Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
52
yhtä vähän olla ilman miestä kuin syömistä, juomista
ja muita luonnontarpeita. Toiselta puolen ei mieskään
voi olla ilman naista. Syy on se, että ihmisen luontoon
on lasten siittäminen yhtä syvälle istutettu kuin syöminen
ja juominen. Siksi on Jumala antanut ruumiille jäsenet,
suonet, nesteet ja kaikki mitä siihen tarvitaan. Joka nyt
tahtoo kieltää tämän eikä anna asian käydä niin kuin
luonto tahtoo, mitä hän muuta tekee kuin kieltää, että luonto
on luontoa, että tuli polttaa, vesi kastaa ja ihminen syö,
juo ja makaa?* Ja saarnassaan avioelämästä sanoo hän:
y Yhtä vähän kuin on minun vallassani kieltää olevani
mies, yhtä mahdoton on sinun olla ilman miestä, sillä ei
se ole mielivaltainen asia, vaan luonnollinen, että miehellä
täytyy olla nainen ja naisella mies.* Mutta Luther antaes-
saan niin tarmokkaan lausuntonsa avioliiton ja sukupuoli-
yhteyden välttämättömyydestä, kääntyy myös sitä käsitystä
vastaan, että avioliitolla ja kirkolla olisi mitään yhteistä.
Tässä on hän kokonaan vanhan ajan kannalla pitäen avio-
liittoa asianomaisten vapaan tahdon ilmauksena, joka ei
kuulunut kirkolle. Hän sanoo tästä: ,Tietäkää siis, että
avioliitto on ulkonainen seikka niinkuin muutkin maalliset
asiat. Kuten minä voin syödä, juoda, maata, käydä, rat-
sastaa, tehdä kauppaa ja puhella pakanan, juutalaisen,
turkkilaisen tai kerettiläisen kanssa, niin voin myös mennä
hänen kanssaan naimisiin. Äläkä huoli noitten narrien
laeista, jotka semmoisen kieltävät . . . Pakana on yhtä
hyvin mies ja nainen, Jumalan luoma, kuin konsanaan
Pyhä Pietari, Paavali tai Lukas, puhumattakaan jostair
vääristä kristitpyistä.* Luther, kuten muutkin uskonpuh-
distajat, selitti vastustavansa kaikkia avioliiton esteitä ja
tahtoi antaa eronneittenkin mennä uuteen avioliittoon; jota
kirkko vastusti! Tämän käsityksen mukaisesti tuli protes-
tanttien keskuudessa kirkollinen vihkiminen avioliiton päte-
vyyden ehdoksi vasta seitsemännentoista vuosisadan loppu-
puolella. Sitä ennen oli n. k. omantunnon avioliitto tun-
nustettu, s. o. keskenäinen velvoitus pitää toisiaan miehenä
ja vaimona ja tahto elää yhdessä puolisoina, oli kylliksi.
Semmoista avioliittoa pidettiin saksalaisen oikeuden mukaan
laillisena. Vieläpä meni Luther niinkin pitkälle, että hän
myönsi sille asianomaisista — myös vaimolle —, joka ei
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
