Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
63
sijailee ja jota myös Ihalempsin nimi (s. o. Ilialempi 1.
Ihalampi) arvattavasti tarkoittaa, on aina ollut
erityinen suomalainen hallinnollinen pitäjä? Olisiko ennen
muinoin myös kirkko ollut rakennettu Kirkkomäelle
tämän paikkakunnan kristilliseksi keskukseksi, siitä ei ole
tietääkseni ensinkään tietoa. Näyttäähän se kumminkin
siltä, että siihen joskus maailmassa on haudattu. Mistä
tämä paikkakunta 1. pitäjä sai alkumuodostuksensa?
Onko se mahdotonta, että se alkuperäisesti olisi
kehin-nyt gotilaisen uhripaikan ympärillä? Eli toisin sanoen,
olisiko Lehejärven pitäjän alkuperäinen alku ollut
jonkunlainen gotilainen uhripaikka?—Suomen kansa, tänne
tultuansa, pakoitti tietysti niin paljon kuin mahdollista
vanhat asujamet luopumaan asumasijoiltaan, joll’eivät
itse sitä tehneet, mutta niinkuin ainakin sai sekin
edelliseltä kansalta yhtä ja toista perinnöksi. Viljelty maa ja
asuntopaikat olivat valloituksen ensimmäisiä etuja. Mutta
paljon muutakin tuli ehkä sen omaksi, josta kielikin
todistanee. Eikä entinen kansa tainnut niin äkkiä
väistyä tieltä. Kaiketi kesti rauhallinen valloitus
vuosisatoja. Ja siinä tapauksessa ei olisi ihmeteltävää, että
voitettujen pyhät paikat tulivat voittajillekin pyhiksi,
vaikka itsenäisillä erinimillä, ja gotilaiset uhripaikat
muuttuivat suomalaisiksi pitäjiksi 1. muuten pyhiksi
paikoiksi. Muutoin se olisikin aivan käsittämätöntä, kun
kuulemme toisessakin paikassa olleen samankaltaisen
kiven kahvekupin kaltaisilla kuopilla ja juuri semmoisessa
paikassa, missä suomalainen pakanuuden aikainen löytö
(hauta?) on ilmiin saatu, nimittäin Vanantaustan
kartanon läheisyydessä Janakkalassa. Luutnantti Standertskiöld
kertoi minulle vielä hyvin muistavansa erästä suurta
kiveä neljällä tahi viidellä puolen kahvikupin suuruisella
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
