Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
102
Ulvilan kihlakunta.
näkin harjoitettiin. Kun Luvialaiset ahkerasti purjehtivat
Ruotsissa, tuli heidän muassaan yksi kreivi Ruotsista
Sas-silaan asumaan. Kreivillä oli metsästäjä eli skyttä, se meni
uutta taloa tekemään ja siitä tuli Skyttä, Niemikylän
ensi-mäinen talo. Myös kerrotaan, että postia ennen kuljetettiin
„selkähevosella" Raumalta Poriin Iljanteen, Sassilau ja
Löy-tyn kautta. — Niinmuodoin ei näillä seuduilla maantietä
ollut vielä 1640 paikoilla, sillä silloinhan postilaitos tänne
asetettiin. — Eurajokilaiset ja Luvialaiset ovat jo
vanhimmista ajoista asti olleet mainioita merimiehiä. Gadd kertoo,
että vuoden 1780 paikoilla eräs 14 vuoden vanha poika
äitinsä ja sisarensa kanssa kuljetti laivan Eurajoelta
Tukholmaan ja sieltä taas takaisin kunnialla.
Täällä Eurajoella, Lapinjoen kylässä oli eräällä Mikkeli
Markunpojalla suuri salpietarin keitos Johana lll:n aikana;
tuota keitosta piti koko Ala-Satakunnan ja Kokemäen
kartanon läänin ylläpitää viljalla, särpimellä, päivätöillä,
rengeillä, mullalla, tuhalla, pannuilla, ammeilla, haloilla, olilla
ja kaikella mitä saltpietarin valmistuksessa tarvittiin. Sen
sijaan piti mestarin opettaa kuusi kuninkaan lähettämää
renkiä salpietaria keittämään ]).
9. Ulvila kappelillensa.
I. Liikistö eli Ulvila 1311.
_
1. Pori 1558. 2, II. Meri-Karvia 11)40, 3, Ahalaiuen 1693 paik.|
5. Kullaa 1766. eri pitäjä ? 6, III. Norrmarkku 1771,/
4, IV. Nakkila 1764, 7, V. Siikainen 1772, eri pitäjä 1861.
eri pitäjä 1861. eri pitäjää 1871. Akalainen. 8, Pomarkku
1803.
Ulvila eli YVanhakylä on ollut niin hedelmällinen, ettei
moni muija hänelle siinä suhteessa vertoja vedä. Lukuisa
J) Kts. J. J. Tengströmin kirjoitus Suomi II, 2 osa, s. 89.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
