- Project Runeberg -  Viipurin läänin palauttaminen muun Suomen yhteyteen /
147

(1894) Author: Johan Richard Danielson-Kalmari
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

147

tuksessa O p:ltä huhtik. 1812 lausuttu vakaumus, ettii uusi
verollepano pian oli saatava aikaan, näyttäytyi suureksi
erehdykseksi. Vasta asetuksella 26 p:ltä helmik. 1828 se
verotusjärjestelmä säädettiin, jota maakunnassa oli noudattaminen,
ja vasta vuodesta 1889 alkaen maavero Viipurin läänissä
suoritetaan samojen perusteiden mukaan kuin maamme
muissakin osissa. Eikä sittenkään aivan kaikilla tiloilla, sillä on
entisiä lahjoitusmaita, joilla vero ei vielä nytkään ole
lopullisesti määrätty.

Niinkuin venäläisenä maakuntana, niin on Viipurin lääni
Suomen valtioon kuuluvanakin lahjoitusmaakysymyksessä
potenut hivuttavaa, toisinaan kuolettavalta näyttävää tautia. On
ollut hetkiä, jolloin tämä kysymys on uhannut saattaa maamme
uudelleen silvottavaksi.

Järjestämiskomitean mietintö lahjoitusmaa-asiassa on 26
p:ltä helmik. 1813.’) Samana vuonna hallituskonselji antoi
siitä lausuntonsa, mutta näihin ehdotuksiin perustuva armollinen
asetus ilmestyi vasta 22 p. tammik. 1817. Tätä asetusta on
moitittu talonpojille kohtuuttomaksi, ja totta onkin, että osa
isäntiä sen kautta sai oikeuden karkottaa alustalaisensa, jota
oikeutta heillä Venäjän vallan aikana — muutamista
vastaiseen suuntaan käyvistä tuomiopäätöksistä puhumatta — ei
ollut. Mutta juuri semmoisena asetus oli seuraus lainsäätäjän
selvästi nähtävästä yrityksestä sovittaa — miten mahdollista
— sopusointuun isäntien ja alustalaisten oikeudet, Venäjän
hallitsijani lahjoituskirjat ja Ruotsin aikuiset vanhat lait.
Johtavana sääntönä oli sama periaate, jolla talonpoikien oikeuksia
jo aikaisemminkin oli puolustettu, että hallitus ei lahjoituk-

’) Tämä tärkeä mietintö on tähän asti jäänyt
lahjoitusiuaakysy-myksen tutkijoilta käyttämättä. Sitä kanan etsittyäni, löysin sen äskettäia
ja aion tehdä siitä selkoa Suomen Ilistoriallisen Seurau julkaisuissa.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 9 20:09:21 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/djviipurin/0158.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free