjoittanut P. W. H annikai-
nen. Ensititmäinen wihko: Metsäii-
kaswatiiksesta." — 124 siw: hitt-
ta 2 markkaa.
Hrii K. E. Holin’in kustannuksella ott
ilniantuititt.
"Kiiwia kaswikiinitasta kouluit
ja kodoit tarpeeksi", neljäs ja wiides wih-
ko, ii 2: 50.
Kirjakauppaan oit ilmestynyt: Mosk-
iva höyrylaiwan Haaksirikko
Afrikan itärannalla eteläpuolella Ras-Ha-
foon-nieiitä ja laiwawäen sekä matkusta-
jain olo wiidenkymtitetien päiwän kuluessa
hieta-erämaassa. Matkustajan päiwäkir-
jasta. Suomeitnos"" 96 siivua 8:o.
Hitita 1 iitarkka.
Myrkiitetty. O. L:ssä kertoo eräs
lähettäjä: Kihlakuttiian-oikeus Jisalmeii
pitäjässä tuomitsi wiime marrask. 29 p.
erääii talotipojan Walkeisen kylästä mai-
nittita pitäjää Iuho Saiiiitlinpoika Parta ;
sen jalkalapsensa itiyrkytyksestä menettä-
iieeksi kätensä ja kaulansa Seikka oli seu-
raawa. Neljättä wuotta sitten synnytti
eräs iyaitito-ihttiineii Wilhelmina Kauppi-
neii J. "turtoselle jalkalapsen, jonka elatuk-
sesta Partatien sittemmin sitostiii maksa-
ittaait 300 markkaa. Waan tottapa lienee
Partasen alkanut säälittää maksaessa inois-
ta suitttnaa; hän piti ite 300 markkaa
kalliiiitpatta, kiitti lapsiratikkaa, ja itiin
päätti toititittaa wiattoman lapsensa päi-
iviltä pois. Hän surmasi sett myrkyllä,
jota liiiitiittäin inarkkulia) oli saatiut erääl-
tä kuljeksimalta 9"""eiiäjän miehelta, joka har-
jaksia keräilleit kuljeskeli. Partanen lähti
erääiiä aatitiiita syyskitulla tänä wuonna
waatteitaaii wietitääii witiiiille, ja iiteitnes-
sääii pisti lapsensa suithiiii markkiilia elo-
hopean kanssa. Äiti jotenkin iiuolasi lap-
settsa suuta, ja niin oli saada sitrinaiisa.
Lapsi kuoli iiiyrkytyksestä. Näkemässä tä-
tä kauheaa myrkyn antoa ei ketääit ollitt,
waati ott kitiiiiiiiitkin asia saatu selwille
ja Partanen hawaittu syypääksi surmaan.
— Suomalaisen teaatterin wiiosikokoiik-
sessa luetusta :vuosikertomuksesta näytätitö-
wuodelta 1881—1882 nakyi, että niistä
rahoista, joita wuonna 1880 arpajaisten
kautta kerättiin teaatterin kannattamiseksi
ja jotka yhteensä tekiwät 46,519 in. 26 p,
mainittuna näytäntö-wuoitna on täytetty
11,000 tii Kun samoista rahoista sitä
edellisenä näytäntö-wuonna oli täytetty
12,000 in" on siis nykyiseksi näytätitöwuo-
deksi jäänyt jälelle 23,519 in. 26 p. ——
Tilikirjain tarkastajoiksi walittiin herrat
kamrerit A. Boehtn ja A. V. Helander.
