Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
12
Ulvilan kihlakunta.
temppelikin tulen uhriksi. Kuitenkin sen rauniot vieläkin
näkyvät 2—3 sylen korkuisina kaupungin etelä-syrjällä. Se
on ollut 15 syltä pitkä, 10 s. leveä, seinät iy2 s.
paksut. Palo ei ollut sitä kaiketi hävittänyt, vaan oli siinä
kauan aikaa ollut kattoholvikin paikallaan; ja Mellenius
ihmettelee, ettei sitä jälleen käytettäväksi korjattu. Syynä
siihen luultavasti oli se, että kirkko huokeimmin saatiin
vanhasta luostarista, joka siihen aikaan oli ollut
jauhoaittana.
Kun kuningas Kustaa I:n korjasi valtiolle luostarien
maat ja omaisuudet, tehtiin Rauman luostarin tiluksista n. k.
RciumanJcartano ; mutta kun kaupunki paloi v. 1538
Toukokuun 27 p. lahjoitti kuningas edellämainitun tilan
kaupungille pappilaksi, palaneen sijaan. Kuitenkin vielä Kustaa
ILsen Adolfin aikana puhutaan Raumankartanosta, mikä
silloin oli jonakuna hevossikiö-laitoksena (stod-gång), ja vieläkin
pappilan tienoilla erästä ketoa kutsutaan tallinkedchsi.
Mahdollisesti pappila vasta 1639 palon jälkeen tähän muutettiin.
— Kaupunki paloi taas 1682 kaikkineen, paitsi kirkko, jonka
„Jumalan ihmeellinen sallimus varjeli". Isonvihan aikana
oli kaupunki niin hävinnyt, että siellä oli ainoastaan 7
porvaria ja 6 hevosta.
Raumalla on jo vanhimmista ajoista asti harjoitettu
pitsien tekemistä; tämä toimi luullaan olevan perintöä
luostarin ajoilta, mutta omituista on, miten se luostarista
johtuu, sillä täällähän oli vaan munkkia. Mahtoivatko nuo
pyhät isät niin akkamaisia toimia harjoittaa?
Kaupunki on vieläkin jotenkin yksinkertainen, useimmat
rakennukset ovat aivan vanhanaikuisia. Muutamissa
vanhoissa porteissa on vielä omituiset kahvat eli renkaat, jotka
Yrt. Finska Adelns Gods och Ätter, S. 290.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
