- Project Runeberg -  Bidrag till Kännedom af Finlands Natur och Folk, utgifna af Finska Vetenskaps-Societeten / Tjugondenionde Häftet /
74

Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

74

keitäkin todistavia tarinoita näiltä tienoilta ’), mutta
koska hän ilmoitti panneensa niille lisäksi „omiakin", ja
kun en löytänyt ainoatakaan ihmistä näillä paikoilla,
joka olisi muistanut vanhoilta kuulleensa niitä, käy
mahdottomaksi antaa niille samaa arvoa, kuin alkuperäisille
kansan taruille. Sotaa muistuttavia nimiä täällä kyllä
näkyy olevan useampiakin, e. m. Hiekkamäki,
Hakkuuala, Sotiala, Rovin lahti, sekä Veitsiniemi, Pyhäjärven
toisella puolella vastapäätä Hovin kartanoa, jossa
arvi-koittiin tapellun siihen aikaan, jolloin „veittillä"
tapeltiin, ja ehkä muitakin. Sotaan pian itse Pyhäjärven
nimikin viittaa, kun sitä tarkemmin tarkastetaan.
Omaisuus „pyhä" lienee annettu suomalaisten alkuperäisen
käsityksen mukaan sille paikalle, joka ensinnä
omaisuudeksi pyhitettiin 1. omistettiin, sillä omistaa on
„pyhittää itsellensä" 2). Koska tämä pyhittäminen olisi
tapahtunut?

Muinaislöytöihin, luonnon asemaan ja paikkojen
nimiin katsoen vilahtaa luonnollisesti se ajatus mieleen,
että Suomen kansa, tähän paikkakuntaan ehkä talvella
siirtyessänsä (Kymijoen johtamaa tietä 3) ja sitten
Hollolan ja Lammin kauttako), tappelussa jäällä sai
Rovin-lahdella voiton gotilais-kansasta, jonka arvellaan sitä
ennen maassamme asuneen? Tämä ajatus 011 tosin vaan
arvelu, mutta tämän asian laita kuitenkin mielestämme
juuri puolustaisi ja selittäisi sitä nimeä, joka sen
johdosta lienee annettu tälle järvelle, jolla tappelu tapahtui,

’) Helsingfors tidningar: 1852. N:o 4, 23, 2«, 27, 29, 30;
Hämäläinen 18(30. N:o 37; 1862 N:o 23; Suometar 1850. N:o 30; 1854.
N:o 22.

2) A. Ahlqvist. Vestfiuska kulturord. s. 196.

3) vrt. Suometar, 1853. N:o 24.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 9 15:46:15 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/bkfnf/29/0084.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free