—— Tuulagititaksu. Waltiosäätyjen sitos-
tumuksella ja myönnytyksellä on Keis. Ma-
jesteti tiiääräniiyt että, pysyttämällä nyt
woimassa oletoaa ja wiimeiseksi armollises-
sa asetuksessa 31 p:ltä Joulukuuta 1877
wahwistettua perustusta tuulagimaksun las-
kemiselle, satiotuksi maksuksi on 1 p:stä
Tamtnikituta 1883 alkaen 1892 wuoden
loppuiin asti inäärättäwä joku wissi pro-
sentti sen tatparan tullimaksusta, joka on
tuulagiweroituksen alaitien, sillä tawalla:
että tuulagitnaksuit nyt säädetty korkein
määrä, joka wastaa neljää prosenttia tuu-
lagimeroituksen alaisett tawaran tullimak-
susta, pysytetään;
että nyt woimassa olewa sääniö tuula-
gitiiaksiiti stiorittatiiisesta yhtäläisellä pro-
sentilla sekä maahan tuotujen että maasta
wietätoieii tamarani tullista myöskin pysyy
muuttamatta;
että tämän inakstiii otvat welwolliset sito-
rittatiiaatt yhtä suureen iiiäärään kaupun-
kien kaikki asukkaat kuin myös kaikki ttiiiut,
"ska meritse taikka maitse maan ulkopiio-
’ieita vietoista paikkakunnista kaupunkeihin
tuomat sisääii tahi sieltä wiemät ulos tul-
liitalaisia taivarojia; sekä
että, sittenkuin Suomen Senatimme Ta-
lous-Osasto, saatujen tietojen ja asianomais-
ten kaupuitkiioirastojen ehdotusten johdolla,
on määräniiyt seit prosentiluwitn tullimak-
susta, johon iiiääräätt tuulagimaksun kus-
sakin kaupungissa saadaait ylöskantaa, tä-
mä inääräys on iioudatettawa 1892 wuo-
den loppuiiti asti.
—— Erästeit perinnöksi ostoa koskewaiii
laitisäännösteti lakkauttamisesta säätää Keis.
Majesteti asetukseti kautta 20 p:ltä wiime
marraskuuta :
Waltiosäätyjen suostumuksella ja iityön-
nytyksellä tahdomme Me armossa toastai-
suudeksi moititultaan ja waikutiikseltaaii litk-
kauttaa 3:nen kohdan 19 p:nä Syyskuuta
1723 annetussa Kunink. asetuksessa siitä,
mitenkä on iiietieteltäwä niitten talojen ja"
kruununtilain kanssa, jotka perintiöksi myy-
dään, sikäli kutti sen katitta riisthollarille
on itiyöttitetty oikeus eräissä tapauksissa
teliitisn oli lopputiut; liiin liisini-iii pastilleit-
su sii luslci liiitetisii liittien hartioillensa.
"illissä erersti on’t" 1);Uiiel liiii-nasti uii-
ciestiieiii liysyi.
"Sitii niinii eii tieclii””, reistasi llIuäseii.
"Sinii et tieclii sitti —— olisimnielio nyt
tuus turtinen telineet" tztötii ju taustiin lie.-
clottatieet tiippelitiiinie?"
"IiItsiliiiii liiiiitii itse liolitisttin, siinai ilaalt-
lie, "eliliä teillii oii parempi otitii liiiiti
meillä.t-
Vuniel sysiisi sisääti :tiutusta aresteja
liiislii nioleinpiu riitsutnieliiii jtseäiisi’i seurein-
meiiiti. l(uti lieicliitt aslieleitensii ei eniiii
ltuiilutint, njin "jaulilta sullii seliii pöngitti
oren lieiäiiii jäliilieeiisä. 8jtte liiiti auliiiisi
eret-siin piilopuililiiiiiii rietiiti oiteii.
"lilitii nyt ai’ot teliiiii?” lips-)ii llIiiclsoii.
"lilitiii ai’oii piitittäii, niitä te olette silot-
tuneet”", riistasi pollia "ju lillisi.
lllailsoii liiitsoi liiinen jiillieeiisii.
iiii)"tti t)")"t)"riiiseltii "jei sanoi jtselisetisii:
"Blilcii se otiliin piiretiipi iiijtipäjti. —
"Ios lie ruliastnetit toisintisii, tiiiii tFtiir suu
pojulleni sorittaa niitä isii oii rililiotiiit-."
lläii nojausi seiniisi rasien sii isuipui uja-
tulisiiti, "joita iisliejtieii tapans oli liiiiiessii
li eriittiiiiz" t.
