Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
136
nämät ovat yhteiskunnallisen riistämisjärjestelmän ja sosi-
aalisen sodan seurauksia. Turmeltuneet yhteiskuntaolomme
kääntävät kaiken ylösalasin.
On käsitettävää, että naisen työn yhä laajetessa kai-
kille aloille, miehet, joiden etuihin tämä kaikki koskee,
ovat vähemmän suosiollisia sitä kohtaan. Epäilemättä tu-
houtuu tämän naistyön laajennuksen kautta työläisten perhe-
elämä yhä enemmän ja luonnollinen seuraus on, että avio-
siteet höltyvät ja siveettömyys, tapainturmelus, kaikkinaiset
taudit lisääntyvät kauhistuttavassa määrässä. = Saksenin
kuningaskunnan tilaston mukaan on kaupungeissa, jotka
viime vuosikymmeninä ovat kokonaan muuttuneet teolli-
suuspaikoiksi, lasten kuolevaisuus tuntuvasti lisääntynyt.
Keskimäärin kuoli v. 1880—85 100:sta elävästä synty-
neestä 28,5 ensi vuotenaan. V.1886—490 olivat olot vielä
huonommat ja monien tehdaskylien kuolevaisuus nousi
40—50 %, . Kaikesta tästä huolimatta on näin surullisia
tuloksia tuottava yhteiskunnallinen kehitys edistysaskel,
kuten elinkeinovapaus, muutto- ja avioliittovapaus ovat
edistysaskeleita, jotka suosivat suurkapitalistista kehitystä,
mutta antavat keskiluokallemme kuoliniskun.
Työläiset eivät ole halukkaat auttamaan pikkukäsityötä,
kun se koittaa rajoittaa elinkeino- ja muuttovapautta ja
koettaa saattaa uudelleen voimaan ammattikuntalaitosta,
pitääkseen kääpiöliikkeitään teennäisesti pystyssä. Mutta
yhtä vähän voidaan naistyön alalla palata vanhoihin aloi-
hin, joka seikka ei estä ankarilla suojeluslaeilla ehkäise-
mästä liikanaisuutta naistyön riistämisessä ja kieltämästä
kouluvelvollisten lasten ansiotyötä. Tässä sattuvat työ-
miesten edut yhteen valtion ja yleis-inhimillisten kulttuuri-
etujen kanssa. Jos esim. valtio on pakotettu kuten useasti
viime vuosikymmeninä, viimeksi v. 1893, kun armeija oli
vahvistettava, alentamaan sotilasten alimpia mittoja, koska
kelpaamattomien luku yhä käy suuremmaksi talousjärjes-
telmän turmelevien vaikutusten takia, niin ovat kaikki suo-
jelevien määräysten puolella. Päämääränä tulee olla nii-
den haittojen poistaminen, joita tuovat koneteollisuus, pa-
rannetut työkalut ja uusiaikaiset työtavat ja sitä vastoin
toimittaa niin, että kaikkien yhteiskuntajäsenten hyödyksi
tulevat suunnattomat edut, joita ne ovat tuottaneet ihmis-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
