Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
Näkökohtia metsämaan arvon laskemisessa.
Kirj. Bernh. Ericsson.
Huvittavin mutta vaikeimmin ratkaistu tehtävä
metsän arvolaskussa on kysymys metsämaan raha-arvosta.
Niin hyvin valtiolla kuin yksityisellä lienee jotenkin
epävarmat tiedot siitä, mitä yksistään maaperus hänen
tiluksillaan on tullut maksamaan. Sillä jos valtio joskus
oston kautta on lisännyt metsäalaansa l), niin on
kauppasummaan tavallisesti myös luettu se metsä, joka
peniksellä on kasvanut, ja yksityisissä ostoissa luetaan
yhteiseen kauppasummaan niin hyvin kiinteimistö kuin metsä,
niitty, pelto j. n. e. Ivun tieteellisessä
inetsäuarvolas-kussa useassa tapauksessa välttämättömästi tarvitaan
tietää myös peruksen raha-arvo, niin on sen tuntemista
varten aikojen kuluessa kehittynyt eri laskutapoja, joilla
kaikilla on se yhteinen ominaisuus, että antavat eri
tuloksia. Metsänhoidolla on näet se omituisuus, että kylvö
ja sato eroittuvat toisistaan vähintäin useimmilla
vuosikymmenillä, jopa 100 aina 300:11a vuodella, josta on
seurauksena, etfemme arvon välityksissä voi käyttää samoja
yksinkertaisia laskutapoja kuin maanviljelyksen alalla.
Ymmärrettävää on myös, että pienikin eroavaisuus
laskujen perustamisessa niin pitkillä väliajoilla vaikuttaa
paljon tulokseen.
Kansan kesken metsämaan n. s. hoitoani» ei tule
’) Valtiot useimmissa maissa ovat anastaneet metsiinsä ilman
ostoa, jonka vuoksi niin hyvin penikselle kuin sille kasvavalle
metsälle oikeimmiten ei voi laskea mittt&n kustannusarvoa, pai tse mitä
anastus ja hoito sen jälkeen on tullut maksamaan.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