"blyt oli "jo tii)"si piili’ii ja auritilio loisti
ltatoti liii/estit. 8illoiii tiillöiti etieininiiltii
liunliii I)iiiiie1"iii seliii luinen apuinielietisii
iiiitiet, lieiiliiii liiillieisstiiisu )tulostit liolrista
toisi-eii !peltolaista liulieiiiussa. Bierstiii pii-
lopuilcustu ei liuiiliitiiit liiisliettäliiiiiii.
)litin liiiltii liotruseii tiiliini; illuilsoti ei
sitti liitomannut "ju rust-i "luuliciii piilutessa
liiiii lieriisi iiiieltnistuiise. Uuortiliuisen lius-
wt oliriit rulliin liiilpeiit "ju liiiiieii liiiuletisii
uupistent. bluästiii stipsiiliti:
"illiliii sinuu raii"ua, posliniii?”” liztsyi liiiti.
"Sitiii olet tilin linjpen "ju niut-lieoilleen iiii-
lisintin"
!liiti
"tk-i minuti tnilciiiin raiti-3.3", rastiisi Janlc-
lio, "eiiliii iiiinii iii)"()sliiiiiti ole murheellinen;
piiju riistoin niin-"ii liiitiiii Jiiiiialen, ettii IIiin
riinieiti oii auttanut uiinua tiipttiiiiiiiäu toi-"
lioitustaiii. "
bluäsoii astui erelle jo" niilci liolisen ole-
reiii ylisiin. iili-liunan tiet-eon porattu liipi
osoitti niitti tietä peltolaiset alitat lierun-
neet
"Siiiiiliö liiineii pelastit?”
"illinki "Io tällä lietliellii I(eii bplilie tyt-
tärinensii purjelitii Sucleiijoliea alaspäin. .lu-
mala iiiiti on sallinut ettii me lialisi, te isii-
tij ju niiiiii, salmine pallilta piitiun ii)teällä.""
"01"ilco liiiiieii t)"tti;ii"eiisiiliiii inuassa?”
lists luliliui"i liumuiastelleti.
"IFilcö liitti sijs tietkmyt, ettii sinä tiilias-
tit liiiiitii?"”
"12", tiustasi ilaulclco. "illinki en talito-
tiut ettii liiitt olisi luullut niinuii raatsien
rnlilcnuttei pullinlisoiii. –— lllinii olen tulias-
teinut litintii””, lisiisi litin liuislcuteti "ju liisiii
piitinsti liluäson’iri oleille, salatalisetisii sy-
räii liiliutustaiisei. "etiliä niinii liosliaati tule
lietäiiti toista ralcustennaan, inuttu liitii ei
ruliesteinut initiiia. ]ileeksi-i oti pelastettu,
liiitieii tyttiirensii seuraa liiiiitii, etnineliä me
eniiii tnilloinlcuun lioittasi toisiamme"
lleti tiimiin perästä löriis ratsuuiieliineii-
sii puliisi. 1tutiiioitettu ori oli jo aruttu jii
liitti tupasi !puuaisti seliä iitinen poiltansa
seisautusta iiiineti toisensa tieressii.
"til-le oletnuie taas tulleet potet)"ilisi”,
liitusi litin IInäson’ille, "ju tällä liertaii uie-
lii lirilitu liiilluniasti liitin etinen, lipi/ii re-
siniplljtni nyt nioni liitteen, ’kaililta niitä
sinä, tiililiat-i, ujattelet2"
"illinki "juuri ujatteleii tuota saine.tin iteis-
tasi litliliai i.
