Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
!)2
kokonaan jääpi onnistumalla, joten taas nousevat kasvostot
tulevat aukollisia ja epätasaisia: siinä siis joka tapauksessa
apuviljelys olisi tarpeen. Siitä syystä on meidän astuminen
täysi askel eteenpäin ja ryhtyminen kerrassaan
nietsänkyl-vötin, joskaan ei yksinomaan siihen, niin kuitenkin
yhteydessä siemenpuiden jättämisen karissa. Tähän nyt
tarvitaan siementä, halvalla hinnalla ja helposti saatavissa,
suurissa määrissä. Syytä siis on enemmänkin ryhtyä aikanansa
kaikkiin mahdollisiin toimiin, jotta tarvittaessa riittävä
sie-menpaljous olisi saatavissa.
Voipi kentiesi olla huvillavata silmäillä, miton tämä
seikka naapurimaassamme, Ruotsissa, on kehittynyt, sieltä
kun vuosittain suuret määrät puansiemeniä loiselta puolen
viedään ulkomaille, erittäinkin Saksanmaalle, toiselta puolen
myöskin käytetään runsain annoksin metsänkylvöön omassa
maassa. Ruotsissa aljettiin 6<»-luvun lopulla suuremmassa
määrässä koota ja käyttää metsänsiemenlä. Tämän
vastaisen teollisuushaaran edistämiseksi ja vaurastuttamiseksi teki
kuninkaallinen metsähallitus kontrahdin kahden lilanhallian
kanssa — toinen oli kreivi Knut Posse, Bergkvaran herra
Smålandissa, ja toinen vapaaherra G. von Paijkull,
Vallox-Säby» herra 1’plandissa - että he määrätyn ajan
hankkisivat kaiken männyn- ja kuusensiemenen, minkä Ruotsin
valtio tarvitsi metsiänsä varten. Siemenestä maksoi valtio
jotenkin korkean hinnan ja kannatti yritystä sitäpaitsi
määrätyt vuodet lainalla; laina myönnettiin joko ilman korkoa
taikka pienellä korolla, kummallako ehdolla, silä en tiedä
tällä erää sanoa. Kaikissa tapauksissa siementä alettiin yhä
enemmän kysyä, ja piankin näiden henkilöin perustamat
siemen karisti mot eivät kyenneet valmistaa riittävästi
siemeniä maan omiksi tarpeiksi, saatikka ulkomaille vietäväksi.
Esimerkin vaikutuksesta syntyi niin vähitellen yksityisten
alkuunpanemia useampia siemenkaristiinoja, ja kun siten
luo teollisuushaara oli alkuunsa pantu, katsoi valtio piankin
voivansa olla noita kontrahteja uudistamalla. Samoihin
aikoihin tuotiin maahan runsain määrin saksalaista
männyn-ja kuusensiementä; tulos saksalaisen siemenen käyttämisestä
kylvöön on nyt tullut ilmi. Männvnsiemenellä on saatu
aivan huonot tulokset ja silä pidetään kelvottomana Ruotsissa
kävlläii. Kuusensiementä sitävastoin 011 huomattu voitavan
käyttää, ja on siitä saatu jotenkin sieviä nuoria kuusikkoja,
mutta kuitenkaan ci katsota sen voivan kilpailla
pohjoismaisen siemenen rinnalla. Mainitut huonot tulokset
saksalaisen siemenen käyttämisestä on pakottanut valtiopäiviä
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
