- Project Runeberg -  Bidrag till Kännedom af Finlands Natur och Folk, utgifna af Finska Vetenskaps-Societeten / Tjugondenionde Häftet /
123

Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

123

Lepaan muinaisella saarella olisi kansan tarun mukaan
rakennettu yhtä aikaa kuin Hämeenlinna ja Hattulan
kirkko.x) — Muuten kutsutaan hamasta keskiajasta saakka
Tyrväntöä myös Kulsialaksi, erittäin hallinnollisessa
suhteessa. Kulsialaa kirjoitettiin ennen muun muassa vaan
Kulsila 1. Kulsilæ, se on paikka, jossa oli kulsi, joka
merkitsee vatia. — Muuten 011 sana kulsi sama kuin
kolho, joka myös merkitsee mädännyttä puuta (pyhääkö ?)
Tähänkö puuta osoittavaan omaisuuteen tämän saman
paikan toisintonimi Lepas (leppeä, leppä) viitannee?
Mikä vati 1. malja saattoi olla niin merkillinen, että
se antoi paikkakunnalle nimen? Ehkäpä uhrivati, joita
me e. m. Permalaisista tiedämme muinaissuomalaisilla
olleen ja johon uhria pantiin. Uhrivatia 1. kattiloita
(kittel) käyttivät myös muinaisruotsalaiset uhrissaan 2).
Luonnollisesti on Kulsialankin asema haettava Lepaan
kirkon paikkeella, eli sen muinaisella saarella. Onko tämä
entinen saari katsottava pakanalliseksi uhripaikaksi, josta
sen nimet ja maineet hakevat juurtansa? Siten
ymmärtäisimme myös mitä Kulsiala oikeastaan oli. Se oli, näet,
pakanallinen uhrikunta eli, niinkuin suomalaiset
sanoivat, „pitäjä". Ja olisiko tuo solmu eli kysymys: mitä
nuo monikertaiset pitäjän nimet merkinnevät, joka on
antanut monelle tutkijalle niin paljon pään hommaa,
kumminkin tässä paikassa ratkaistu? Tuskin julkenemme
sitä uskoa, mutta todenmukaiselta se kuitenkin näyttää
ja tahdon sen vaan paremmin ymmärtäväisten tarkastet-

’) Palander. Kulsiala. Åbo. 1T07. s. ’I.

2) Montelius. Sveriges historia fr. äldsta tid till våra dagar. I:
369 ja A. 0. Freudenthal. Nyländska mans- och kvinnonamn under
medelt. Muin. muist. yht. aikak. kirja II: 16.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 9 15:46:15 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/bkfnf/29/0133.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free