Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
4G
toisessa päässä ja lähellä Lelulesmäen kartanoa Hauhon
seurakunnassa. Niin korkea, että näkee kauas niiden
puitten latvojen ylitse, jotka sen vieressä kasvavat, on
tämä „linna" luonnon laadusta ja rakennus-tavasta
ylipäänsä Laurinkallion kaltainen, sillä suurimmaksi osaksi
on Hyypiön vuorikin suoraan jyrkkä kuin seinä, mutta
loivissa paikoissa, joista helposti pääsee sen päälle, ja
joita tässä vuoressa löytyy paljon, tavataan melkeen
aina samallaisia kiviaitoja, kuin edellisessä linnassa.
Mutta Hyypiö eriää Laurin kalliosta erittäin siinä, että se
sisältää paljon avaramman ja suuremman alan, jonka
ympärys tekee pitkän virstan, jonka tähden tällä vuorella
voipi kasvaa suuri metsä ja mahtua vähäinen rahkasuo
mättäineen kanervilleen. Länteenpäin korkein, vierun
vuori siellä leveällä rinteellä alaspäin ja tässä löytyy
myös pisin ja osaksi pari kyynärää korkea ja leveä
kiviaita, kokoonpantu suurista perustuskivistä, mutta myös
vähemmistä, jommoisista nuo pidemmät ja vähemmät
pätkät vuoren vastaisella puolella ja sen notkopaikoissa
olivat kootut. Mutta ensin mainittu aita vuoren
luoteisella puolella ei täyttänyt eli kestänyt koko vieruvaa
välipaikkaa, niinkuin olisi odotettu, vaan vähän enemmän
kuin puoleksi. Pitääkö tätä aitauksen vaillinaisuutta,
jota muissakin paikoissa vuorella nähdään, joksikin
puolitekoiseksi katsottaman, taikka saadaanko arvata sen
todistukseksi tämän ja muitten senkaltaisten linnojen
rauhallisesta tarkoituksesta, en tiedä. Olkoon tässä vaan sanottu,
mitä yllä mainittu Ch. Härkäpää lausuu jo yllä viitatussa
teoksessaan s. 54: „Vuorien huipuilla ja paljailla kallioilla
nähdään täällä useampia suuria kivikehiä, ja asukkaat
sanovat niiden pakanallisaikoina rakennetuiksi sillä
tarkoituksella, että ihmiset kävivät siellä painimassa tahi
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
