Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
10
kerroin, suurin osa tämän kihlakunnan vesiä laskee
Kokemäen joen kautta valtamereen, sopisi jo siitä arvotella
että ensimmäiset asukkaat sieltäpäin tänne saapuivat.
Mutta luonnon edut ilmaantuvat vasta silloin parahiten
silmiemme eteen, kun me näemme ne yhteydessä tosiseikkojen
kanssa, jotka niistä parhaaksi osaksi riippuvat.
Järvirik-kaudessa eroavaisten seiitujen soveliaisuus viljelykselle
saa parhaan valaistuksen kaukaisimman pakanuuden eli
Iciviajan lukuisista löydöistä. Useimmat kiviajan teräkalut,
joita Hauhon kihlakunnasta tunnetaan, kokoelin kesällä
1877. Sieltä löydetyt ovat seurakunnittain ja
löytöpaikkojen jälkeen aakkos-järjestyksessä luettuina seuraavat:
Hauhosta.
AI vettula.
1. Oikolcirves dioritiporfyristä *), ylös otettu
maantieltä Hykkärin talon vieressä. Poikkileikkaukseltaan
on se 4-kulmainen ja tavallista muotoa, jota nähdään
kuv. 1, 2 ja 3. Sen kärjestä on kappale poishakattu
1. Satakunta. Kulia. 2. Satakuuta. Wesilaliti. ’/,. 3. Aunus. ’/,.
*) Kivilait ovat määränneet Herrat Professori F. Wiik ja
Vuori-insinööri K. P. Solitander.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
