Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
37
kaari, sillä se 011 melkeen kokonaan vuorista ja
metsäistä maata, jemmoista kiviajan asujamet eivät näy
etupäässä rakastaneen. Janakkalasta ja Rengosta taas useampia
kyllä tunnetaan, joista kumminkin muutamien on
täytynyt aikoja maassa maata. Mutta ei niidenkään suhteen
varmaan voida sanoa, ovatko ne kaikki jo kiviaikana
sinne tulleet, sillä moni niistä, jotka pelloista ja
niityistä löydetään, on saattanut niihin paljon myöhemmin
ihmisiltä pudota, koska kivisiä teräkaluja „ukkosen
naulan" nimessä ja arvossa vielä meidänkin aikoinamme
toisinansa maanviljelyksessä käytetään, ja ennenkin
maailmassa ukkosen nauloja epäilemättä kuljetettiin paikasta
paikkaan, niinkuin nykyään. Vasta kun suurempi
määrä niitä ilmestyy erilaisista maankerroksista, tulee
meidän otaksua että paikassa muinoin oli kiviaikainen
viljelys olemassa. Todenmukaisemmalta sentähden näyttää,
että Hauhon kihlakunnan viljelys alkoi sen
pohjoispuolelta ja leveni levenemistään Vanajan päävesistöä ja sen
sivuhaaroja pitkin etelä- ja sisempiin osiin, joissa
metsäiset maat olivat tietysti vielä suuremmassa määrässä
petoeläinten vallassa. Sillä, vaikka ihmiset kiviaikana
mahtoivat olla kerrassaan kalastajia ja metsämiehiä, niin
kuin ainakin ihmiskunnan ja historian lapsuudessa, niin
eivät he kuitenkaan täälläkään pohjan ja Suomen
koleilla kulmilla syntyneet kohta luonnon herroiksi, vaan
sen luonnollisiksi palvelijoiksi. Siitä syystä järvet ja
joet johtivat parahiten ihmisten kulkua näissä
muinaisissa erämaissa, joita me nyt kutsumme viljellyiksi
seuduiksi.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
