Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
40
miehiin. Miltei väkisinkin tulee tässä kysyneeksi, että
eivät-köhän he pitkällisessä lahjoitusmaitten isäntien ja talonpoikien
välisessä taistelussa koettaneet vaikutuksellaan niaanniiehiänsä
auttaa. Olisihan se ollut sitäkin luonnollisempaa, kun
Sprengt-porten vuosina ennen Suomen sotaa asuskeli Viipurin
läheisyydessä, joten hänellä oli tilaisuus riitakysymykseen perehtyä.
Mutta sen verran kuin tätä nykyä tiedämme, ei hän
enemmän kuin Jägerhornkaan siihen sekaantunut. Sitä vastoin
kolmas pakolaisista majuri Kaarle Henrik Klick näkyy
tavallansa sen tehneen, sillä häneltä on säilynyt alku kahteenkin
asiata koskevaan kirjoitukseen. Toisessa kuvaa hän sitä
epävarmuutta ja sekasortoa, joka omistusoikeuteen ja isäntien ja
talonpoikien keskinäisiin oikeussuhteisin nähden vallitsi
venäläisessä Suomessa. Oli herroja, jotka väittivät alustalaisiaan
maaorjiksi, oli niitä, jotka vaativat itselleen oikeutta
karkoit-taakin heidät tiloilta, kun taas toiset eivät muuta pyytäneet
kuin kohtuullista veroa viljassa tahi rahamaksua Ruotsin
aikuisen arvion mukaan. Sama käsitysten sekasorto vallitsi
tuomioistuimissa, joiden jäsenten omaa hyötyä asia usein koski.
Lähtiessään kysymystä selvittämään tunnustaa Klick sanat
lahjoituskirjoissa niin yleisiksi, että isännät saattoivat „vaatia
kaikkia", ellei ollut muita asianhaaroja, jotka ^lahjoituksen
voimaa supistivat." Myönsikö hän sellaisen supistuksen
olevan olemassa, siihen tämän kirjoituksen säilynyt palanen ei
anna vastausta. Toinen puheena olevista Kliekin
kirjoituksista on silminnähtävästi vuodelta 1802. Siinä vertaa hän
oloja molemmin puolin Kymijokea ja kysyy syytä,
minkätäh-den ne venäläisessä Suomessa olivat niin verrattomasti
huonommalla kannalla. Maanlaatu ei sitä vaikuttanut, vaikka
sitä kyllä usein kuultiin väitettävän, sillä Ruotsin puolella oli
maa yhtä karua, ilman-ala yhtä ankaraa ja kuitenkin vallitsi
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
