Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
152
västi juuri hänen vaikutuksestaan keisari 13 p. tammik. 1825
asetti Helsinkiin komitean, Zakrevskin esimiehenä ollen, vielä
kerran tutkimaan lahjoitusmaakysymystä sen koko
laajuudessa. Kun komitean mietintö valmistui, oli Aleksander jo
vaipunut hautaan ja valtikka oli Nikolain käsissä. Hyväksyen
komitean ehdotuksen, uusi hallitsija 25 p. marrask, 1826
vahvisti asetuksen, joka julisti kaikki lahjoitusmaat vanhassa
Suomessa, ani harvoja poikkeuksia lukuun ottamatta, rälssin
luontoisiksi ja asukkaat siten herrojen lampuodeiksi. Keväästä
v. 1837 oli isännillä oleva rajaton valta häätää alustalaiset
ja määrätä heille verot ja ulosteot.’)
Talonpoikiin iski tämä tapaus kuin ukkosen nuoli
kirkkaalta taivaalta. Venäjän itsevaltias tsaari oh julistuksessaan
31 p:ltä jouluk. 1811 / 12 p:ltä tammik. 1812 selittänyt
edellä-kävyäinsii lahjoituskirjat siten, että isännillä oli oikeus
ainoastaan määrättyyn, kruunun myötävaikutuksella säädettyyn
veroon. Siinä oli se oikeudellinen pohja laskettu, jolle
isäntien ja alustalaisten keskinäiset suhteet perustuivat, kun
Viipurin lääni joutui Suonien valtiolle. Pääasiassa 1817
vuoden asetus vielä säilytti siten vastaanotetut oikeussuhteet,
joiti muuttamaan maamme hallitus lakiemme mukaan ei
ollutkaan oikeutettu. Mutta mahtavien venäläisten
herrojen etu oli kysymyksessä: heidän jalkoihinsa sortui Suonien
laki. Maamme oli liian heikko uusia kansalaisiansa
suojelemaan.
Tapahtunut onnettomuus oli kuitenkin pienempi kuin
se leikkaus Suomen valtioruumiisen, jota Rehbinder muutamia
vuosia aikaisemmin epätoivossaan oli ajatellut. Eihän Vii-
’) Vertaa 1826 vuoden asetuksen synnystä E. G. Paimenin vasta
mainittua kirjoitusta, Valvoja vuosik. 1893, marras- ja joulukuun vihot.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
