Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
128
puoli tehtiin laudoista v. 1813. Kelloista toimitti
maaherra Pietari Stierncrantz ja luutnantti Diedrich
Bojs-man yhden v. 1734. Toinen myös edellisen toimittama
v. 1738. Kolmas saatiin 1782. Kellot tietysti jo ovat
muutetut uuteen kirkkoon. Vanhan kirkon pihalle
päästään kahden suuren asehuoneen 1. portin läpitse etelässä
Hattulan läntistä osaa
kutsutaan vanhoissa
kirjoissa jo keskiajoilta saakka
LeJiijärvelcsi. Kuuluu se
olleen ennen eri
kirkkokuntanakin *), niinkuin
se aina on ollut eri
pitäjänä hallinnolliselta
kannalta. Mahdollista
sentäli-den lienee, että
Kirkko-mäellä Ihalempsin kylässä
joskus on jonkunlainen kirkko ollut, josta jo edellä
puhuttiin (s. G2 ja 63). Kuinka Lehijärven pitäjä
vähitellen mahdollisesti olisi kehinnyt, siitäkin lausuin jo yllä
arveluita. Tuo seikka, millä tavalla suomalaiset saivat
Suomen haltuunsa ja sen asuttivat, kuuluukin niihin
kysymyksiin, joista ei suinkaan äkkiä selville päästä. Eräs
seikka astuu kumminkin yhä merkillisempänä esiin,
nimittäin että suomalaisia pakanallisaikaisia
muinaisjäännöksiä kumminkin Hauhon kihlakunnassa tavataan
ainoastaan meidän sukua vanhemmissa asumusaloissa. Jos
tätä kohtaa muuallakin huomataan, ehkä se melkoisesti
supistaa sen aineellisen alan, jonka piirissä kysymys on
*) Z. Topelius. Finland, framstäldt i teckningar, s. 221,
09. Suuriportti Hattulan vanhan kirkon
pohjoispuolella, katsottuna pihalta.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