Seuriiaiiatia päiräiiii I)uniel liriis liiliti niut-
lioiliinsa, eili-ii enää palentiut.
liuoilet liuluirut. .Iaalclio sai isänsä iti-
ennen asukasta perinnöksi ostaa augment-
titila, joka on rusthollin alle määrätty,
kuin myöskin 5 §:n Kunink. julistuksessa
samasta asiasta 24 p:ltä tatntnikuuta 1790
sekä 8 §:n Kiinink. päätöksessä sotapäällik-
kökunnan ivalituksiiii 18 p:ltä elokuitta
1752.
—– Yliopiöto; Tilososisen tiedekunnan
sysillis-inatemaatillinen osasto on hywäk-
syttyt kirjoitus näytteet, jotka suorittimat
länsi-suomalatsset ylioppilaat: latinaksi:
A. A. Bergroth, W. M. G. Dahlberg,
G. A. Jansson, E. W. Molin, A. Nie-
minen, V. I. A. Roos, K. A. Widbom,
D" A. Wickströiii,
—— "Tampere" ja "Turttn Letiti””, nuo
uudet suoittetikieliset wiikingi-lehdet, jotka
tulewatt wuoden altista aikomat ilmestyä,
owat julkaisseet tilaus-ilmoituksensa Uudes-
sa Suoinettaressakin, toiwoen kaiketi saa-
wansa jonkun sielun ongituksi siitäkiii pii-;
ristä, mihin tämä lehti letviää. Tästä
lausuu U" S. Että se toiwo pettää, siitä
oleititne täysiit wakuutetut, sillä me luotatti-
ine tämän lehden lukijakuiitiaii terweeseti
järkeen, joka ylenkatseelta oit hylkääwä
moiset tulokkaat. Ja toiwomtitepa myös-
kin että jokaiiten otitassa paikkakunnassaan
on pitäwä huolta siitä, ettei nekään, jotka
eiwät wielä tiedä inistä herrat wiikingit
käywät ja mitä noidett iiitsien lehtien war-
sinainen tarkoitits on, heidän saaliikseen
joudu. Suomalaineii kansa ei ole sallitva,
"että sitä sen omalla kielellä herjataan, että
sen oikeuksia pyydetään sortaa ja sen kehi-
tystä ehkäistä. Kunnianasiaiia pitäkööt
stionialaiset sitä, että nuo wiikiiigein suo-
menkieliset sanomalehti-sikiöt kohta syntyes-
sääii kiiolewat.
—— Koirawero. Arm. julistus 20 p:nä
toitkokuuta 1878 annettin, meron tnaksa-
mista koirasta koskeman asetukseti käyttä-
iiiisestä, atiiiettu wiime marrastutin 20
p:nä säätää:
Waltiosäätyjen suostumuksella ja itiyöti-
"niityksellä tahdomme Me tämän kautta ar-
mossa iitäärätä, että asetusta 20 p:ltä tou-
kokuuta 1878, iveron tiiakfattiisesta koiras-
ta, pitää, mikäli se koskee koiriitt maaseit-
dullia, toistaiseksi lakkattaman käyttämäsiä,
kunnes Me katsotuitie soweliaaksi iitäärätä,
että se uudestaan on mainittuun kohtaan
nähden astuma woimaansa.
— Mutta untista Sitoniesta. Kirjai-
lijapalkitito. Professori Th. Rein,
on, kertoo H. D., k. senatilta saantit 800
mk palkinnoksi oppikirjastaan tiiitodollises-
sa logikassa kouluja warten tiiaamme tuo-
letitmilla kielillä. — Käytölliset opet-
tajakoke et ivenäjänkielen kollegawirko-
ja warten 7-luokkaisissa lyseoissa suoritti
filos. maisteri S. Maiinineti Hämeenlin-
nan nortitalilyseossa t" k. 12 p., ja arwos-
teltiin hänen opettajakykyiisä lauseella apji-
radetur ouni liititte (li/3). (85. S.) "-
Hywällä kannalla owat asiat Tor-
itiossa. Kaupungitt ei tarwitse ensinkääii
weroittaa asukkaitaan, kuti tulot owat suu-
remmat itienoja, kertoo U. T. – T or-
w isoittokiiittaa aiotaan Orimatti-
kassakin panna toimeen.
