Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
35
toisistaan rajautuvat, eli toisilla sanoilla, ne ovat
enim-miten poikkileikkaukseltaan neljäkulmaisia. Tämä muoto
on huomattu omituiseksi länsisuomalaisen ryhmän
läntisille aloille 1. Päijänteestä länteenpäin, johon piiriin
ve-neenmuotoiset vasarakirveetkin kuuluvat *). Tästä
päämuodosta näemme kuitenkin useita poikkeuksia.
Oiko-kirveistä 011 nimittäin kolmas osa ja taltoista liki toinen
puoli pyöreänsoikeita taikka latuskaisia, joissa viime
mainituissa laidat tavallisesti ovat suorat, mutta syrjät
pyöreät. — Yhtä hyvin kuin tämä silmiin pistävä
ryhmämuoto luetelluissa aseissa ansaitsee tarkastusta, 011
toiselta puolen tärkeätä ryhmämme alan rajoittamiseksi
lukuun ottaa tuo kalujen puute kihlakunnan itäisissä
osissa, Tuuloksessa ja Hausjärvellä sekä niiden välimaissakin.
Olisiko todellakin- syytä arvella, että kiviajan
sivistys-kerroksella, joka Keski-Satakunnan vesistöstä lienee
kestänyt kätkemättä näihin seutuihin saakka, on näillä
paikoin Suomessa joku itäisiä loppurajojansa, on
vastainen tutkimus varmaankin ratkaiseva. Ja siihen nähden
olkoon jo tässä sanottu, että koko
tutkimusmatkallani ei tullut korviini ensinkään että „ukkosen
nauloja" Lammilla päin löytyisikään, kun sitä vastoin en
ainoastaan kuullut puhuttavan monesta kivisestä
teräkalusta Sääksmäellä ja Pälkäneellä, vaan sain
talteeni-kin kaksi sieltä kotoperäistä, joista jo ylempänä kerroin.
Tämä sattumus todistanee toiselta puolen köyhyyttä,
vaikk’ei aivan puutetta, toiselta rikkautta. Sama
kivi-kalujen köyhyys vallitse ylipäänsä kihlakunnan
ete-lämmissäkin osissa. Jos tämä asianlaita paikkansa
pitää, niin katsoen kiviaikaan kihlakunnassamme täy-
*) J. R. Aspelin. Suom. Ugr. Muinaistutkinnon alkeita, s. 10,23.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
