Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
118
kirkon olevan Hauhon kirkkoa vanhemman ja Birger
jaarlin aikaisenJ). Historiasta tunnemme tarpeeksi, kuinka
taitavasti kristillinen miekka osasi pakanain suonta iskeä. Ja
jos missään, oli tässä Tuuloksessa yksi pakanallisten
hämäläisten yhteiselämän suoni. Tarun ymmärrämme
sen-tähden täydellisesti ja taidamme päättää sen
todenmukaiseksi.
Nyt katsokaamme, mitä muuta Tuuloksen kirkosta
tiedetään. Sitä aivottiin, niin kerrotaan, ensin rakentaa
sekä Rautian kärjelle vastapäätä Pappilaa Suolijärven
toiselle puolelle että Lehterin rapun vuorelle Lakkalan
kylän maalla. Tuuloksen kirkko 011 tietysti, niinkuin
kaikki muutkin kivikirkot, jättiläisten tekemä. Mutta
erittäin kiitetään siinä työssä erästä hirveän pitkää miestä,
nimeltä Ankkänen, joka muson heittämällä ensin
määräsi sen paikankin.
Sakariston seinän ulkopuolella löytyy
vuojonkivi-nen taulu, johon Possen
vaakuna (kuv. 93) 011 hakattuna. 2)
Myös tunnetaan, että Viipurin
pamauksesta mainio Kirnutti
Posse omisti 1480-luvulla
Sai-rialan kartanon. Tästä
vaakunasta taidamme päättää että
hän ensin rakennutti
sakariston. Kirjoitus tästä oli ennen
sakariston seinän sisäpuolella,
mutta v. 1829 oli maalari
mestari laamaisnut kalkilla sen
tukkoon 3). Tietysti oli kirkko jo
’) Ilauhon kirkon arkistossa „\lemorabilia ecclesiastica" tämän
vuosisadan alusta.
2) Vrt. Suometar 1855, K:o 6. — 3) Suometar 1854, N:o lii.
93. Possen vaakuna Tuuloksen
sakariston seinällä.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
