Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
68
Toinen löytöpaikka on jo mainittu
XII. Haaksivalkama,
jota myös sanotaan Haas- ja Hausvalkamaksi,
Pyhäjärven rannalla Juttilan kylässä.
Se näkyy saaneen nimensä siitä, että haakset 1.
alukset, joilla etenkin Hauholaiset tänne tulivat ennen,
laskettiin tässä maalle, sillä edemmäksi ei pääse vesitse,
ollen tuliat siten haaks- 1. hausilaisia, niinkuin luopiolaiset
nykyään ovat vesikansalaisia. Jo paikan nimi osoittaa
siis jotakin tavallista suurempaa liikettä aikoina, jotka
epäilemättä ulottuvat nyky- ja keskiaikaa tuonnemmaksi.
Jo kolmatta kymmentä vuotta sitten toimitti eräs
Henrik Selin Juttilan kylästä useita rautaisia teräkaluja
Suomen kirjallisuuden seuralle, joka ne sittemmin
lahjoitti yliopistolle. Kalut olivat löydetyt suuremmaksi
osaksi Pyhäjärven rannalta 1850-luvun alussa *), joka
järvi viimeisinä vuosikymmeninä on melkoisesti
alentunut, tietysti kosken perkaamisesta Pälkäneellä, sillä
lähempänä ei ole koskea.—Yesi kuuluu ennen olleen niin
korkealla että portaalla kuljettiin Lehdesmäelle Portaan
kylästä (nykyisen Kesoimen suon ylitse), joka siitä
sanotaan nimensä saaneen. Lehdesmäki olisi silloin ollut
saarena, koska joki on toisella puolella. Sentähden
luulisin että vasta viimeisinä vuosikymmeninä
muinaiska-luja täältä on löydetty, koska ne vasta silloin voivat
joutua näkyviin, ja niitä noukittiinkin rannalla käydessä
järven pohjasta, josta ne tuijottivat esiin. Paljon
kehutaan Juttilassa sieltä löydetyksi, erittäisiin „sotapiikkiä"
(keihään kärkiä?), miekkoja, hopeisiakin kaluja ja hel-
*) Suometar. 13.54, N:o 19.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
