Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
147
viä, viivaa j. n. e., josta semmoinen sana kuin e. m. juna
on muodostunut. Laatusana janakka taasen merkitsee
jotakin tukevaa, josta e. m. muodostuu jamakka. Kuinka
jamakka saattaa merkitä tukeva? Tietysti siten, että
monta viivaa 1. janaa yhdistetään, syntyy tukevuutta.
Lönnrot’in sanakirjassa löytyykin tekosana janata, joka
juuri merkitsee: panna vierekkään. Eikö johto siis
selvä? Jokainen myös tietää, että pääte la Suomen
kielessä osoittaa paikallisuutta. Siis sana janakkala ei
tarkoita muuta, kuin sitä paikkaa, jossa monta riviä 1.
janaa yhdistyvät 1. janautuvat yhteen. Mitä janoja? Olen
jo edellisessä siihen viitannut (s. 8). Jokainen tietää
siis, että Kernalan järveen yhdistyvät vesihaarat 1. janat
neljästä haarasta yhteen vesivanaan, joten Yanajavesi
siis oikeastaan alkaa Kernalan järvestä. Mistä muusta
siis kuin tästä luonnollisesta ja yksinkertaisesta
tosiseikasta olisi Janakkalan nimi syntynyt? — Toiselta
puolen tiedämme, että ennen aikaan, jolloin maanteitä ei
löytynyt, ihmiset kulkivat pitkin vesiä ja jokia,
niinkuin luonnon omien viittomien teiden mukaan, sekä
vesitse että maitse. Että tässä kohden tuo vesijohto, joka
yhdistää Kernalan ja Haapaniemen järvet, saattoi olla
jonakuna pääsuonena, koetin jo edellisessä osoittaa (s.
57—59). Vasta nyt sattuu mieleeni että eräs paikka,
nimeltä Valkama, vastapäätä Hakoisten linnaa
Tuulensuu-joen toisella puolella, saattaa olla viittauksena siihen,
että maamatka etelään päin jo tästä alkoi, jotta tämä
valkama, jota Unikko ja Hakoisten linnat vahvistivat,
oli juuri samasta merkityksestä kulkutiellä
Vanajave-destä eteläänpäin, kuin Haaksivalkama Tuuloksessa, jota
Laurin kallion linna suojelee, sen puoliselle tielle.
Iver-nalan järven pohjoisille rannoille olikin ihmiselämä Suo-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
