Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
114
sitä yhdistyksen hedelmäksi, sen kyllä lukija jo edellisestä
tuntee. Tietysti siis molemmat, laskiessaan tässä asetuksessa
Viipurin läänin uudistamiselle perustukset, koettivat pitää siitä
huolta, että lahjoitusmaakysymys oh joutuva tyydyttävään
ratkaisuun. Sitä tarkoittavaa ehdotustaan perusteli Armfelt
seuraavasti: „Vaikein asia on aatelisinaan (des terres nobles)
omistajien ja talonpoikien välisten suhteitten järjestäminen.
Ehdotuksen määräykset perustuvat yleisesti tunnustettuihin
oikeudellisiin periaatteisiin. Vanhan Suomen
yhtäläistyttämi-sessä uuden Suomen kanssa tulee erottaa kaksi ajanjaksoa:
toinen palauttaa ihmiset sille kannalle,’ jolla he olivat, kun
maakunta liitettiin Venäjään, toinen panee toimeen tarpeelliset
muutokset." Noudattamalla tätä periaatetta tahtoi Armfelt
puheena olevissa pykälissä säädettäväksi, että maanomistajien
ja nimenomaan aatelisten maanomistajien (les gentilshommes
proprietaires) oikeudet ja velvollisuudet talonpoikien tiloihin
nähden vähitellen olivat saatettavat samalle kannalle kuin
uudessa Suomessa. Ilallituskonselji saisi asiakseen
verojärjestelmän ehdottamisen, jonka perustuksella sekä verot valtiolle
että herrojen ja alustalaisten keskinäiset suhteet lopullisesti
järjestettäisi. Kunnes tämä järjestely ehti tapahtua, pitäisi
valtion verot suoritettaman entiseen tapaan, mutta talonpoikien
ja „aatelismiesten" suhteet määrättäisi siinä osassa maakuntaa,
joka Uudenkaupungin rauhassa luovutettiin, 1728 vuoden
re-visionin perustuksella ja taas Turun rauhassa Venäjälle
joutuneella alueella viimeisen siellä toimitetun revisionin mukaan.
Kaikki myöhemmät asetukset, jotka tavalla tahi toisella olivat
ristiriidassa revisioneissa säädettyjä periaatteita vastaan,
julistettaisi voimattomiksi. Kuitenkin olisi isännillä ja talonpojilla
oikeus tehdä keskenänsä ulosteoista erityisiä sopimuksia, «sikäli
kuin" ne pysyivät vastamainitun yleisen säännön pohjalla.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
