Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
uskottomuutta ja epäilystä wastaan, on
todellisia "kristityitä nykyaikaan kotvin huo-
lestuttanitt tie tttttittokset kristittyjen kirkko
jen ulkonaisessii aseitiassa, jotkit itielkeiti jo-
ka maassa oit tapahtunut tahi on titp-"th
tumiiisillaan. Kirkkojeit halltista jit littos-
tasta otetaan pois titoitta toititii, jotka tä-
hän asti owat olleet kirkon yksittoittaisett tital-
wonnan alla Ettsiksikiti kotilitt. Niideii
hallitus ei ole euiiätt tuonessa maassa, utin;-
kitin ei Sttoniessakaau, iiskotttt kirkolle;
tneillä wielä ktiitetikitt liitherilititteit kirkko
walwoo uskonnon opetusta sekä oppineissa
että kutisit-kotiluissa, ttiitita ittottessa tiiais-
sa, joissit kotilit oit yhteinen, ttiitttit paljo
erilaisia kirkkokuntia oit olemassa, waadi-
taait jo kiiwaasti koulitjit ilttiait uskonnott-
opettista, joka jätetään uksiuomaisesti per-
heen ja asiattoiiiitiseti kirkkokunnan hoidet-
tawaksi. Sitteit ittitittittitkooti itmioliittojett
wahwistantineu. Se oit meillä uskottu
kirkon haltuun, itiiitta iitoiiessit muussa
maassa wahwistaa waltio wirkatttiehiettsä
katitta awioliitot eikä kirkon siutiiittstit tualt-
tämättötitästi ioitadita; näitä arvioliittoja
nimitetäänkiit siwiili-atvioliitoiksi. lisenssit
maassa rumetaan myös yhii kiiiuititittiiittt
taistelemaan tiiitä etttoikeuksiit wastaan,
joita waltiokirkko nauttii tittiideti iititassit
olewain kirkkokuntiin! suhteen; tahdotaan
eroittaa kirkon yllättitäntinen ja ulkonainen
hoito kokonaan maltiott tehtätuistä, jossa
tapauksessa tie otvat jiitettätoät ktttikiit eri-
tyisen kirkkokunnan walwottawaksi.
Olkoott nätiiät wiittiiitkset kylläksi. Ios
niitä tarkeniutta itjatteletttttte, huotiiaiitttttte
kitti-33, että muutoksien perusteetta oit ttseiit-
kin oikeutettu syy: eri tiskoknittitiit keski-
näitiett tasa-artoo kussakiti waltiossa; ttitit-
ta ihait seltuä asia ott, ett’ei oikeudentunto
yksistäätt ole waikuttanut yliä hitotnitiitet-
tuja inuittoksia. .lkiiwaatttmin waatiwat
näitä jttiiri ttskottotitttttdeti kannattajat, jot-
ka tahtowat saattita uskonnonasiat syrjäiseksi
toimeksi toaltioii itiiiitteti toitttieit siihteett
sekä lisätä waltion tvitiktttitstit kirkkokuntain
wahingoksi. Täittä ottkin asiati waarallisin
puoli, ei tiiitt paljo kuitenkaan kristinus-
kolle, kititt itse toaltiolle. Mattio tarwitsee
epäilettiättä säilyäksettsä kristinuskossa kits-
watettitja kansalaisia eikä tuoi omaksi wa-
hittgokseus-"t jättää waltoottiatta, ett’ei sen
keskuudessa kastoa kattsitlaisiit, sotkit eiwät
ole saatteet kristillistit kasivatusta eiwätkä
ulkotiatsestikaatt kuttltt ntihitikääu kristilli-
seen kirkkoktttttaatt. Mutta ivoiko se olla
kristiiiiiskolle auttamattomaksi wahingoksi,
että kirkott ulkonainen aseitta täteit heikoit-
netaan? Epäiletuättä ei; sillä kristinusko
saa woititattsa, tukensa ja turmansa omas-
ta itsestään eikä sitä ylläpidetä ulkonaisilla
keinoilla, jit seltoästi todistaa kirkon histo-
ria, että tnilloitt juuri sett ulkonainen ase-
ma ott ollut heikotti, silloitt ott sett sisälli-
nen tuojina kitstvanut yhä wastuttatntatto-
mammaksi.