Maasendititta;
— Dahlin tehtaan postitoimisto pide-
tään tulewana ioitotiiia samanlaisessa pos-
ztiyhdistyksessä kuitt tätä nykyäkin, tiimit-
täiit purjehdusajalla höyrylaiwalla Turun
kanssa ja iituulla ajalla wuodesta kaksi ker-
taa wiikossa Kemiön postitoimiston kanssa.
—– "Warkaitksia Paiittiassa. Täältä kir-
joitetaan meille 19 p. joulukuuta: Hiir-
woin lienee warkaat niin hywällä itienes-
tyksellä ihmisten tamaroita rosivoilleet kuin
tänä witonna, koska heiltä ei ole tiiuitta
pois saatit tuin sen iititikä itse jättämät.
Niistä monilukuisista warkauksista, joista
tiiotiaan itiainitsiitittie, saatiiti :liukkijoen
Ränttin heinonen likeltä Turkua, joiiite se
oli hywin ajettuna jätetty ja löydettiin,
jos oikeitt olen kuullut, rattaatkin, waati
riin "ja liiillii Kierslör’issii talosta tuloon
opettaen lapsin. 1(iiti sitte "sasliiis joliii rie-
rus liiiuiiiitistFi, iiiiliclessiitisä. liiitien synlilcii"
niielisjii, tiiiirlieellisiii litistys-ansu, soilia tuos-
tn etumusta iisti oljent- pzssyiieet liiilinunliur-
raistiin, niin ilitiiiset liiijsliusiriit toisillensa:
"IIiiii oli iiiitteii seureissa "joilta liiiitiriit
IIensboi-g"ii"t tuutijoissa tietuetta loihtimassa.
.sure oii puutiut liiiiieii tnei"liiiti, ejlcii sem-
moinen jlitniiieti lianitaii elsi"
"la tiiinii ennustus piituliin liitii toteen. ——
I- o p p ii.
mitä muuta warastettua heillä oli, oli kor-
jattu pesäpaikkoihin, ja hewosesta ei suin-
kaan itiin suitrta wäliä pidettykään. Uusi
warkaus tapahtui taas wiime wiikolla tään
kuun 16 p. wastaan yöllä; silloin itäet
warkaat itiitrsiivat Tupilan Käpin talliin,
weiwät sieltä hewosen, otti-oat tiietsä-reen,
(sillä parempi reki oli lukitussa majassa,
jonka owi jäi aukiitiiirtainatta), sekä tiiulta
waljaita, että pääsiwät kiilketnaan. Kuorma
otettiin salista, jossa kumminki waatteet
oliwat lukitussa kaapissa, jota ei tohdittu
aukimurtaa; niittta muuta tawaraa oli:
muotaa, päällisnahkaa, kolme kappaletta
pohjanahkaa ja milloja, joita ei sanotu
wähän olemankaan, jotka kaikki rostoot ot-
tiwat saaliikseen ja wielä leipiäkin. Salin
akkutia oli wisusti otettu pois, inuutatnat
lasi ja parsiini-astiat, jotka pian olisiwat
akkunalla särkyneet ja hatvauttaneet ihmi-
siä, oliwat he warowasti korjaneet tieltänsä.
Mutta tallin otoen olitpat isolla puraalla
murtaneet auki, joiika aseen oliwat joko
unohtaneet tai tahallansa jättäneet pihalIe.
Aamulla noustiin talossa tawallista ivarem-
min ylös, ittiitta warkaus oli jo ehkä ehtoo-
yöstä tapahtunut, kuti yöllä tiillut lumi
oli warkain jäljet peittäityt. Warkaat oli-
wat nytkin tuenneet Turkuun päin, koska
iiieiinessään ottiwat erään Kauhaisten torp-
parin reen, joka oli iiietsä-rekeä parempi.
