Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
115
tarkoitukseen valmistautuneen asiauyinmärtiiviin henkilön
kautta ja että saman asiariyinmärtävän henkilön
avustuksella lauttauksen, kalastuksen ja erinäisien muitten
leolli-snushaarain väliset riitaiset edut saataisiin tasoiletlua.
Metsänhoitoyhdistyksen vuosikokouksessa Tampereella
v. 1893 pohdittiin yleisen laultausaselukscu maalisk. 24 p.llä
1873 epäkohdat jotenkin perusteellisesti ja näyttäytyi yksi
suurimpia vaikeuksia olevan siinä, että asetus rannan
omistajille antaa liian suuren vapauden rettelöidä lauttaajieu
kanssa; mutta jos siis yleinenkin lautlausasetus erinäisissä
seikoissa kaipaa parantelemista, niin on samaten paljoa
suuremmassa määrässä, kulen ylläsanotusta käy selville,
useam-pain paikallisten järjestyssääntöjen laita, niiden kun paljoa
enemmän tulisi olla paikallisiin oloihin ja ajan
vaatimuksiin mukautettuja; — ja nykyinen ajankohta juuri vaatii,
että valtion voimakkaasti tulisi työskennellä lauttausolojen
parantamista ja edistyltämistä maassamme, sekä antaa
rahallista apua elikkä kokonansa itse toimeenpanna
lauttaus-väyläin perkauksia ja lauttausrakenteita ynnä oston tahi
pakkoluovutuksen kautta hankkia tarpeellisia
satamapaikkoja, missä sellaista valtiolle edulliseksi voi katsoa. Alku
tähän valtion ryhtymiseen toimiin lauttauksen hyväksi on
tapahtuva Pohjois-Suomessa, missä valtiolla itsellänsä on
suurimmat edut valvottavina, ja etusijassa siihen suositan
Oulun vesistöjä, joideu vertaista tuskin on mitä
epämukavuuksiin, epäkäytännöllisyyteen ja vapaan kilpailun
sortamisen tilaisuuteen tulee.
Lopuksi katson velvollisuudekseni yhä vieläkin
huomauttaa lauttausinsinöörin asettamisen tarpeellisuutta,
erittäinkin Oulun läänille, missä käytöllisesti lautlausväyläin
perkaamiseen ja laultausrakenleihin perehtynyt
asianymmär-tävä henkilö olisi tuiki tarpeen, jos valtiota enempi kuin
lähän asti voidaan saada edistyttämään lauttausta itse
ryhtymällä lautlausväyläin kuntoonpanemiseen siellä, missä
sellaista ei yksityisten alkuunpanosta voi toivoa tahi missä
tämä taas voisi käydä luholliseksi yksinoikeudeksi.
Hra Jladistidt S:r huomautti silä estellä, mikä
lohen-kalastuslaitoksisla on pohjoisissa virroissa lauttaukselle ja
toivoi, että laultausaika pidennettäisiin, varsinkin kuin
kalastuksen taloudellinen merkitys on verrattain pieni
puutavaraliikkeeseen katsoen. Jos kohta puhuja tiesi, että
siinä vaikeuksia eteen tulisi, oli hän kuitenkin vakuuteltu
siitä, ellä jok?ainoa toimenpide viitattuun suuntaan laut-
s
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
