Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
90
via päivän kysymyksiä, uudelleen pohdittavaksi on ottanut
tämän maallemme sekä metsänhoidollisella että
taloudelliselta kannalta katsoen tärkeän kysymyksen.
Mitä kysymyksen taloudelliseen puoleen lulee, on siitä
jo aikaisemmin niin paljon puhuttu, ettei siihen paljoa enää
ole lisättävänä. Meillä totta tosiaan ei ole köyhässä
maassamme niin runsaiLa luontaisia varoja, jott ei olisi syytä
talteen ottaa kaikki mikä suinkin ottamista ansaitsee. Ja
kuitenkin on karu luonto meillä yltä ympärillemme metsissä
ja vainioilla kylvänyt luontais-aarteita, mitkä, jos me
näkevin silmin niitä näkisimme ja saisimme niitä arvossa
pitäneeksi, monin verroin meille korvaisivat niiden talteen
otta-misvaivan. Vihdoin viimeinkin olemme oppineet metsiämme
arvossa pitämään; ja aikoja on sittenkin ollut, eikä ne
niinkään kaukaisia, joina metsämme mitättömiksi arvattiin. Nyt,
kun ajat ovat muuttuneet, on meistä naurettavaa, että noita
tiheitä, suorarunkoisia petäjä- ja kuuaimelsikköjä, joita
jokainen ammattimme jäsen ihastuksella silmäilee, on saatettu
arvottomiksi katsoa. Meillä on vielä täysi puuha
käyttäessämme hyväksemme metsää sinänsä, ettemme vielä täydellä
todella ole tulleet ryhtyneeksi hyväksemme talteen ottamaan
kaikkia niitä sivutuotteita, joita siitä saisimme. Osaksi näitä
tuotteita, kuten esim. puunsiementä. pihkaa, puunkuorta,
sieniä, marjoja ja lääkekasveja, jo on jonkun aikaa keräeltv,
ja onpa niistä vähissä määrin jo vientitavaraakin tullut:
mutta ne kehoitukset, joita silloin tällöin on näiden
arvokasten tuotteiden keräämisestä julkilausuttu, ovat
useimmiten kuulumattomiin kaikuneet, eikä kerääminen ole
sellaiseen vauhtiin päässyt, kuin toivottavaa olisi, vaikkakin
mainituilla tuotteilla on suuri kansallistaloudellinen arvo ja
merkitys.
Suurin arvo näistä tuotteista on ehdottomasti
neulas-puiden siemenillä. Käpyjen kokoaminen on aivan helppoa:
eihän tarvitse muuta kuin osata eroittaa tuoreita,
sieine-nellisiä käpyjä vanhoista, siemenetlömistä. Kuusen kävyistä
meillä tavallisesti maksetaan 1—1,3 o markkaa ja männyn
kävyistä 1,80—2 markkaa hehtoolilla. ja tottunut, reipas
kokooja ennättää päivässä kerätä hehtoolin ja enemmänkin.
Koska käpyjen keräystä voivat toimittaa naiset ja lapsetkin,
jotka keräämiseen sopivimpana aikana — marraskuusta aina
maaliskuun loppuun ovat melkein työttä kodeissa, on
käpyjen keräämisessä ansaittu päiväpalkka katsottava
hyväksi. Toistaiseksi voidaan käpyjä noukkia
hakkauspai-koilla ja kaadetuista puisia. Siementen karistus kävyistä,
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