Rauha titaassa ja ihmisille hymä tahto,
kuuluu wielä taiwaallisessa toiwoiuuksessa
ihmiskunttalle. Totta todellakin, kun ihmi-
sillä olisi hywä tahto, olisi myös rauha
maassa; mutta etinen kaikkia ihiitinett tah
too, mitä hänelle itselle on edullista, hiio-
limatta loukkaako hän siten tttititteit etuja.
Jtsekkäisyys se on, joka useimmiten määrää
ihmisen tahdon, ja itsekkäisyys ott rauhan-
rikkojana, niin suurimmissa kuin pieniin-
missäkin asioissa. Yksityisten keskeit tual-
woo laki ja oikeus, ett’ei ihmiset itsekkäi-
syydessään saa häiritä toinen toisen rau-
haa, mutta kansojen ja waltakuntain tvä-
lillä ei ole muuta oikeuden ratkaisijaa kititt
— sota. Mutta sota ott juuri raithait
wastakohta. Omatko sodat siis wäheitty-
neet kansakuntain ja waltojen wälillä?
Warmaankitt tie owat aikoja tityötett har-
wentutteet kristittyjen kattsojen keskett. Kii:
kin kansa niitä koittaa jos suittkiit kitrttaa,
hywin tietäen mitä stitiria ivahiukoja sota
woittajallekin tuottaa. Eikä aiuoastaan
sodan tuottatitat wahingot estä heitit an-
tautumasta sett waarallisiitt otteluihin, waati
wäkewäntntätt täytyy useinkin olla hyökkää-
inättä toisen päälle, jos ttiuttt wallat jyr-
kästi päättäwät hänen olewan määrässä.
Mutta kokoitaait loppua sodista ei toki title,
ennetiktiin ihiitisistä itsekkäisyys, kaikkien
syntieii juuri, on kadonntit. Silloitt kiin
se on ittettnyt, on ihttiisillä myös täydelli-
sesti hymä tahto, silloiit ott raitha tiinassa
ja silloin suodaan kunttia Iuinalalle kor-
keudessa. Mutta tätä kohden ihmiskunta
warmaan ja usein tietämättänsäkitt pyrkii,
sillä sinne johdattaa sitä mailman kaikki
wiisas ja kaikkiwaltias hallitsija.
Toiipokaainme siis, että tättäkin joitltina,
ioka nyt on tulossa, yhä woitnakkaammin,
yhä selioeminin kaikuisi yli koko kristikun-
natt titimaallisten toimoinus:
.tiuttuja olkoon Jutttalalle kor-
keitdessii, rauha maassa ja ihmi-
sille hywä tahto!
Utttta kirjallisuutta.
iJatko ti:ron 100).
Nuorison huwitusta tarkoittamista au-
saitsee ettsitt mainita Fratis Hosman’in ker-
tomus: "Pittteydestä waloon". En-
tieti oit se. suomennettu !noitta tämän te;
kijän kertotttusta, jotta jo hänen niitieiisä
ott takauksena että kertoanis on hywä ja
sopima pitittta nuorien poikiemme jit tyttö-
jettitiie käsiiti. Kansaiirjastoista ei se seit-
tähden myöskään saa puuttua; seit hinta ei
olekkaan kititt 8"’; iieniiiä. — Nuoriso rit"
kastita seikkailuja ja unelmissaan tuo rei-
piis poikatiittte näkee, kitittka hi’in karhut
maahait lyö, moittaa ryöwärit ja tekee jos
tnitkäkiti urotyöt. Tätttä lalu tekee, ettii
hän myös raitistaa huivikirjoja, joissa oit
piiljo tiipahttttnia, paljo ioaarojii, jotka hä-
iiett rohkea towerinsa kirjitssii kaikki kestää
ja kitikki ottitellisesti woittaa. Moiii epäi-
lee, ottko terweellistä tyydyttää täta halua
hankkittiallit nuorelle pojalle sopimia kirjoja
mai piläisikö se kokottaitn titkahttttaa. Koska
kiiiteiikitt tämä halit ilitioittaa terivettä
litotitoa, joka kaipaa sopimaa tyitnititita,
olisi tiiielestättttiie ylitit waariillista sitä ko-
kotiaatt titkahiittiia kttiii sitä yltäkylläisyy"
teen asti tyydttttää, sillä kuitiittassakiti ta-
pauksessa woi sitittyä nielttoutta sett sijitan
ktiitt pojati rohkea, reipas luotito olisi ja-
lostutettattta hywillä esitiierkeillä. Emme
siitähden epäile nuorison liiettatvaksi esi-
tellä kirjoja semmoisia, kutti Peter Sim-
ple eli Merikadetin eläittän-
w ai h e e t, jottka kapteeni Marryat’iu snu-
