Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Talouskirjoja Hokajärven metsälohosta Evon kruununpuistossa övers. af R. Montell
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
kajärvelle 30 vuotta, Ruuhijärvelle 40, RautjfirveUe 50, Hankalalle
20, Haarajärvelle 20 ja Wappulalle 20 vuotta. Ne toimet, jotka
näissä lohoissa varustusaikana tehdään, ovat pääasiallisesti yhtäläiset
niiden kanssa, mitkä ovat Hokajärven talouskirjoissa yl6s-otetut.
Se puulaji, mitä metsänhoitamisessa etenkin tarkoitetaan, on
mänty, joka löytyy kaikesta iästä. Kuusi ilmestyy suurimmassa
määrässä Hokajärven ja AVappulan lohoissa, joissa se
tulevaisuudessa tulee säilytettäväksi ja kasvatettavaksi, ehkä kuitenki
seoitet-tuna männyn kanssa. Puhtaita lehtipuun kasvoksia löytyy
ainoastaan vähässä laajuudessa. Kaskcn-viljelykson avulla muutetaan
nä-mät havumetsäksi. Kasvoksia täydestä tiheydestä, ehkäpä
kumminkin pääasiallisesti alemmasta iästä, löytyy sangen suuressa
laajuudessa, ollen kaunis osoite siitä tilasta minkä metsä voipi
rauhoittavan hoidon avulla saavuttaa.
Viljeltyjä aloja löytyy yhteenlaskien 240 tynn. alaa, sisältäen
85 % «mäntyä**, kylvettynä kaskeihin ja aukkopaikkoihin kankailla,
sekä istutettu ja kylvetty vuosihakkuuksiin; 10 °/o «lehtikuusta“,
istutettu aukkopaikkoihin, kaskoihin sekä vuosihakkuuksiin,
yhteenlaskettuna noin 30,000 taimia, sekä 5 % «kuusta", kylvetty
lehtipuun kasvoksien alle sekä istutettu kaskeihin.
Hakkaus vuosihakkunksissa on toimitettu siten, että nännit
ensin ovat jaetut työ-arpoihin, noin yhden tynn. alan kokoisiin,
joista kukin on annettu yhdelle parille työmiehiä, jotka ovat
sito-uneot, että kruununpuiston hallinnolta ulosannettuin painottui»
ohje-sääntöin ja taksain mukaan (närnät ovat julistetut «Maauniiohiessä"
vuodelta 1878 N:o 8) valmistamaan kaikki puulajistot. Puiden
valmistus on tapahtunut siinä järjestyksessä että paksuimmat puut
ensin ovat tehdyt parruiksi, vähintään 10 tnnmusia nelikulmaan sekä
pituudelleen 18 jalasta ylöspäin, sekä tätä ohuemmat puut,
saha-tukkipuut, sahatut laukuiksi ja laudoiksi (JM X7 — 10 tuumaa X
14’ 24’ jalkaa), jotka molemmat puulajistot ovat tulleet myydyiksi
Valtionrautateille. Jäännös metsää, mitä on jäänyt jalolle, sittoknin
kelloksiä, hirsiä, pärepuita y. m. hakkuun kestäessä on myyty
ympärillä asuvalle kansalle, on valmistettu sysipuiksi 22 jalan
pituudesta, ladottuina risteihiu ja sittemmin poltetut lapemiiluissa
sysiksi, jotka osaksi ovat voineet käydä kaupaksi seudulla, mutta
suurimmaksi osaksi ovat myydyt Valtionrautateille.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
