Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
89
kuntain „ei tule kohdastaan tutkia muodosteltavien maatilojen
lukua eikä niiden suuruutta ja tilusetuja.-1
Tiima määräys on mielestäni sopimatoin ja liiaksi ahtaalle
rajoittava lautakuntien toimintaa, jota paitsi sen luulisi
vaikeuttavan läänin komitean tehtävää, sillä jos lautakunta
ainoastaan nimittää ja kartalle merkitsee siellä täällä tapaamansa
viljeltävät pilkat eli pienemmät alat lausumatta ja piirustamatta
mielipidettänsä, ovatko viljelysmaat sopivat yhdistää
itsekannattavaksi tilaksi, on tutkimuslautakunnan tehtävä mielestäni
osaksi onnistumaton.
2:saa pykälässä armollista asetusta lokakuun 13 p:ltä
1892, annettu määräys, että selvillä merkeillä on kedolle
merkittävä ekdotettuin välirajain kulmapisteet, on tykkänään
epäkäytännöllinen, kun mitään rajalinjoja ei aukaista erotettujen
viljelysmaiden ympäri, sillä mitä hyötyä on näistä metsään
asetetuista paaluista eli merkeistä joita ei kartan mukaan voida
löytää, vaan ainoastaan sattumalta ehkä tapaa ja useimmasti
eivät liene tavattavissakaan. Jos tans villjelysmaat linjoilla
ympäröitäisiin ja namät- kuviot kartalle tarkoin merkittäisiin,
vaatii työ tavatonta liujanhakkuuta ei ainoastaan
ympäryslin-jain vaan vielä enemmän konnektsioniliujain tähden, jotta ne
kuvioihin kurtalle merkittäisiin, joka työ taas vetäisi liian suuria
kustannuksia ja hidastuttaisia tarkastusta kokonaan
mitättömäksi. Paltamon hoitopiirin tutkimiiBlantakunuau
puheenjohtajan ilmoituksen mukaan ei linjoja ollut tarkoituskaan avata,
josta syystä tutkimuslautakunta katsoi kulmapaaluinkin
asettamisen kerrassaan hyödyttömäksi, monasti tarpeettomaksikin.
Tutkimuslautakuntain tarkastettaviksi joutuu myös
kruunun metsätorpat ja mctsänvartijatilat. Jos edelliset ovat
uudistaloiksi sovelijaat, ovat no kieltämättä siksi muutettavat, vaau
jälkimmäisistä voi eriäviä mielipiteitä löytyä. Itse puolestani
en arvele vartijatilaiu muuttamisen uudistiloiksi mitenkään
haitalliseksi, jos ne muuten asemansa ja tilustensa puolesta siksi
soveltuvat. Tahtoisin ainoastaan .pidättää metsähallinnolle
omistuksen eli asuinaoikeuden niihin tiloihin, jotka ovat joko
kokonaan kruunun lunastamat tai joita kruunu on. rakennus- ja
viljelysrahoja myöntämällä, perustanut krunnunmetsääu. Jos
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