retiiitiasta teoksestii ott nnorisolle sowitta-
ttiit O. Hofftuait. Se joka poikana ott
litketiitt näitä raittiita kumauksia merimies-
eläitiästä, iitttistaa niitä hauskuudella wielä
tuanhetiipanakitt. Samattlaatuiiten ott:
Wakooja kirj. J. F, Cooper" Tässä
ott hupaisia seikkailuja Pohjois-Aiiierikau
wapauden sodasta. Satnau tekijän kirjoja
oii jo tätä eittien suoaiennettu "Kitmauksia
nietsäelämästä", josta tiiuistutiiittttie, koska
lititleitittie että se oit sitatitit paljon litki-
joita nuorisossa. Wielä ott ttyt ilitiesty-
nyt sitoitialaisessa asussa saittitn tekijätt
"Wiitueitteit Mohikaani". Kutt etnttte tiedä
mikä näistä oit parettipi, kehoitamme luki-
joitainitte ite kaikki ostamaan ja itse asia-"-
ta päättiiitiiiän.
Sadut ja taritiat otvat aitta olleet suo-
sitttia lukemista. Piettetiä lisäyksenä "Suo"
iiieit kittisait satttihiti ja tarinoihin" ott täl-
lä alalla entistääii ttittiiettu kirjailija "Wäi-
ttö" nyt julkaissut pietteit mihkon nimellä:
Suoittalaisia sitttija ja tarinoi-
ta. Wihkossa ott tiumero I, joka osoittaa
että useampia tulee seuraatttaatt tätä" Sa-
ditt owat kotoisin Kajaatiiti tieitoilta, tise-
atnmiit Hyrynsaltnelta, jossa tekijä ott tte
kirjoittattiit ihati saittaan tnitotooii kuin
kertojat owat käyttäneet. Ne, jotka tuute-
iitat tekijän eittien julkaisemat norjitlaiset
ja wirolaiset sadut, tietätvät hänen hyttiin
yiitiitärtätvän satujansa ipalita. Näissä
oitkin hymää lukemista illait kuluksi eikä
wihko makia enempi kttitt 25 petiniä.
Arwakkaana lisäyksenä wuoden harmoi-
hin alkitperäisiitt kirjallisiitt teoksiin on P.
Päimärinta julkaissut kolinaunen mihkon
"Elämänsä hawaittttoita" Kuten ennett-
kin, osoittaa tekijä tässäkin, että hän har;
winaisella tarkkuudella ott hawainnut kan-
san eläiitää, jonkit eri pitolia ja etenkin
sitriillisia hän eläwästi taitaa kertomuksi-7:"
siiait kinttailla. Ettfin tässä ott ioalitetta-
masti kylläkitt tosi tarina juopumuksen sit-
rullisesta waiktttttksesta, ttiiititetty "Tahdott
titoinia", koska tämän pahan hiittott tthri
ntiititein Ittittalan amulla ja tahtottsa ivoi-
tttallit pääsee kurjititdestaatt. Hätien otititt
taistelittisa sutitiätisä mastaan, hänen witi-
tttottsa, äitittsä ja etineit kaikkia hänen tuan-
hait, kowasta työstään elätvätt isänsä suu-
ret huolet jit haikea surit hänen tähtettsit
tietää kertoja niin elätuästi asettaa litkijait
eteen, että tämä ei tuoi olla tuntematta
santoja huolia ja sitrttja. Ia ktiitenkin ott
tekijii käyttättyt tpaikeinta esittäitiistapaa:
hän kertoo itse, niitä hänen kertouniksensa
eri henkilöt tuntemat ja teketoät, ja antaa
ivaan harittoitt heidän esiitttyä suorastaan
lukijan silinäin eteen, mikä ktiitenkin pal-
jon lisäisi kertomuksen waikutusta ja elä-
wyyttä. Toisen kertomuksen nimi on
"Puutteen Matti.’” Matti on kyllä Puut-
teen talon isäntä, mutta santalla myös
puutteen orja, sillä sitä on hän koko elin-
katitettsa kärsinyt ja siitä hän wihdoin kuo-
lee, jolloitt hänen tiiloitsa häwiä ja hän-en
perheettsä joutuu kurjuuteen — koska hän
ei woinut maksaa tttahtawalle proioastille
saatawansa. Promastia Matti ei kui-
tetikaatt tahdo moittia; hänellä kun on
:iiin suuri edeswastittts, pitää myös olla
wastaawat titlot ja hän tarwitsee kai kaikki
saatawatisa Näitt tämä "Pnutteen Mat-
ti" iitiettii ja santain titotti tiittu "Puutteen-
Matti, joita kyllä Siiotttessa löytyy Te-
kijätt esitystapa ott tässä kertomuksessa itiin
luonnikasta, että harwoin parempaa tapaa.
