Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
fi
pojan kanssa v. 1374 *). Sanalla sanoen, Hämeen jako
kumminkin kolmeen kihlakuntaan näkyy tapahtuneen
Erik XIII aikana. Pohjoismaiden yleisestä historiasta
myös tiedämme että tällä aikaa puuhattiin paljon
parannuksia Suomessakin Unionin perustamisen johdosta.
Tahdon Hämeen ja’on suhteen kihlakuntiin erittäin
muistuttaa Erik XIII:n lainkäynnillisessä katsannossa niin
mainiosta toisesta matkasta Suomeen v. 1407. Onko
luonnotonta ajatella yhteyttä tuon matkan ja tämän ja’on
välillä? Ja vaikk’ei tämä olekkaan täydellisesti
todistettu, niin meidän kuitenkin täytyy lukea Hämeen jako
useampiin kihlakuntiin niitten hyvien seurauksien
joukkoon, jotka kuningatar Margaretan perustama Kalmar’in
Unioni tuotti Suomelle.
Vaikka siis Hauhon kihlakunnan eri osat ovat
nähneet monessa suhteessa eroavaisia vaiheita, yhdistää
heitä kuitenkin sama luonto. Jo Vanajan vesistön
seuduilla ilmestyy se Hämeen luonne, joka tekee tämänkin
maakunnan niin mainioksi kauneudeltaan. — Hausjärvellä
ja Lopella tapaamme korkeimmat seudut koko tällä
etelä-Hämeen alalla, sillä täällä nostaa Salpausselkä
harjan-teensa niin korkealle, että se salpaa Hämeen ja Uuden
maan vedet toisistaan. Monta korkeata kukkulaa on tällä
selänteellä, joista mainittakoon Lopella Kaakon vuori, joka
tarjoo laveata näköalaa. Vuoria ja maan harjanteita on
koko kihlakunta täynnä. Ja jokainen matkustaja
huomaakin pian, miten korkea ja leveä maan harju eroittaa
Lammin, Tuuloksen ja Hauhon Janakkalasta, Vanajasta
ja Hattulasta. Tämä harju, ollen leveämpänä kankaana ete-
*) Arvids. Handl. II: ti.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
