Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
lf.O
y. m. menivät samaa tietä ja niistä saivat Silakka-,
Mak-kara- ja Kiulumäet nimensä.
Lopuksi mainittakoon ne monet kiukaan pesät,
sal-pietariuunit, tervahaudat, peruna- ja nauriskuopat, joita
erittäin viimeisiä tavataan sadottain ei ainoastaan
useimman kylän likeisillä rinteillä, vaan kaukaisissa
takamaissakin. Niiden käytäntö on nykyiselle sukupolvelle jo
monessa paikassa käynyt epäselväksi. Kiukaita ja
vanhoja salpietariuunia näin etenkin Mallinkaisten kulmassa
Janakkalassa. Tavattoman suuria tervahautoja, niinkuin
monen sylen levyisiä pattereita, taas näin Ivaloisten
tienoilla Rengossa ja lähellä Sykärin taloa Hausjärvellä.
Hausj ärvi.
Jo siitäkin, että Hausjärven alalta ei ole huomattu
ainoatakaan, pakanuuden aikaisesta ihmisolosta
todistavaa, muinaisjäännöstä tai löytöä, taidamme päättää, että
Hausjärvi vasta myöhemmin kuin muut seurakunnat
Hauhon kihlakunnassa sai asutuksensa ja viljelyksensä.
Ett’ei Hausjärvi, niinkuin monet muut järvisemmät
seudut tässä kihlakunnassa, ole ikivanhoja viljelysaloja,
vaan vasta Suomen kansan asuttama ja viljelemä,
taidamme sentähden pitää jotensakin varmana. Sen asema
Salpausselänteen leveillä ja korpimaista ja soista
rikkailla liepeillä tekee asian luonnolliseksikin. Mistäpäin
asutus täällä on alkanut, ei sekään käyne mahdottomaksi
päättää, vaikk’eivät idässä ja etelässä olevat seurakunnat
vielä ole muinaistieteellisesti tutkitut. Tosin en tässä
enempää kuin muutamassa harvassa paikassa
muuallakaan, kuullut niitä asumustarinoita, joita ehkä
kuitenkin löytyisi ja jotka usein antavat, missä niitä 011 saatu,
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