— Olemnte puhuneet P. "isäiniiirinttatt
uusista "Eläinän hamaintioistit" laineitta"-
tttiit koskit ne hywin sen atisititsetoat, sa-
ittoin kitiit ne ansaitsewat — pitljon luki-
joita.
Kotimaalta.
—— Wiralliset 6 penniä. Tawaraista,
joita kuljetetaan Turitn katitta Tatnpereelle
ja Hämeenlintiaati ja wasta näissä kau-
pattgeissa tallitetaan, maksetaan kititenkitt
Turun kaupittigille n. s. tuulagi-tnakso, joiika
tulliithoitajit tullin itinkaati määrää ja lä-
hettää kitukausittain Turkuun. Wiittte
marraskuulta tuli Hättteenlittnasta tätä
titulagiit Turutt hytoäksi —— 6 penitiä.
Nätttät lähetettiin tietysti postin kiitttta
tityöiä olewan kirjoititksett ja kahden rewer-
saalitt kanssa, joista toittett kuitattuna ja
wastauksella warustettuna lähetetääit ta-
kaisitt Häuteenlinnaan. Tästä hitoitiaa,
että wiralliset 6 pettttiä otvat kitlliit kul-
jettaa. "
— Hywät markkinat oliwat tviiitieiset
Tuouiaan-tnarkkiuat kititetikiit siitä, ettii suu-
resta wäkijoitkosta, joka silloin oli koossa
kaitptiitgissit, ainoastaatt muutaman täytyi
tehdä tuttamtiittta kattpiittgin poliisiit kanssa.
Olkooit sekiti tnainittu harioinaisuudeit
wuoksi.
— Eläinsiiojelus-yhdistys korjasi wiiitte
ittarkkinoilla yhden palsoin pideltiin heittos
kaakin, jouka hallitsija ei kuitettkitait ollitt
sett omistaja, waan säilytetään hetiiotteu
wielä oikean otttistajatt maralle.
—– Aurti ilmestyy seuraawa kerta ettsi
perjantaitta.
—— Lattsniitaa Suoitten yliopiston laiti-
opilliselta tiedekunnalta ott Wettäjätt oike-
iisittinisteristö pyytäityt siellä tehdystä tiu-
den rikosla’itt ehdotuksesta. Näitt kertoo
U. S.
Yliopista. Lakitiedekuttta hyiväksyi
ne kirjoitttsuäytteet, jotkit oliwat suoritta-
neet oiketis- jit tuomarintutkintoa warten:
tilioppilaat A K. O. Maliii, lättsis„ B.
G. K. B. W. Schauinan, länsis. ?; R.
Wasenius, länsis. B. L. Kattteralittitkititoa
tvarten G. Titttgrett, länsis.
— Lennätiitlaitos Suoinessa. Säljkö-
kennätin-asettta Ekkerö-Storby’ssä Ahme-
naninaalla oit 19 p:stä joulukuitta aivoitt-
ua sekä kotitiiaisia että ttlkotitaisiit lennä-
tinsanoitiia ipartett.
