Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
suudesta ei ole vielä selville päästy. Vaikka kyllä
meidän esi-isämme työnsä ja verensä ulirilla ovat ijäksi
päiväksi omistaneet jälkeläisilleen tämän maan, ei tämän
kannikan alkuperäinen anastaminen polijan jäistä
viljelyksen omaksi ole kuitenkaan heidän kunniakseen
luettava. Mikä kansa sen teki, sitä vielä ei tiedetä, sillä se
ei ole jättänyt muita tietoja eli muistoja jälkeensä, kuin
irtaimia ja kiinteitä muinaisjäännöksiä, joita vasta
viimeisinä aikoina on ruvettu tieteellisesti tarkastamaan.
Kumminkin jo toista tuhatta vuotta ennen
Kristuksen syntymää arvellaan ensimmäisien asujamien tulleen
Suomeen. Se aika, jona se tapahtui, kutsutaan
kivi-ajaksi siitä syystä, ett’eivät silloiset ihmiset Suomessa
vielä osanneet valmistaa teräkaluja muusta aineesta kuin
kivestä. Siitä he tekivät kirveitä, joilla he puuta
hakkasivat, talttoja eli meiseliä, joilla he sitä koversivat,
tahi valmistivat hienompia puu- ja luukaluja, niinkuin
työkapineita, astioita, koristuksia y. m., joita tosin ei
kuitenkaan vielä ole löydetty meidän maastamme, mutta
monissa paikoin muualla mailmassa usein ilmaantuu,
joissa yhtäläinen kiviaika on kestänyt ehkä kauemmin
ja missä niitä useista syistä on paremmin voinut säilyä.
Ja koska viljelys on saapunut pohjoismaihin ja siis myös
Suomeenkin paljoa myöhemmin kuin muihin etelämpiin
maihin, niin kiviaika täällä oli olemassa silloin kuin e.
m. Välimeren rannoilla jo osattiin pronsista ja raudasta
teräkaluja tehdä. Raudan käyttämisen taito saapui
Suomeen vasta Kristuksen syntymän aikana — taito, joka
jo tuhat vuotta ennen oli ollut tunnettu etelä
Euro-passa. Nykyään, sähkön ja höyryn aikakaudella, emme
taida käsittää sitä hitaisuutta, jolla taidot ja tiedot
pakanuuden aikana levisivät.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
