Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
84
seen, joka yhdistyksellemme siinä suhteessa on
huomattavampaa laatua, että voimme sanoa yhdistyksemme nyt
tulleen täysi-ikäiseksi. Tottapa kyllä on, että yhdistyksemme
vasta 23 p. Toukokuuta 1878 laillistettiin, sen sääntöjen
vahvistuksen kautta, mutta olemassa oloansa lukee
yhdistys kuitenkin jo vuodesta 1877. jolloin 15 p. Lokakuuta
valmistavassa kokouksessa Hämeenlinnassa säännöt
hyväksyttiin ja yhdistys perustettiin. Sen johdosta olisi varsin
huvittavaa luoda silmäys yhdistyksemme toimintaan
kulu-neitten 21 vuoden ajalla, mutta koska tuo liiaksi kysyisi sitä
lyhyttä aikaa, mikä on varattu niiden monissa suhteissa
tär-keäin kysymysten pohtimiseen, jotka nyt käsiteltävinä ovat,
luovun siitä tuumasta lausuen vain sen toivomuksen, että
tävsi-ikäiseksi tullut yhdistyksemme yhä suuremmassa
määrässä on saattava toteuttaa pääpvrintöjänsä ja että
varsinkin tämän kokouksen keskusteluista koituisi metsänhoidolle
edistystä ja kehitystä sekä yhdistykselle tosihyötyä.
.lulistan täten Suomen Metsänhoitoyhdistyksen 21
vuosikokouksen alkaneeksi.
Sitten luki allekirjoittanut sihteerin laatiman
vuosikertomuksiin. joka sisällykseltään oli seuraava:
Kertomusvuoden huomattavimpana tapahtumana lienee
Metsänhoitoyhdistyksen merkittävänä, että Keisarillinen
Senaatti Helmikuun 21 p:nä 189K on antanut myöntymyksensä
Metsänhoitohallituksen tekemään Metsänhoitoyhdistyksen
alkuunpanemaan esitykseen uusien lastua leikkaavain
leimakirvesten käytäntöön ottamisesta sekä vartioalueilten
numeroilla varustettujen ruerkkikirvesten käyttämisestä sellaisten
runko-osien tarkastusta varten, joista leimattu osa syystä
tai toisesta on poisleikattu v. m. s.
llahuttavana merkkinä taasen metsänhoidon
harrastuksen heräämisestä on mainittava, että yhdistyksen
metsän-istuttajaa on niin paljon tilattu, ettei yksi henkilö enää ehdi
kaikilla tilaajilla käydä, josta syystä johtokunnan On
täytynyt tämän suven varalle ottaa yhdistyksen palvelukseen
toinen istuttaja lisäksi.
Istuttajana on jatkuvasti ollut metsänvartija Oskar
Aronen, joka 1897 suven kuluessa, antamansa kertomuksen
mukaan, on käynyt työtoimilla I4:ssii eri paikassa viidessä
läänissä ja niissä kaikkiaan 41:nä päivänä on muun muassa
kylvänyt 200,35 kiloa metsäpuun siemeniä sekä istuttanut
0.K25 tainta ori puulajeja, yhteensä 113,3 hehtaarin alalla.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