Suoitten !valtiokalenteri wuodelta
1883 on ilmestynyt ittoletittttilla kielillä.
Yleiiien ihmistutinan historia,
G e o r g W e li e r’itt teketitä, on nyt todella
kiit alkanut iltttestyä suotueksi, sillä ettsitit-
ittäittett ioihko tästä suuresta teoksestit ott
jo iltnaattttinut painosta tilaajaitt lutta-"-
tettawaksi. Me iloitsetitttie, että kirjitllitteit
harrastits ittaassatttttte oli niin suuri, että
kustantaja uskalsi ryhtyä tähän suuretilai-
seen toititeen, sillä ariookkitait lisäykseii ott
hän tämän kiistittttatttitlla liittättyt sitotttit-
laiseeti kirjallisuuteen. Kirjait armoa lisää
wielä se tunnollinen tapa, jolla sitä oit
ryhdytty toimittamaan: ei ainoastaatt suo-
mennos ole huolellisesti toitttitettu ja täy-
sin-taitattian miehen tarkastattta, waati itse
sisältöä korjaiiwat ja tttuiittatuat itsiatttutt-
tewat tiedemiehet. Tätett tulee alkuteoksen
stitiri arwo pitljoa suurettiittaksi suomalai-
sessa asitssaait. Sitä paitsi tulee olettiitatt
sisiiltöä sattgen selittäwiä kurvia, joiden lit-
ku koko teoksessa nousee noin tithittttiett
paikoille; saittasta syystä liitetäätt myös
tarwittawia karttoja — Etisitttiitäitteit toih-
ko, jossa jo näetttttte hywiit piirrettyiä kii-
ittia ja yhden kartan, wastaa täydellisesti
tiykyajati waatimuksia painoit ja ttlkottai-
sen siisteyden suhteen.
Tättiän kokoisia ivihkoja tulee koko teok-
sessa oletttaatt 25—;30 ja kuukin tuihkott
hiitta oti 1 tn; 75 p:iä. (parannutulla pa-
——..
tästä lähiu yksi; kuukaudessa. Uusia tila-
uksia otetaan wielätvastaan ja tulee tilaajan
lunastaa koko taos, sillä yksityisiä mihkoja
ei ntyydä"
—— Niiden alammaisten onnenloimotus-
teu johdosta, jotka; h, ylh. kettralikiitoerttö-
ri, kreiwi Heideit- tuiime iitaititaiitaiita oli
esiitikantatittt H. M. Keisarille, oit hiitten
ylhäisyydellätisä niititte keskimiikkona ollitt
orini saada mustaukseksi armollisen sähkö-
sanotnatt, jakit suotueksi kuulitu näin:
"Keisariittta jit minä kiitätttttte Suoitten
Senatia, sotilas" ja similimiritstoja, Yli-
opistoit, Helsingiit kannuttain ja Häitieen-
liitttitn läättiit asukkaita sekä Teitä, rakas
Kreitpi, ttiistä oittietttoiiootiiksista ja muut-
titiititttoittan uskollisuuden tunteista, jotka
Meille tuotiin ilmi Häuen Keisarillisen Kor-
keutetisa ;l3eritttöriih-tinits Cesaremitshin kor-
keatt nimipäitvän johdosta.
——Kontrallin—iiito Sitoineti tullilaitok-
sen vtwlelta tatua-ratikttljetnksesta Pietiirin
ja Stiainetittiaaii ivälisellä ratttatiellii Se-
natitt alamaisesta esityksesta sekä katso-en
myöskin kettralikumernöritt kehoitukseen on
Keis. Majesteti ttähityt htiwäksii ntäärätä,
että 9 § julistuksessa tullikontrollin-pidosta
Pietaritt ja Suoittenmaan mälisellä rauta-
tiellä 17 p:ltä Tantinikuuta 188t on initii-
tettama seuraamalla tamalla toisitt kitulii-
maksi:
"Matkustajain tawarat ja matkapineet
ttitkikooti jit tullissa käytelköön Pietarin
aseittakitrtaitossit olewa tttllitoititisto, jos
oittistaja sitä tahtoo. Mnussa tapauksessa
toimitetaan seiti-noitten tutkinto ja tullissa
käytteleittineit raja-tullitoititistossa, heti jtt-
itaii tiiltita, sitä wartett ttiäärätyssä huo-
neessa, tawaran oittistajaii tahi hiitten edits-
tajattsit liisttä ollessa; ja tulee siis tawara,
jota ei sillit tawoin ilmoiteta, raja-tullitoi-
mistossa pidettämäksi siksi kitin sett omista-
ja itsensä siihen ilittoittaa.
