Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
113
alkuunpanosta ja harrastuksesta perustaa yhtiöitä yhteistä
lauttaamista varten,
Hra Appelberg valaisi lauttausolosuhteita Puulaveden
ja Kymin virran välisessä vesijaksossa, ja huomautti, että
Kymin osakeyhtiöllä ensin oli ollut koko lauttauspuuha
neljänä vuotena, mutta että sen sitten oli haltuunsa ottanut
yleinen lautlausyhliö. Mitä lautlaustarkaslajan asettamista
koskee, niin oli puhuja siinä suhteessa samaa miellä kuin
puheenjohtaja ja vapaaherra Wrede.
Hra Solitander epäili, oliko sopivata luovuttaa
laut-tauslailoksia yksityisille yhtiöille, sillä pienissä joissa, kuten
Porvoon- ju Taasianjoissa v. m. m., voisi sellainen
yksinoikeus viedä siihen, että ainoastaan muutamat harvat
saattaisivat puukauppaa harjoittaa.
fi ra Riddelin luki julki seuraavan lausunnon:
Tämä kysymys on tosin kyllä jo aikaisemmin ollut
käsittelyn alaisena metsänhoitoyhdistyksen vuosikokouksissa,
mutta sen merkitykseen meidän metsätaloudellemme nähden
ei sitä voine liian usein puheeksi ottaa, ei ainakaan
niin-kauvan, kunnes todella jonkunlainen parannus epäedullisissa
ja epätäydellisissä lautlaussäännöissämme saavutetaan.
Yleisönä epäkohtana useimmissa laultaussäännöissä on
katsottava, ettei tarvittavia varastopaikkoja, talvisatamia ja
laul-tauslaitoksia ole kullakin puutavaran omistajalla vapaasti
käytettävinä. Tämän laatuisia paikkoja kyllä useassa
järjestyssäännössä mainitaan, toisissa ne ovat alaltaankin
rajoitetut, mutta millä ehdoilla, kuinka pitkäksi ajaksi, missä
järjestyksessä ja minkälaista maksua vastaan rannan-,
veden-ja lauttauslaitosten-omistajille näitä paikkoja kukin saa
käyttää, nämät seikat ovat tavallisesti yksityisten mielivallan
määrättäviksi jätetyt, ja seurauksena on tavallisesti se
tuntuva epäkohta, että joku eli jotkut vanhemmat sahayhtiöt
ovat itsellensä hankkineet yksityisen käyttöoikeuden
tärkeimpiin satamiin y. m. paikkoihin siinä vesistössä, niissä he
enin liikettä harjoittelevat, siten poissulkien tahi ainakin
suuressa määrin vaikeuttaen muille puutavaran omistajille
pääsyn samaan vesistöön. Millä tavoin tuollainen vapaan
kilpailun sortaminen vaikuttaa puutavaran hintoihin, ei
kaipaa tässä selittämistä, koskapa sellaiset tapaukset eivät liene
metsänhoitoyhdistyksen jäsenille tuntemattomat.
Siitäpä syystä ei riitä, että järjestyssäännöissä
salama-paikat v. m. s. ovat määrätyt, vaan on sitäpaitsi rannan-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
