Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
74
Ulvilan kihlakunta.
tiimä seikka voine todistaa näitä hautauspaikkoja jotenkin
yhdenaikaisiksi. Muiden edellämainittuin kalmistoin
käytäntö-ajasta ei voi vielä mitään sanoa, ennenkun niistä
muinais-kaluja löydetään.
Kristillisyyden aika. Kirjoissa mainitaan Eura
ensikerran vasta v. 1425 vaikka, kuten edellisestä voimme
päättää, se useita satoja vuosia ennen oli vahvasti asuttua
seutua. Vanhoissa kirjoissa ja kirjoituksissa nimi kirjoitetaan
Äffra, Effra, Efraa, Eufra ja Eulira; nuo nimet ovat tietysti
ruotsalaisten virkamiesten väännöksiä nimestä Eura, jonka
nimen Laihiander selittää tulleen sanasta äyrä, äyräs = joen
parras, joen vierus, koska koko pitäjä 011 joen «äyräillä";
aivan luonnolliselta näyttävä selitys2). Kirkollisessa
suhteessa ovat tämän ympärillä olevat pitäjät olleet milloin
yhden, milloin toisen seurakunnan alammaiset. Niinpä
mainitaan, että «Säkylä oli muinoin niin suuri, että Wampula,
Huittinen ja Alastaro ovat olleet sen kappelit ja Euralaiset
myös ovat sinne ruumiinsa haudanneet. Mutta kun sanotut
kappelit siitä aikaa myöten erkausivat, tuli pastoraali
(Säkylä) niin vähäpätöiseksi, että se laskettiin Euran
kappeliksi" 3).
J) Helsingius, Finlands Kyrkohistoria, S. 169. Porthan, Chron.,
S. 515. Styffe, Skandin. under Unionstiden, s. 312,
2) Toisen arvelun on professori Aspelin julkaissut Euran
nimestä. Hän sanoo yllä mainitussa kertomuksessaan: Eurajoen
laaksossa kummallakin puolen kirkkoa, kolioaa noin 2 uuden virstan alalla
useita mäkikohtia ikäänkuin vähäisiä saaria, joista kenties pitäjä
muinoin on nimensäkin saanut (saaret, ruots. öarna, Wöyrin murteessa
eu-ran). Kaikissa noissa saarissa näkyy olevan tai olleen hautoja. Ne
tuntee soikeista syvennyksistä maanpinnassa, joita muutamissa saarissa,
esim. Iiäräjämäessä ja Lauhianmäessä, on sadottain.
3) Strandberg, Åbo stifts Herdaminne.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