Matkttstajttitt tiedoksi pitää painetuita
ilitioitttksia, jotka rttotsitt, sitotttett, wenäjän,
siiksati jit ranskan kielellä sisältämät edellä
olemat iitääräykset matkustajittittiiariiiit tiil-
lissa käyttelemisestä, Rtutatiehallitukseu toi-
tttestit itsetettattiaan ei aiuoastaan Pietariii
ja Rihiittäeii sekit wälillä" olemiin pysäys-
paikkoihin, intian tttuöskin ttiihitt ioaiittui-
hitt, joita "iiietariu —– :liiihimäeu linjalla käy-
tetään."
.lkiillertvoti Rmtot Kirjakatippaati
ilmestynyt oit Snotnalaiseu Kirjiillisuu-
deti Seitriitt toimitusten 64:s osa, joka
sisältää: "K ii ll e r m o ii R it n ot. In-
keriit toisinnoista listitty itiisi painos" .Wa-
rustetttt ko’.niella kuitialla" 92 sito;
hintit: paperikansissa 2 iti. 50 p, koru-
kausissa 4 itiitrkkaa.
Tutkiessaitti Suoiti. Kinj. Seuritti koko-
elittia, hitoittasi tohtori J.Krohtu kertoo U.
S., kttitikit pitljott kaunistit lisiä Kullermo"
jaksoon toielä piili .ikalettialatt toiset! pai-
ttoksen ilmitulon jälkeeit kerätyissä Jitke-
rin runoissa. Nämä ott hän nyt, Elias
Lönrot’iti luwalla, sowittanut paikalleen.
Lisäksi ott myös paikoittain pattttt sotoeli-
aitit kohtiii itiittttittitista Inkerin lyyrillisis-
tä runoista. Lötiurot’in järjestys ott jää-
ttyt tttttiitttttttatta.
Tätä kirjaa, jottkit typografinen puku ott
hyioitt kitittiis, koristaa kaksi toalopaittoku-
mita Sjöstrand’iti tekisittistä .tiullermoku-
ioista sekti puupiirros R. Ekitian"iti kumitti
ittiikitatt, jossit Iltnarisen etnäntä petojett
kouriitt jotttutieetiit kuivataan.
–— Kitjallisuutta. Weilitt ja Göös’in
kttstaitititksellit ott ilittautuitut:
"R a a ti iit i eh eit T y t ä r. Histori-
allis-rottiaittillittett tiäyteltttä koituessa tiäy-
töksei;sä." —— 52 sito.; hinta 1 markka. ——
Meekillistä kyllä ei täntäu iiiiyteltttätt teki-
jää ole nittiilehdessä tttitittitttt. Ei sentään
liette salaisuutetta pidettäwä että tekijä on
tititttetttt kirjailija E. F. Iahnsson.
Tättiäti näytelmiin ott suotttalaittett teateri-
settrit jo tuttutautia kertoja esittättyt Tu-
russit wiimeksi käydessään; (11. S.)
"Satuenwitlaja jit Sawi." —
32 situ; hititit 35 peittiiä. —— Se sisältää
wiisi hettgellistä kirjoitusta: .skiititaus liri-’-
tuksen waltakuuttasta; Sittiti; Samettma-
litjiiit kädessä; tiituissa; .lkunnia salattuna
ja ilmaistuna,
—— "ijljteisliikettteestä Suoitten waltion-
raittateidett ja Waasatt rautatieti ioälillä
oiuitt seiiritatoitt ttiääräykset:
Matkustajapilettejä ittyydäätt ja tama-
roitit otetaan toastitittt jit itierkitäätt aino-
astaatt yhdistyspysäyspaikkaait Tatnpereelle,
jossa niidet piletit ostetaan jit taioaritt uu-
perilla 2 tti.). Uudet ioihkot iltttestytvät
destaati ttierkitiiätt.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