Hewoseii satiotaan omin walloin kuleksineen
jossain kaupungin läheisyydessä, mistä se
oli wiety kaupungin mahtiin, hywin ajet-
ttitta, josta tiäkyy, että hewoiieti on waan
tatvarain kuljetusta warten otettu; Se
waati ihtiietyttää wieläkin, ettei tällaisia
rosmoja, tawaraiit tallettajia ja kaupitsi-
joita ole käsitetty, waikka kuittka paljon
walttiiita waatteita, waate-aineita ja ruo-
kataivaraa warastaiiiwat. -–—t–m,
— Kitiinianosoitus; Wiime sunnuntai
ehtoolla kokoontui tniiutatnia arwollisimpia
Paiiitioii kutitalaisia Pietilän rustholliin
Wistan kylässä, jossa oli toimeenpantu
kesti herra kruununniinismies Foitgstedt’in
hytoästijätöksi, joka kohta tulee kutinasta
muuttautaan"
— Parin rantatie. Harjawallassa lu-
wattiiti yksimielisesti kutitakokouksessa 18 p"
tätä kuuta olla waatitiiatta mitään palk-
kiota Porin raittatielinjan koneellisten tut-
kintojen tähden tulemista wahiiigoista. Ko-
iiiiteaan samaa rautatietä ioarteii walittiin
kuntakokoukseit puheenjohtaja, itiaanmiljelijä
Frans Ylitteii"
Talotikauppa. Konsuli L. Kräki,
Undestakaitputigista, on, kuteti S. T" ker-
too, leskireuma A" Wahlsiröm’iltä ostanut
Maarjärtven allodiali-säteritalon Wehmaan
pitäjässä. Kauppasumma oli 42,000 tnark-
kaa.
— Ruökolta kirjoitetaan meille joulu-
kuun 20 p:nä seuraawasti: Tuo ensi
iouodeii alusta iltiiestywä uusi suontenkie-
liiien sattotitalehti, tiiitteltä Turuii Lehti,
on aittanut iiäyttönutneronsa, joka wan-
hemman ioirkaweljensä kainalossa oit saa-
punut Suomen saloille. Sen koreassa esi-
puheessa jo esiintyi wähäisen hänen luon-
itonlaatuaiisa, josta woi helposti hawaita,
miitkä hengeti lapsia tuo äskett syntynyt
on. Jmeläisen kuoreti sisällä aikoo hän
meille raukoille siioittalaishölniöille syöttää
ketun leipiä; marinaankin siis itnellyttäwä
pala ruotsikiihkoisille, waan täysi-fuomalai-
selIe ei se liene terweellinen. Täytyy waan
Lapiit Kustaati taivaita päättää, että taitaa
olla paras antaa olla siihen kajoomatta;
iiiittta se ei kuiiiiiiinkaan tehne suurta hait-
taa, niin artvelee Justi.
—– Kansakoiilita päätettäesfä täkii litku-
kaiideksi ivietettiiii Paimiolla 18 p. t. k.
koultiissa pieni juhla, jossa saatiin kuulla
koululasteii laulawan ja äätieettsä lausuman
tituiitaiiiia riitto-kappaleita. Iuhlaan oli
myös saapunut lasteu manhenipin jll mui-
takin koultia suosimia pitäjäläisiä; näistä
piti talollinen A. Halkilahti lapsille artook-
kaati puheen, iiittistuttaen heitä etenkin oi-
keassa arwossa pitäiiiääti saatttja tietojansa.
Satnassa tilaisuudessa lahjoitettiin koulun
opettajalle A. Björck’ille kiitollisuuden osoit-
teeksi uushopeainen kahwikaiittu ja kerma-
kuppi sekä puoli tusitiaa kalimikuppia ja
wietit kaitiiis walokuwa-albuttti.
—— Litkusali Paiiniolla. joka pantiin al-
kuun Kansanmulistus-seuran Turussa ole-
wan haaraosaston raha-awulla, on päätet-
ty ivast’edeskiii pitää toimessa pitäjäläis-
ten omalla kustannuksella.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
